Onhan se mietityttänyt jo pitkään, joskin nyt se alkaa ihan tosissaan pyöriä mielessä koko ajan. Minullekin tämä on ensimmäinen lapsi, joten uutta ja tuntematonta odotan luonnollisesti innostuksen ja pelonsekaisin tuntein. Olen koittanut hankkia tietoa itsenäisesti, lukea mahdollisimman paljon sekä jo synnyttäneiden kokemuksia että ihan faktoja synnytyksestä, mutta se konkreettinen valmennus puuttuu.
Mieheni tulee mukaan synnytykseen, mikä onkin ainoa minua tällä hetkellä lohduttava asia. :D Mikään muu ei tunnu varmalta. En osaa tehdä kivunlievitykseen liittyviä päätöksiä, koska periaatteessa haluaisin synnyttää täysin luonnollisesti ilman mitään lääkkeitä, tuntea koko sen prosessin ja sitten sen helpotuksen ja mahdollisen ylpeyden, kun 'pahin' on takana. MUTTA. Se kipu, jota tuskin osaan kuvitellakaan, pelottaa minua niin hemmetin paljon, etten tiedä miten tässä nyt pitäisi ajatella.
Kaiken lisäksi minua pelottaa jostain syystä, etten kuitenkaan älyä synnytyksen käynnistyessä lähteä tarpeeksi ajoissa sairaalaan tai edes tajua koko synnytyksen käynnistyneen! En kyllä tiedä onko mahdollista olla huomaamatta synnytyksen käynnistymistä, mutta noh... kaikki tuntuu olevan niin auki, uutta ja epävarmaa.
Kaikista eniten minua ärsyttää se, miten ainakin täälläpäin parien toivotaan tulevan synnytysvalmennukseen vasta rv 32 jälkeen, enkä tiedä onko niitä valmennuskertoja sitten enempää kuin se yksi. Perhevalmennusta on ollut jo tammikuun lopusta asti, mutta niilläkin kerroilla on käsitelty niin itsestäänselviä ja ympäripyöreitä asioita, että ne olivat näin nuorelle ensisynnyttäjällekin jo ennestään tuttuja. Olisin jo pitkään halunnut käydä synnytysvalmennuksen läpi, vielä hieman yli pari viikkoa pitäisi odottaa...Miksei siis synnytysvalmennustakin voisi tarjota edes vähän aiemmin?!
Huh tulipas avautuminen. :'D