nämäkin ovat sellaisia asioita, joita ei vain voi "päättää" etukäteen.
esim itse ajattelin esikoista odottaessani, että tottakai imetän ainakin puoli vuotiaaksi asti, mieluiten piteempäänkin. sehän on helppoa ja aina on maito mukana. ja kun raskauden aikana painoa oli tullut melkein 20kg ja neuvolan täti kehui, että imettäminen on hyvä tapa saada raskauskilot pois, niin tottakai ajattelin että joo, minähän kans imetän!
mutta, imettäminen esikoisen kanssa ei meinannut onnistua ollenkaan. mun alapäätä leikeltiin synnytyksessä tosi pahasti, että pystyin istua vain lasten uimarenkaalla ja söin Buranaa ja Panadolia vuorotellen. joten pystyin imettämäänkin vain makuulta. maitoa kyllä riitti, mutta imetys oli TOSI kivuliasta. vaikka mulla oli rintakumit käytössä, imettäminen oli ihan kamalaa. neuvolassakin vain sanottiin, että jättää ne rintakumit pois, kyllä ne nännit siihen tottuu. puristaa maitotippa nännien päälle ja antaa kuivua. tarvittaessa voi vähän Lansinohia pyyhkäistä.
seuraavalla kerralla neuvolassa kerroin, että se imettäminen käy edelleen tosi kipeää, ei siis vain sen aikaa että maitoa alkaa herumaan, vaan koko imetysajan. neuvolan täti vähätteli mun sanoja ja halusi nähdä mun nännini. nykäsin tissit esille ja kauhistuneena hän pisti kädet suunsa eteen ja sanoi:
"Voi kamala! Miten olet edes voinut imettää noilla?! Nyt äkkiä rintakumit takaisin käyttöön ja laitat Hydrokortisonia aamuin illoin! Voi kauhea! En ole koskaan nähnyt noin pahoja rinnan päitä!"
nii-in, minähän olin koittanut sanoa että ne ovat kipeät ja imetys sattuu!!!
esikoisella oli sammasta ja neuvolan täti epäili, että myös nänneissäni olisi sammasta, joka pitää rinnan päät auki. joten meidän piti kokeilla laittaa puolukkaa tai sitruunaa esikoisen suuhun ja mun nänneihin. voi jestas kun ne kirveli!
kokeilin Bebanthenia, Lansinohia, Bevita R:ää, Hydrocortisonia. kokeilin käyttää pestäviä liivinsuojia ja kertakäyttöisiä liivinsuojia. kuljin päivällä kotona tissit paljaana. ostin eri mallisia rintakumeja ja kokeilin niitä ja illalla keittelin sitten niitä tuttien kanssa.
mutta imetys vain sattui edelleen.
esikoisella oli vielä 3kk ikäisenä sammasta suussa, vaikka oltiin puolukkaa ja sitruunaa laitettu, joten lääkäri määräsi Daktarinia esikoisen suuhun ja mun nänneihin. sammas lähti esikoisen suusta, mutta mun nänneihin sillä ei ollut vaikutusta. vaikka pesin nännit hyväksi ennen imetystä, niin huomasin ettei poika enää tahtonut huolia tissiä suuhun. epäilin, että se maistui/haisi sille Daktarinille. ja 4kk neuvolassa olikin painoa tullut tosi vähän, joten saatiin ohjeeksi ruveta antamaan lisämaitoa.
enää maitoa ei sitten tullutkaan pojan ollessa 4,5kk ikäinen. vaikka toisaalta oli haikea lopettaa imetys, mutta olin niin helpottunut kun sain jättää sen kivuliaan imetyksen "hyvällä omallatunnolla" pois. ihanaa, kun pystyi laittamaan rintaliivit päälle ilman että se sattui. tai kuivaamaan suihkun jälkeen pyyhkeellä ilman että sattui. tai pukemaan saunatakin päälle ilman että sattui.
loppujen lopuksi neuvolan täti sanoi, että esikoisella oli niin lyhyt kielijänne, että se haittasi imetystä. hän sanoi tästä kielijänteestä jo ensimmäisellä kotikäynnillä, että pojalla on aivan sydämen mallinen kieli, mutta ei kuitenkaan mitään että sillä olisi imetykseen vaikutusta. ja seuraavan kohdalla meinattiin, että käsken jo sairaalassa lääkärin katsoa, tarviiko sitä heti leikata.
kakkosella ei ollut lyhyt kielijänne, mutta hänenkin kohdalla imetys sattui. ja nyt ajattelin, että en kärvistele, koska saahan sitä maitoa kaupastakin ja lopetin imettämisen, kun kakkonen oli 2,5kk. samat rasvat, liivinsuojat, rintakumit yms kokeilin hänenkin kohdallaan, mutta imetys sattui ja nännit olivat auki.
koitin neuvolassa sanoa, että mulla on muutenkin tosi kuiva ja herkkä iho ja nännit ovat aika matalat, että kai niilläkin voi olla vaikutusta tähän kivuliaaseen imettämiseen. mutta eipä hän oikein mitään tuumannut asiaan. siitä imettämisestä jäi huono mieli, ja ajattelin että jos kolmas meille tulee, niin hänen kanssaan jätän imettämisen heti pois, jos vain yhtään tuntuu siltä. en halua, enkä edes tykkää imettää!
niinpä kolmonen kun syntyi, niin ajattelin, että imetän niin kauan/niin vähän aikaa kuin imetän. nänneistä valui veri, koitin pari viikkoa pumpata maitoa ja antaa sen tuttipullolla. pumppaamallakin kun vetaisin ekan kerran, näkyi kuinka iho alkoi revetä ja verta valua... mutta sain nännit "kuntoon", että niistä ei veri enää valunut ja uskaltauduin kokeilemaan imettämistä rintakumeilla. huomasin, että maitoa ei enää tule paljoa, kun poika oli vähän väliä syömässä ja yölläkin heräili tiheämmin syömään. kovasti se otti luonnolle, kun maitoa ei itseltä tullutkaan tarpeeksi, vaikka en siitä imettämisestä välittänyt...
kokeilin sitten jättää rintakumit pois, jos se lisäisi maidon tuloa. pari ensimmäistä päivää oli kivuliasta ja meinasin jo ottaa ne kumit takaisin käyttöön. mutta kuitenkin imettäminen onnistui kerrankin ilman niitä rintakumeja, eikä edes sattunut! mikä kumma tunne!
vaikka imetys onnistui ilman niitä kumeja, niin silti reilun viikon päästä näytti, ettei maitoa tule enää juuri ollenkaan. aluksi annoin illalla ennen yöunille menoa lisämaitoa, mutta pikku hiljaa jouduin antamaan sitä jokaisen tissin jälkeen... sitten kun poika oli 2kk, niin maito ei vain enää noussut, eikä poika enää koittanut edes imeä rintaa. joten jouduin ruveta antamaan vain pullolla maitoa.
nyt vähän harmitti, kun imetys kerrankin onnistui ja ei sattunut. mutta en kuitenkaan tykännyt siitä imettämisestä, ennemmin annan sen maidon pullosta, niin tiedän että vauva on varmasti saanut mahansa täyteen.
inhotti, kun kerhossa otin tuttipullon esille ja kävin mikrossa lämmittämässä korviketta 4-5kk ikäiselle vauvalleni, niin äiti jolla oli muutaman viikon ikäinen vauva mukana kerhossa, niin katsoi mua ja kovaan ääneen rupesi höpöttämään, että mitenkähän kauan hän tätä kolmatta lastaan nyt imettäisi, kun edellisiäkin on imettänyt 1,5 vuotiaaksi...
oli sellainen olo, että mun pitäisi kaikille sanoa, että minä olen kyllä yrittänyt imettää, mutta imetys ei ole oikein onnistunut kenenkään kanssa ja nyt maitoa ei vain tule! jopa kaupan kassalla mun piti tutulle myyjälle sanoa, kun ostin korviketta, että multa ei tule maitoa...
saa nähdä miten tämän nelosen kanssa käy! mutta nyt koitan oikeasti olla ottamatta asiasta stressiä.
ja painoon tällä imettämisellä ei ainakaan mun kohdalla ole ollut mitään vaikutusta. toki olen imettänyt vain niin vähän aikaa, että senkään takia sillä ei ole varmasti ollut vaikutusta...
Okei, taa vieras odotti kolmattaan, eika se ollut kahden edellisenkaan kanssa onnistunut, mutta kaverini odotti ensimmaistaan, joten musta oli hammentavaa, etta etukateen oli jo paattanyt olla edes yrittamatta. 
Muistan kun mun isoveli sai ylaasteella jostain perhesuunnittelu- tms. tunnilta sellasen vihkosen missa oli kaikki ohjeita omatekoisiin vauvanruokiin, varastin sen jo silloin paalle kymppiveena itselleni, en kylla tieda lieko enaa tallessa. 
