Sairaslomalla?

Nyt ku täs on paripäivää asiaoita mietitti ym nii taidan tämän uuden vuoden kyllä vielä töissä olla ainaki, tulee nii kivat pyhäkorvaukset.. :) Mutta ens vuoden puolella alan kyllä enemmän miettimään omaa jaksamista. Ohimennen ajattelin mainita esimiehelle supistuksista joita on tullu täs ny lähipäivinä enemmän että osaa varautua siihen etten kauaa pysty olemaan töissä enään.

Tässä kohtaa elämää sitä alkaa miettimään miksi ihmeessä sitä vaihtoikaa työpaikkaa vajaa vuosi sitten.. ja paikkakuntaa..? Jos samassa paikassa olisi töissä nii ei tarvitsisi tosiaankaa tälläisiä asioita edes miettiä, lääkäriin vaan suoraa mennä hakemaan lappua. Kukaan ei sanoisi mitään. Tosin olihan se kunnallinen, mutta kuitenki.. Olis se ihana saada nauttia tästä ajasta ku lasta ei vielä ole ja saa vielä tehdä miehen kanssa mitä huvittaa mutta kuntoja väsymys rajottaa niitäki..
 
Nyt ku täs on paripäivää asiaoita mietitti ym nii taidan tämän uuden vuoden kyllä vielä töissä olla ainaki, tulee nii kivat pyhäkorvaukset.. :) Mutta ens vuoden puolella alan kyllä enemmän miettimään omaa jaksamista. Ohimennen ajattelin mainita esimiehelle supistuksista joita on tullu täs ny lähipäivinä enemmän että osaa varautua siihen etten kauaa pysty olemaan töissä enään.

Tässä kohtaa elämää sitä alkaa miettimään miksi ihmeessä sitä vaihtoikaa työpaikkaa vajaa vuosi sitten.. ja paikkakuntaa..? Jos samassa paikassa olisi töissä nii ei tarvitsisi tosiaankaa tälläisiä asioita edes miettiä, lääkäriin vaan suoraa mennä hakemaan lappua. Kukaan ei sanoisi mitään. Tosin olihan se kunnallinen, mutta kuitenki.. Olis se ihana saada nauttia tästä ajasta ku lasta ei vielä ole ja saa vielä tehdä miehen kanssa mitä huvittaa mutta kuntoja väsymys rajottaa niitäki..
 
Olipas noita edellisiä tullu paljon... Ihanaa tää nettielämä...
Mutta, eipä tarvi hakea sairaslomaa enää ainakaa tuosta työpaikasta, nimittäin tänään tuntia ennen töiden loppumista sain työtodistuksen käteeni ja näin sitte otettiin ja irtisanottiin.. ihanaa olla nainen ja raskaana naisvaltasella alalla jonka esimiehellä on 4 lasta itellä ja irtisanoo koeajalla sen takia että ei siivoa tarpeeksi.. hmm... no ei se mitää.. saapa ainaki olla vaan :)
 
Öh, ei kuulosta kovin lailliselta? Konsultoipa liiton lakimiestä! Vaikka olisitkin halunnut lähteä. Ei raskauden aiheuttaman "tehottomuuden" takia voi irtisanoa!
Tai siis tottakai sanovat ettei johdu raskaudesta, mutta aika läpinäkyvää, jos olet joutunut olemaan saikulla.
 
Mutta koeaika, molemminpuolinen irtisanominen mahdollista ilman sen kummempaa.. Mutta täytyy kyllä myöntää että yli 60v naiselta aika ihmeellinen veto.. en tiedä sitte että riittikö tämän päivänen sielä kun johtaja ei saanu ruokaa ku kaikki oli loppu ennenku rouva tuli keittiöön. Enpä ollu tehny tarpeeksi pussimuusia. Sen jälkee ei rouva puhunukaa sanaakaa mulle.. Eipä siinä mitää, onneksi ei oo kauaa ku mammaloma alkaa :) muutama kk. Kyllähän sitä taas tuli todistettua yksityisen ja kunnallisen ero. Paikka jossa lähihoitajan tehtävään kuuuluu hoitotyö, siivous ja ruuanlaitto. Enkä mä tietääkseni oo ku hoitamiseen kouluni käyny :) Mutta edetäänhän vaarmasti löytää ku putiikki menee kuperkeikan ;)

Ainoa ihana asia tässä on se, että mies tuumasi että turhaa mä edes mitää töitä enää alan kattelemaan ja tuskin edes saan mistää mahani kans <3 Tänään se jaksoi olla ihana mua kohtaan ja sai ajattelemaan kuinka mä voin alkaa nauttimaan tästä vauvasta ja ajasta vielä ilman sitä :) ja lataamalla akkuja tulevaan koitokseen :) 
 
Niin kyllä koeaika että sinänsä juu laillista... Mutta itelle vaan tulee sellanen fiilis että ei ihan silleen hyvän yhteistyöhengen mukaista. Vaikka kuin laillista oliskin, kyllä minusta silti on kyseenalaista irtisanoa koeajalla oleva oikeasti raskauden takia, jollain tekosyyllä. Ei kuulosta minusta kovin merkittävältä virheeltä. Mä en saanut fuduja vaikka mun takia tehtiin tehtaalla 10.000€ edestä käyttökelvotonta tavaraa (olin koeajalla). Sanottiin vaan että jaha, älä sitten tee toista kertaa ja naureskeltiin päälle. Minä taisin vähän punottaa kun menin tunnustamaan tekoseni...
Kyllä tota kikkailua on sekä julkisella että yksityisellä, näköjään kaikilla aloilla. Että hyvä että pääsit yhdestä semmosesta paikasta pois. Mä uskon, että hyviä työpaikkoja on ja jos kärvistää niin menoks vaan. Uskon etät pidemmän päälle se kannattaa, jos ei muuten niin itte on ainakin onnellisempi. Helpompi sunkin on nyt vaikka koko päivä köllötellä sohvalla ja kattella kun maha liikkuu.
 
Joo, täälläkin ollaan sairaslomalla oltu pariin otteeseen..Nytkin saikkuli menossa mutta töissäpä olen =(
Tuntuu että naispuoliset eivät ymmärrä että olen kipeä mutta miehet kyllä!emoticon
Hankalaksi tässä tekee sen että olen ainoa lapseton ja sen vuoksi mullahan ei ole työmaan ulkopuolista elämää. Joten miksi ihmeessä en voisi olla töissä kun niiden lapset kärsii jos tekevät pitkää päivää. Työpäivät on 10 tuntisia..miunhan ei tarvitse hakea lapsia hoidosta..Tiedän että olisi täysi oikeus olla kotona mutta koska vaivani ovat "vain" unenpuute ja vatsakivut niin omatunto ei kestä olla kotona. Jostain syystä päähäni on lyöty ajatus että töistä ollaan pois vasta kun jalat ei enää kanna..emoticon 
Eihän tämäkään kyllä kivaa ole kun kaikki hommat kotona on tekemättä ja koirat on levottomia kun niiden kanssa ei jaksa ulkoilla.. Isäntä on reissuhommissa niin pääasiassa joudun yksin olemaan. Illat kuluu sohvalla makoillen ja kipuja voivotellen.
Piru ja enkeli istuu olkapäällä taistellen mitä pitäisi tehdä. Sekavaa tekstiä..Ja kiukkuiseksi vaan tulen kun ajattelen..
hoh..Mutta helpottaa kun saa edes kirjottaa tuntemuksiaan.. emoticon
 
Koeaikaakin koskee tuo sama lain kohta, eli työnantajan on osoitettava, että irtisanominen ei johtunut raskaudesta. Se on sitten jokaisen oma asia, jaksaako asiaa viedä eteenpäin, mutta jos kiinnostaa ja johonkin liittoon kuuluu, niin kannattaa kysäistä liitosta mielipidettä.

Mulla kävi niin, että meillä alkoi (ja jo loppuikin) YT-neuvottelut tuossa pari kuukautta sitten. Tiesin olevani raskaana jo ennen kuin neuvottelut alkoivat. Raskaus alkoi vähitellen näkyä, joten kerroin pomolleni raskaudesta. Sain vastauksen, että "raskaana olevaa ei voi irtisanoa". Eli "pelastuin". Valitettavasti näyttää siltä, että pari muuta omasta tiimistäni joutuu lähtemään =(. Pomo kyllä sanoi, että en olis joutunut lähtemään, vaikka en olis ollut raskaana. Kyseessä iso firma ja työtehtävät asiantuntijatehtäviä (miehisellä alalla).

Valitan nyt tähän samaan ketjuun itsekin. Oon ollut flunssassa joulusta asti. Tai ensin oli viikon kurkku sairaan kipeä, en pystynyt nukkumaan. Ja nyt oon yskinyt useamman yön. Mulla on lomaa tällä hetkellä, enkä oo käynyt lääkärissä. Kuitenkaan ne ei mitään lääkettä raskaana olevalle kovin helposti määrää. Alkaa vaan olla ihan sairaan väsynyt olo, kun joka yö vietän sängyssä kyllä sen 10 tuntia, mutta varmaan 4 tuntia siitä yskiskelen hereillä. Kuumetta ei oo ollut missään vaiheessa. Ja vielä tuo 1,5 -vuotias tyttökin hoidettavana, niin ei voi vaan laiskotella koko ajan. Oon nyt pohtinut pari päivää, pitäiskö mennä lääkäriin. Perjantaina olis paluu töihin (voin olla saikulla ihan omalla ilmoituksellakin sen, jos on tarve).
 
Jos yskää jatkuu kannattaa testauttaa mykoplasma - aiheuttaa pitkäaikaista yskää ja voi tulla keuhkokuume pahimmassa tapauksessa. Meillä se on kiertänyt jo mutsin ja molemmat siskot. Minä en huoli. :) Siis ihan joku normi bakteeri se on, esim keuhkoputkentulehduksen taustalla (?) joten turha kärsiä jos vaivaan on lääkkeet. JOS niitä nyt meille määrätään...
Tämä tieto taas kaikki amatööripohjalta. Jos joku osaa selittää paremmin, selittäköön.
 
Aamulla oli tukkoinen olo ja kurkku kipeenä, joten nyt saikulla loppuviikko. Mutta itse raskauden takia en ole vielä ollut pois. Viimeviikolla oli pari rankempaa vuoroa ja sen jälkeen supisteli. Työnantaja on kuitenkin sen verran ymmärtäväinen, että katsottiin yhdessä hommat mitä kykenen vielä tekemään ja jotain jätettiin jo pois (olen siis hyvinkin fyysisessä tehdastyössä). Mahdollisimman pitkään haluaisin olla töissä, mutta oman voinnin mukaan tässä mennään.

Se alkoi mietittymään, kun työterveyshoitaja oli sitä mieltä, että mun pitäis lopettaa yövuorot. Olen kuitenkin aina, siis lähestulkoon koko työhistoriani tehnyt vaan yötyötä ja se sopii mun elämänrytmiin paremmin kuin hyvin. Ja nuo supistuksia aiheuttavat vuorotkin sattui olemaan päivävuoroja, joihin en ole tottunut ja sen takia olin ekstraväsynytkin. Hoitsu oli sitä mieltä, että nyt pitää alkaa ajatella vauvan parasta, no tottakai! Mutta eiköhän se mene niin, että jos mulla on hyvä olo, niin vaavilla luulis kans olevan? Olen vaan itse sitä mieltä, että jos vaihdan aamuvuoroon, mikä aiheuttaa mulle stressiä ja unettomuutta sekä mahdollisesti myös ihan rehellistä vitutusta edellämainituista asioista, niin luulis että ei vauvakaan siitä tykkää. Yövuorot on muutenkin fyysisesti kevyempiä, joten mitä tässä nyt uskoa!?

 
Mä oon tarjoilija ja myös tottunut enemmän ilta- ja yöpainotteiseen työhön, joten rytmit on sen mukaiset, enkä oo niitä lähteny muuttamaan. Tähän mennessä oon pari kertaa ollu saikulla, marras- joulukuussa matalan verenpaineen takia.

Viime viikolla tein viimeiset työvuorot Saariselällä ja tän viikon alussa muutettiin Tampereelle. Mulla on jo sovittuna, et alkaisin vuokrafirman kautta tekemään keikkatöitä, mut oon alkanu miettiin, et olisko viisaampaa jäädä suoraan sairaslomalle. Mun työ on kuitenkin aika raskasta, vähän taukoja - paljon seisomista ja kantamista. Jos joudun vielä useemmissa uusissa paikoissa käymään keikoilla, niin ainakaan kaikissa ei välttämättä katota hyvällä, jos en jaksa/pysty painaan täysillä. Tuolla lapissa oli siitä ihana tilanne, et mun työkaverit oli jopa yliauttavaisia ja mua käskettiin välillä tauoille, eikä annettu tehdä mitään raskasta.

Noh, ens viikolla meen lääkärin kanssa jutteleen asiasta ja sitten katsotaan, mitä se on mieltä.
 
Mulle terkkari sanoi, että yövuorot täytyy lopettaa viikolla 28 (nyt 22+4), joten vähän aikaan joutuu vielä niitä tekemään. Huomennakin edessä valvomista, mutta kun on vain yksi yö, niin kyllä sen ihan hyvin jaksaa.
Mä olen miettinyt omaa työtäni ja sitä, onko se turvallista vauvalle. Oon sairaanhoitaja ja joudun päivittäin nostelemaan potilaita. Useamman kerran viikossa joku potilas on kaatunut lattialle ja niitä joutuu sitten parin kanssa sieltä nostelemaan. Ja aina kun nuo potilaat ei oo kevyitä mammoja. Lisäksi joudun laimentamaan vahvoja lääkkeitä, hoitamaan erilaisia eristyspotilaita (mm. MRSA) ja sietämään joissakin vuoroissa väkivaltaa ja hirveää stressiä. Nyt oon ollut sairaslomalla selkäkivun takia ja huomenna pitäisi tosiaan palata sorvin ääreen. Saa nähdä, kuinka kauan tässä jaksaa. Meillä kun noita nostoja ei voi esimerkiksi mitenkään välttää.
 
Johi82, miten sun annetaan hoitaa MRSA-potilasta? Meillä entisellä työpaikalla oli tällänen tapaus ja sitä sai hoitaa vain "terveet" hoitajat, ei haavoja tai raskaana tai mitää muutakaa sen kummempaa.. Se on kuitenki aika riski.. En kyllä itse uskaltanu luottaa siihen vaikka ei ollu aktiivinen sillä hetkellä kun tätä kotonaan hoidettiin mutta kutienkin varautuneesti siihen suhtauduin aina ja vähän pelollaki... :/ Silloin tosin en ollut raskaana tai mitää muutakaa sen ihmeempää..
 
Meillä ei yksinkertaisesti oo välillä muuta mahdollisuutta, jos on ainoana sairaanhoitajana vuorossa. Pakko mikä pakko. Jos on mahdollista, yritän tietty välttää ko. potilaiden hoitoa.
 
Jäin juuri sairaslomalle,ja oon saikulla äitiyslomaan asti. Miehen isä kuoli juuri niin ei henkisesti jaksa.
 
Kiitos taistosissi :) Kyllä tää sairasloma vaan on tarpeen. Kotona voimat riittää vaikka mihin :D pesänrakennusviettikin iski päälle :)
 
Mulla alkaa kans olee töissä aika rankkaa.. oon kans sairaanhoitajana osastolla, missä tulee käveltyä jatkuvasti, tekemään paljon fyysistä työtä plus istumishetket ovat vain max 3x pvä (kahviti ja lounas). onneks mun ei tarvi juurikaan 2 autettavia hoitaa kun niitä sattuu kerralla olemaan ehkä 1-2 ja muut hoitajat ei ees päästä mua hoitaa niitä. iltavuoroissa toki joudun sit ne hoitaan, kun on vaan 2 työntekijää paikalla.

viime viikolla ja tällä viikolla oon huomannu kun suuren osan työvuorosta maha on kivistävä, paineen tunnetta, vihlontaa, sekä sellasta epämiellyttävää tunnetta. se helpottaa kun hetken istuu tai muuten lepää.. se vaan ei kauheesti oo mahdollista meidän osastolla :( aikaisemmin jo vastaavalle sanoin, ettei laittais mua yhdelle vieraalle pitkäaikais osastolle (joudutuaan joskus tekee sinne vuoroja) jos se vaan onnistuu tekijöiden puitteissa mut se sano
vaan, että ergonomiaa se on sielläkin toteutettava ym.. ei taida hän ymmärtää et kaikesta ei selviä pelkällä hyvällä ergonomialla.

no tänään sit soitin neuvolaan, kun alko huolestuttaa ettei nää ilmeisesti supistukset ala tekemään mitään tuhoja.. neuvolatäti sano, et joo kyl ne on varmastikin supistuksia, mahd. paljon istumahetkiä töissä ja sit muutakin lepoa töiden jälkeen. sano et jos ei enää supistukset helpotu huililla tai muuttuu kipeiksi, niin sit ilman muuta sairaslomaa ja lekuriin.

tuntuu vaan  jotenkin hurjalta kun miettii et viel ois reilu 10vkoa töitä jäljelle, ja nyt jo töissä löllerrän etanavauhtia ku pelottaa et kohta maha taas kramppaa..
 
Olin kuukauden välissä töissä ja tänään alkoi taas 10 päivän sairasloma selkäkivun takia. Viikkoja on nyt 26+2. kipuja on ollut vähän koko ajan, mutta viime viikoilla jouduin nostamaan potilaan lattialta ja sen jälkeen selkä kipeytyi pahemmin ja töitä on mahdoton tehdä.

Kävin tänään lääkärissä yksityisellä puolella. Lääkäri oli sellainen henkilö, joka työskentelee myös meidän työterveydessä. Hänen mukaansa mun pitäis ottaa työterveyteen yhteyttä ja sieltä pitäisi järjestää yhdessä mun pomon kanssa uusia hommia mulle. Jotain kevyempiä. Mä olin ihan tyrmistynyt. Meidän osastolla on pari ihmistä, jotka ovat välillä pitkillä sairaslomilla selkäkipujen takia. Toinen niistä on ollut vuoden saikulla! Pitäisikö mun todella ruveta opettelemaan joku uus homma 8vkoa ennen äitiysloman alkua??? Täällä ei ainakaan kovin helpolla saikkua irtoa. Tulee varmaan tosi mukava loppuaika....
 
Nyt on alkanut tuonne oikeaan pakaraan vihlomaan :/  Iltaisin töiden jälkeen (joo nyt olen sitten yövuoroista luopunut, no onneksi ei tarvii kuitenkaan aikaisin aamulla mennä vaan iltapäivän puolella)selkää särkee ja ihan sänkyyn meneminen saati sieltä pois nouseminen on aika jäykkää hommaa. Aamulla olo on kuin olisi vetänyt hillittömän salitreenin! Lihaksiin sattuu. Päivän aikana olo vähän vetreytyy, mutta sitten töiden jälkeen taas tukala olo.

Jos ensiviikolla vielä särkee, ja mihinkähän se tästä nyt katoaiskaan? Matka suuntautuu sitten työterveyteen. Kumarteleminen on jo ihan toivotonta ja tuskallista.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top