Saako pettää?

Kyllä minä mieltäisin että pettäminen on jossain mielessä oire. Ei se tarkoita sitä että vastuun siitä voisi vierittää toisen niskoille. Mutta ei se poista sitä että pettäminen voi olla seuraus jostain ongelmasta. Se on oma päätös, mutta jokin ongelma parisuhteessa voi olla osasyynä siihen että sen tekee. Ei sillä, en silti hyväksy pettämistä. Jos parisuhteessa on jotain vialla se pitäisi selvittää aikuisesti eikä sortua pettämiseen.

Just tätä ajoin takaa. Voi se olla oire, eikä se silti tarkota että ois ok pettää jos suhteessa on ongelmia.
 
Tuli mieleen vähän spinoffina.. Entäs kysymys toisin päin? Onko ok sekaantua varattuun miehen/ naiseen? Lähtisitkö salasuhteeseen ihmisen kanssa, jolla on avo-/aviopuoliso ja mahdollisesti lapsiakin kuvioissa? Olisiko tilanne eri, jos edellinen suhde olisi jo päättymässä, mutta esim avioero olisi vielä harkinta-ajalla? Onko ok iskeä joku, jonka tietää varmuudella elävän suhteessa?

Tuttavapiiristä löytyy ihminen, joka on omalla toiminnallaan rikkonut useamman suhteen eli hän on ollut se kolmas osapuoli. Tietysti suhteissa on jotain vikaa ollut alunalkaenkin, kun toinen osapuoli on tuttuni kanssa lähtenyt pettämislinjalle, mutta minun on ollut vaikea käsittää tuttuni käytöstä. En hyväksy pettämistä suhteessa, mutta minusta mennään varsin harmaalla alueella jo tilanteessa, missä ollaan se, jonka kanssa parisuhteessa elävä pettää puolisoaan. Tietysti pettäjä itse tekee sen ratkaisun, että pettää. Miksi kukaan kuitenkaan haluaisi olla yhdessä pettäjän kanssa? Pettäjä voi pettää myös toiste, mikäli tilanne etenee pettäjän kanssa suhteeksi. Paljon reilumpaa olisi kaikille osapuolille, kun vanha suhde laitettaisiin kokonaan poikki, ennen kuin aletaan lämmitellä uutta.
 
En missään tapauksessa koske varattuun mieheen, jos vain sen mitenkään saan selville. En vaikka suhde olisi loppumassa, jne, Nuo ovat niitä pettäjän yleisimpiä valeita, joilla kerätään sympatiaa ja huijataan toinen seksiin, vedätetään parikin vuotta että kohta edellinen suhde loppuu, eikä se ikinä lopu, vaan lopulta ukko palaa vaimonsa luokse, vaimo autuaan tietämättömänä vieraissa ravaamisesta.

Eroon menee puoli vuotta, sen ajan voi hyvin odotella. Jos mies ei ole valehtelevaa tyyppiä, hän palaa asiaan puolen vuoden päästä eropaperit kourassa. Ja jos ei palaa, tietää, ettei menettänyt yhtään mitään tuossa miehessä.
 
Ei ole ok noinkaan päin. En ymmärrä miksi pitää mennä rikkomaan perhettä tietoisena siitä että toinen on varattu. Jos haluaa tosissaan suhteeseen voi odottaa että on oikeasti erottu. Jos haluaa vain seksiä niin kyllä niitä vapaitakin miehiä/naisia löytyy.
 
Kuitenkin joka neljäs pettää... aina se jonkun puoliso on. Kaikki pohja menee suhteesra samantien ja siinä ei mulle ainakaan terapeutit auta. Luottamus pitää olla aito puhdas pohjalla johon rakentaa kaikki muu ja niitähän piisaa. Voikun kaikki ajattelis samoin parisuhteesta/perheestä.
 
Minä toivon ettei tilanne tule koskaan eteen, että mies on pettänyt. En kuitenkaan välttämättä lähtisi eroa hakemaan. Paljolti vaikuttaa onko kyse yksittäisestä hairahduksesta seksiin vai pidemmästä suhteesta.
Tiedän itse olevani uskollista tyyppiä ja mieheni ei varmasti kestäisi, jos pettäisin. Toisaalta tiedän, että mieheni saattaisi hairahtua jonkinlaisissa olosuhteissa yhden yön juttuun. Hän on esimerkiksi impulsiivisempi kuin minä. Se kyllä varmaan vaatisi, että meillä menisi parisuhteessa todella huonosti ja alkoholin käytön vielä madaltamaan kontrollia.

Tiedän, että moni ei ymmärrä asennettani. Minä en ole kuitenkaan pitänyt tärkeänä kriteerinä sitoutuessani parisuhteeseen mieheni kanssa, että hän ei koskaan elämämme aikana missään olosuhteissa päädy harrastamaan seksiä jonkun toisen kanssa. Olen valinnut hänet elämänkumppaniksi, koska hän ymmärtää minua ja yleensä arki hänen kanssaan on helppoa. Hän saa minut helposti nauramaan ja parhaimmillaan me täydennämme ja parannamme toisiamme. Esimerkiksi yleensä mieheni impulsiivisuus ja minun ylivarovaisuus tekee aika sopivan tasapainon. Joku ehkä huomaa etten maininnut rakkautta ollenkaan. Rakastan miestäni valtavasti etenkin hyvinä aikoina. Tässä 17 vuoden aikana on kuitenkin tullut huomattua, että tunteiden intensiteetti vaihtelee. Etenkin niinä huonompina aikoina se rakkaus ei ole aina päällimmäisenä tunteena ja silloin on ollut hyvä muistaa nuo ei tunteisiin perustuvat syyt parisuhteeseen sitoutumiseen.

Jos mies pettäisi, se tulisi varmasti olemaan meidän parisuhteen huonoimpia ja vaikeimpia aikoja. Siihen jatkuisiko suhde vaikuttaisi sitten moni asia. Tärkein kuitenkin olisi arvio siitä tuleeko pettäminen jatkumaan tai toistumaan. Epätäydellisyys, virheiden ja yksittäisten huonojen päätösten tekeminen ovat meidän parisuhteessa sallittuja. Jatkuva luottamuksen rikkominen ei.
 
Tuohon elaffyn kysymykseen vastatakseni, en lähtisi tietoisesti varatun henkilön matkaan. Kerran käynyt tilanne, jossa varattu mies yritti iskeä, vaikkakin hienovaraisesti. Tiesin, että hän on ainakin seurustellut pitkään, ellei äskettäin ole eronnut. En edes alkanut kysellä asiasta, enkä lähtenyt mukaan. On aina väärin rikkoa toisen suhde, jos siitä on tietoinen. Sille ei toki voi mitään, jos ei tiedä.
Mitä siihen tulee, että olisi esimerkiksi avioero harkinta-ajalla, niin minusta se ei ole este. Itsellänikin alkoi toinen suhde avioeron harkinta-ajalla. Muistaakseni erosta tuli virallinen maalis-huhtikuussa ja suhde alkoi jo tammi-helmikuussa. Tietysti asuin toisessa osoitteessa ja avioliitto oli kaikin muin tavoin päättynyt jo aiemmin.

Tuttavapiiriini kuuluu monia ihmisiä, jotka ovat joko iskeneet varatun tai yrittäneet sitä. Miestänikin on koitettu jopa oman tuttavani taholta, vaikka tiesi silloin varsin hyvin että on varattu. Joko mulla on tosi mätiä omenia lähipiirissä, tai tämä on vaan varsin yleistä.
 
Ei saa. Kukaan ei petä "vahingossa" tai koska on pakko. Se on tietoinen valinta ja koskaan ei ole pakko pettää toisen luottamusta. Kukaan ihminen ei ansaitse tulla petetyksi. Jos haluaa jotain muuta tai kaipaa elämäänsä lisää actionia asioista voi ja pitää AINA puhua ensin. On hyvin raukkamaista mennä toisen selän taakse vain koska tietää että omalta puolisolta saattaa tulla negatiivinen vastaus. :angry4

On sitten ihan eri asia jos on avoimessa suhteessa. Sehän perustuu siihen että toiseen luottaa niin paljon että asioista voi avoimesti keskustella ja yhteiset pelisäännöt sitten senkin myötä sopia.

Itse en ikinä pettäisi tai lähtisi varatun miehen matkaan. Se olisi niin väärin petetylle osapuolelle ja mielestäni jokaisella on velvollisuus olla edes niin rehellinen kanssaihmisilleen.

Olin itse hyvin ihastunut nykyiseen mieheeni kun tapasimme, mutta hän oli tuolloin toisessa parisuhteessa. Tein hänelle ja kaikille muillekin silloin hyvin selväksi etten ikinä haluaisi alkaa mihinkään suhteeseen kenenkään varatun henkilön kanssa. Vasta kun hänen silloinen parisuhteensa päättyi aloin edes harkitsemaan omia tunteitani häntä kohtaan.
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top