Ristiäiset vai nimiäiset

brainfreeze

Puuhakas puhuja
Mulla on tänään tasan kuukausi (iik!)  laskettuun aikaan, ja aloin sitte tosissaan miettiä nimen antamista. Nimi on kutakuinkin selvillä, mutta mitäs te muut tammimammat, meinaatteko pitää kristilliset ristiäiset vai onko mielessä vain pienimuotoinen (miksei suurikin) nimenantojuhla? Mihin päädyttekin, onko tarkoituksena pyytää lapselle kummi/kummeja?
 
Alotetaan tästä sopivasti itse:

Me aiotaan kastaa lapsi kirkkoon, eli tarkotuksena on pitää traditionaaliset ristiäiset kummeineen kaikkineen. Ei olla vielä pyydetty ketään kummiksi, koska ei olla päästy yhteisymmärrykseen asiasta miehen kanssa :) Kaksi kummia haluttaisiin, mutta ajateltiin että pyydetään vasta siinä vaiheessa kun lapsi on maailmassa.

Tuli muuten mieleen, että onko joku pyytänyt pariskunnasta vain toista osapuolta kummin tehtäviin, ja mitä se toinen puolisko on asiasta meinannut?
 
Hei,

täällä tarkoituksena pitää myös perinteiset kristilliset ristiäiset. Nimiehdotuksia meillä on jo jonkin verran ja yksi niistä ehkä ylitse muiden. Kummeja ei olla vielä pyydetty, mutta olemme ajatelleet 4 kummia lapselle maksimissaan. Mietinnässä kummitkin kyllä jo :) Ristiäispaikka kanssa avoin vielä, luultavasti jomman kumman meidän vanhempien kodissa, on tilaa enemmän :)
 
Täällä myöskin ristiäiset, meillä vaan hiukka erilaiset kun saan samassa itse kasteen :) Nimet on jo valmiina tuli sitten tyttö tai poika. Kummivanhemmat myös selvillä ja muita kummeja ei pikkuselle tulekaan. Ristiäiset pidetään kirkossa ja kahvitus kirkon seurakuntasalissa.On ihanaa kun edes jotain voi suunnitella etukäteen, aikatauluttajana tuun hulluksi kun ei tiedä koska pieni syntyy, ristijäisjärjestelyt on helpottanu suunnitteluhimoja :)
 
Meillä kanssa ristiäiset, paikka vielä auki. Nimestä ei olla päästy yhteisymmärrykseen. Kummiehdokkaita on 4, mutta kaikkia ei varmaankaan pyydetä :) ja pyydetään sitten kun nähdään tai asiasta tulee puhettta :)
 
meille tulee nimiäiset, ei kuuluta kirkkoon. mulla on joku hämärä visio itse juhlista, et käytetään mun äidin mieliksi meidän vanhaa ristiäispukua ja sit vaan kerrotaan vieraille vauvan nimi tiedoksi. nimethän on melkein valmiit jo (tytölle), jotain hienosäätöä pitää vielä tehdä (jos onkin poika niin se etunimi, kaikki muut nimet on valmiina). mä haluan vauvalle kummeja, ehkä 3-4 kpl ja tiedänkin heistä jo kolme keitä pyydän, mieskin saa pyytää jo(i)taku(i)ta ketä haluaa . en halua kummeja missään rahastusmielessä, vaan mietin asian sillai, että lapsella olisi tärkeiden ihmisten joukossa ne muutama erityisen tärkeä henkilö.

itse juhlat pidetään meillä kotona ja mietin et pidetään vain perheen ja lähisukulaisten kesken, kaverit tulkoon sit jonain muuna päivänä kylään (tuskin tulevat, me asutaan niin perä-Vantaalla, ettei tänne kukaan koskaan tule, vaikka pyydettäisiin :D). joudun ehkä pitämään juhlat paripäiväisinä, koska mun vanhemmat ei mahdu saman katon alle samana päivänä tai vaikka mahtuisivat, mä en halua alkaa sitä näytelmää katselee ja stressaamaan siitäkin.
 
Meillä kans ihan normaalit ristiäiset tulossa. :) Virallisia kummeja 3kpl plus sitte mun isoveli joka ei kuulu kirkkoon ja sen avokki.
Paikkaa ei olla vielä päätetty, ainoa varma on ettei kotona onnistu, kun halua noita koiria stressata...
 
Tarkoitus olisi pitää ristiäiset ihan kaikkien perinteiden mukaan. Kummeja ollaan mietitty ja päätettykin, mutta kysytään vasta syntymän jälkeen. Halutaan nähdä, että kaikki sujuu hyvin ja etukäteen pyytäminen jossain mielessä pelottaa. Kaikki on mennyt hyvin tähän mennessä mutta ainahan voi tulla jotain.
 
Kristillinen kaste miehen toiveesta, itse en kuulu enää kirkkoon joten mulle olis kelvannut nimiäisetkin. Haaveena oli pitää kotona mutta kun ei saada mistään isompaa asuntoa niin karusti kaiketi kirkko+seurakuntasali täytyy sitten varata. 

Kummeja on tällä hetkellä pyydetty kirkon edellyttämät 2, ehkä sitten kirkkoon kuulumattomia nimetään muutama rinnalle myös.
 
Emme kuulu kirkkoon joten nimiäiset kuten esikoisellakin ja varmaan samalla kaavalla mennään. Nimiäiset on siitä kivat että ne saa olla just niin omansa näköiset :).

Me toimimme mieheni kanssa "seremoniamestareina", esittelemme tulokkaan nimen (näytämme oikein Kelakortin jos on jo tullut ;)) ja kerromme nimien historian sekä vähän miten nimeen päädyttiin. Esittelemme kummiperheen joille kaikille on omat kummitodistuksensa jotka luemme ja perheelle on pieni lahja. Isosisaruksille on omat todistuksensa jossa lupaavat mm. olla kilttejä pikkusisarukselle, auttaa ja opastaa eikä menettää hermojaan :D, nämä todistukset oikein allekirjoitetaan :D. Sitten musiikkia sillä perheemme ja sukumme on musikaalisia, isosisko ainakin soittaa pianoa ja mahdollisesti luetaan joku tilaisuuteen sopiva pätkä (esikoisen juhlissa luettiin Ihmisen Poika biisin lyriikat). Jokainen vieras jättää "vieraskirjaan" pikkumiehelle viestin tulevaisuutta varten (olen tehnyt molemmille "leikekirjan" joita täytetään lapsuuden ajan, he saavat ne 18 vuotiaana). Sitten syödään ja vietetään aikaa yhdessä. Ja kotosalla ollaan.

Meille siis tulee kummiperhe, esikoisella on tätini perhe ja nyt seuraavalle tulee mieheni veljen perhe. Perheiden lapset ovat myös kummeja (koska ei ole mitään kirkollisia rajoitteita) ja he ovat olleet erityisen otettuja roolistaan.
 
Täällä olisi suunnitteilla ristiäiset. Nimet on jo tytölle/pojalle valmiina mietittynä. Kummeja ollaan myös mietitty, mutta ei vielä lyöty lukkoon. Riippuu vähän lapsen sukupuolestakin, mutta omia sisarruksia olemme ajatelleet kummeiksi. Ristiäiset pidetään kirkossa ja kahvitus kirkon tiloissa. Kirkkoakin vielä olemme pohtineet, mutta onneksi asialla ei kuitenkaan ole mikään hengenhätä emoticon
 
Meillä myös ristiäiset. Nimet ovat valmiina sekä pojalle, että tytölle. Kummeja on kaksi toinen minun ystävä ja toinen miehen pikkuveli. Paikkaa ei vielä olla päätetty eikä siitä ole oikeastaan ollut vielä edes puhettakaan. Myös vieraslista on hieman avoin, kun mietitään pidetäänkö ristiäiset pienen määrän sukulaisia + kummit kesken vai pelkkien kummien + meidän kesken :) On nimittäin hieman miehen isovanhemmilla ollut närää siitä jos mieheni äidin uusi mies tulisi ristiäisiin ja emme haluaisi minkäänlaista riitaa tuolle päivälle. Näinkin voi joskus olla :( 
 
Aika monella on selvät suunnitelmat jo paikasta ja nimistä ja kaikesta!

Meillä piti olla nimi valmiina, mutta nyt mies on alkanut puhua eri etunimen puolesta, toinen nimi on kyllä varma, se on sama kuin miehellä, nimi on kulkenut muutenkin miehen suvussa pitkään, joten oli ihan selvää että poika saa sen myös. Toki tytöllekin on nimi mietitty, ei luoteta ultraajaan aivan 100 prosenttisesti :)

Paikka on suurella todennäköisyydellä kirkko ja kahvitus seurakuntasalissa. Meillä on aika pienet tilat ja olis mukavaa että kerrankin järkättäis sellaiset juhlat että kaveritkin sais kutsun. Tosin mies ei lämmennyt seurakuntasalillekaan, mutta järkevin ratkaisu se kyllä on. Meiltä on anoppilaan ja mun vanhempien luo kuitenkin sen verran matkaa ettei yksinkertaisesti pysty järjestää tuon mittakaavan tilaisuutta kumpienkaan kotona.

Ja kummeista sen verran että toinen on varmaan miehen veli ilman avokkiaan, ja toinen mahdollisesti mun sisko tai sitten joku mun kavereista. Mulla on kaks hyvää vaihtoehtoa ja yks huono, mutta tää huono on itse jo tarjoutunut. Mitenkähän sitten muuten käy, kun tätä tarjokasta ei valita? Voiko siitä loukkaantua? Joku jo ylempänä mainitsikin ettei pyydä kummia rahastusmielessä, ja samaa mieltä olen mäkin. Tärkeintä on että kummi on läheinen sekä meille että lapselle, ja haluaa olla mukana lapsen elämässä. Mä olen yhden lapsen kummitäti, ja käyn paljon kylässä, vaikka matkaa on 100 km. Mä soittelen ja kyselen kuulumisia ja tyttö on saanut viettää meillä "lomaakin", jolloin tehdään aina jotain kivaa yhdessä. Samanlaista toivoisin omalle lapselleni, läheistä aikuiskaveria.
 
Me ollaan ajateltu että ihan normaalit ristiäiset tulossa. Täällä on nimet kans mietitty tytölle/pojalle valmiiks, paikasta ei vielä tiedetä sekin riippuu siitä keitä pyydetään meillä tulee helposti iso porukka vaikka ei pyydetä paljo ihmisiä (suur perheitä kaikilla) :D

Kummeja tulee olemaan 3kpl ja tuolla kysyttiinkin että onko joku pyytänyt pariskunnasta vain toista osapuolta kummin tehtäviin niin me meinataan pyytää. Minä pyydän lapsuuden ystävän ainoastaan vaikka avopuoliso olisikin, mies pyytää 2 lapsuuden ystäväänsä joista toinen seurustelee. Halutaan vain meidän ystäviä jotka tulee olemaan osa lapsen elämää, koska jos ero yllättäisi niin en usko että ystäviemme entiset kauheesti näkisi kummilastaan. Ja aiotaan myös sen yhteydessä sanoa kun kysytään haluaako kummiksi että jos ei halua niin olis kiva jos siinä vaiheessa sen myös sanoo eikä vain suostu kun ei viitsinyt kieltäytyä.
 
Meille tulee nimiäiset.

Mikään muu ei sitten olekaan selvillä =D Mies ei halua miettiä nimiä ennenkuin näkee mimmoinen otus (ja kumpaa sukupuolta) tuolta ulos tupsahtaa. Mä olen vähän kerännyt listalle mielestäni kivoja nimiä koska en halua ihan mitään tavallista etunimeä mutta pitää sitten rauhassa keskustella syntymän jälkeen nimestä ja kummeista.
 
Me saatiin vihdoin sovittua miehen kanssa, että lasta ei kasteta. Minä en kuulu kirkkoon ja mies kuuluu, joten piti vähän neuvotella, että miten tehdään ;) Mies ei todellakaan ole uskonnollinen ja luulen, että hän on kirkon jäsen ainoastaan sen takia kun voisi järkyttää hänen vanhempiaan, jos eroaisi. Jos hän olisi uskovainen, niin sitten kastaminen olisi ollut ihan ok, mutta kun kumpikaan ei uskota, niin ei mun mielestä ole mitään järkeä tehdä lapsesta kirkon jäsentä vain sen takia, että jotkut sukulaiset haluaisivat niin. Toisaalta en tiedä ihan tarkkaan, että miten tärkeä asia tämä on miehen vanhemmille. Toivottavasti ei mitään suurempaa mielipahaa asiasta aiheudu...

Itse juhlia ei olla hirveästi mietitty, ehkä pidettäis ne mun vanhempien luona kun siellä on enemmän tilaa vieraille. Kummiksi mun puolelta oon ajatellut omaa siskoani, kun en kavereista oikein osaisi valita yhtä ja sisko on ainakin semmoinen ihminen, joka pysyy lapsen elämässä ja ollaan aika paljon tekemisissä, niin olisi sitten myös lapselle tuttu ja turvallinen.

Nimien keksiminen on ihan vaiheessa vielä. Yksi nimiyhdistelmä mulla on ollut jo pitkään valmiina, mutta siinä on se huono puoli, että sopii paremmin yhteen miehen sukunimen kanssa kuin mun - kun toivon tietysti, että saisin vielä neuvoteltua vauvalle mun sukunimen ;)
 
Meillekin tulee nimiäiset, kun ei kuuluta kirkkoon. Siinä onkin melkein mitä asiasta on tähän mennessä mietitty... Pari kummia, juuri tuollaista muidenkin mainitsemaa 'aikuiskaveria' olisi varmaan tarkoitus pyytää, muuten vapaamuotoiset perhepiirin kahvittelut meillä kotona varmaan.
 
Me ajateltiin pitää ristiäiset kuitenkin, vaikka nyt kuulutaankin kirkkoon lähinnä muodon vuoksi...Saahan neiti sitten itse joskus päättää jos haluaa erota kirkosta, siihen asti voi sitten käydä 'normaaleilla' uskontotunneilla koulussa muiden kanssa ja käydä rippikoulun saadakseen lahjoja ja rahaa ja syyn pitää juhlat, niin kun muutkin...
  Paikka olis jollain isovanhemmilla, kun niillä on kaikilla hyvin neliöitä ympärillä...Ja on sitten vähän kotoisampaa ja rennompaa kun jossain julkisessa tilassa. Nimet(3) on jo tiedossa, ja molemmat tykätään niistä...Kummeja ajateltiin nyt ainakin 3 kappaletta...Mutta ei olla vielä lyöty lukkoon ketä tarkalleen. Mäkin mietin, että voiko pyytää pariskunnasta vaan toista, jos ne ei oo esim seurustellu ja asunu yhdessä kun vähän aikaa...
 
BabyBlues, kyllä ehdottomasti voi pyytää pariskunnasta vaan toista osapuolta kummiksi. Mä sitä kyselinkin tuolla ylempänä, että onko kokemusta sellasesta, ja millaisia reaktioita siitä on seurannut :)

Mutta oikeesti, miks pitäis velvollisuudesta pyytää jotain ihmistä, jonka kanssa ei oikeasti ole paljoa tekemisissä, tai jota ei tunne? Mulla ja mun miehellä ei ole yhtäkään yhteistä kummilasta. En loukkaantunut kun miehen veli pyysi vain miestäni lapsensa kummiksi. Me aiotaan pyytää myös vain miehen veljeä meidän lapsen kummiksi, ei hänen avokkiaan, vaikka ovatkin olleet vuosia yhdessä. Ehkä toisessa tilanteessa voitais harkita myös puolisoa kummin rooliin, mutta tämä kyseinen nainen ei ole millään lailla meille läheinen, häntä ei juurikaan kiinnosta edes jutella kun nähdään. Sama juttu on, jos pyydetään mun siskoa, eli pyydettäis vain ja ainoastaan sisko, ei hänen miestään. Ja sama perustelu kuin tuon toisen kanssa, en koe että siskon mies olis mulle läheinen, eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan tule paljoa olemaan tekemisissä meidän eikä lapsen kanssa.
 
Perinteiset ristiäiset. Ja kotona pidetään. Kummeista ei ole vielä hajuakaan ketä voisivat olla..ei tosin kyllä olla hiveesti juteltukaan koko aiheesta.  Nimi on suurinpiirtein selvillä..etunimeksi on vielä pari vaihtoehtoa joista ei olla varmoja kumpi se nyt sitte on..katotaan mille jäbä näyttää sitte ulkomaailmassa nii päätetään sitte lopullisesti nimestä  :)
 
Takaisin
Top