Raskaudesta kertominen

Mä oon pitkään ollut sitä mieltä, että keskenmenoista puhutaan liian vähän. Se ajatus että ei "saisi" kertoa raskaudesta ennen kuin eka kolmannes on ohi joutaa mun mielestä suoraan roskikseen. Se on 100% eri asia jos joku ei halua kertoa (kuten moni tässäkin ketjussa on mieltä), mutta mun palopuhe ketjun aiheeseen (mutta ei siihen mitä kukaan tässä ois sanonut) on että se että keskenmenot on tabu josta ei saisi keskustella eikä sais kertoa kuin ainakaan ehkä läheisimmälle parille ihmiselle on suoraan hanurista. Mielenterveysasioita ei oteta muutenkaan riittävän vakavasti ja kaikki tämmönen missä "ei sais olla muille vaivaksi" kertomalla huonoista uutisista on vahingollista.

Mut nää on asioita joihin voi vaikuttaa vaan omalta osaltaan, minkä takia oon ite valinnut kertoa ihmisille mun ympärillä (pl. töissä) hyvin avoimesti. Tää liittyy kans vahvasti siihen että mä oon tosi avoin yleisestikin asioistani, joten musta henk. koht. tuntuis ikävältä olla kertomatta kun joku ystävä kysyy mitä kuuluu, kun tää on kuitenkin aivan valtava osa sitä mitä mulle kuuluu tällä hetkellä.
 
Samaa mieltä, @Metu. Moni heistäkin, jotka keskenmenoistaan kertoo, ottaa asian esille vasta kun sylissä on elävä vauva. Siis ei silloin, kun sitä tukea ja ymmärrystä olisi eniten tarvinnut.

Minulla oli viime vuoden syksyllä kaksi keskenmenoa 4 kuukauden sisällä ja tulin pian raskaaksi uudestaan. Kerroin töissä ensimmäisestä, koska se tapahtui melko painajaismaisesti lomalla toisella puolella maapalloa, jouduin sairaalaan ja kotiin paluu viivästyi. Olin silloin henkisesti todella heikossa kunnossa. Toisesta keskenmenosta en kertonut, koska olin havainnut että ilmapiiri töissä ei ollut erityisen lämmin sen vuoksi, että olin ollut sairauslomalla keskenmenon takia. Jouduin siis vääntämään naaman pokerille töissä joka päivä, myös silloin kun jo tiesin että alkio oli kuollut ja odotin aikaa kaavintaan.

Olen nyt ollut sairauslomalla kovan pahoinvoinnin vuoksi, mutta joudun ensi viikolla kertomaan töissä jo ennen 12 viikkoa, koska en vielä ole työkunnossa.
 
Me ollaan kerrottu mun ja miehen äideille. Töissä kerroin yhdelle työkaverille kun oli pakko päästä lipsauttamaan jollekkin 😄 Isälle kerron seuraavan ultran jälkeen jos vaan syke näkyy. Haluaisin kertoa jo nyt, mutta en halua isää huolestuttaa vaan kertoa sitten kun syke näkyy varmasti. ❤️
 
Tänään oli vähän tiukka paikka tässä aamulla kun esikoinen tuli sanomaan että äiti sun vatsa on kyllä tosi pinkeenä kuin olisit raskaana. Sanoin et juu näyttää ihan siltä ku sillo ko sä olit siellä kolmannella kuulla mut sillon mulla ei ollutkaan suolisto sairautta ja nyt ei oo tullu kukka 2 päivään. Tää onneks riitti selitykseksi ja ei tarvinnu ees päästää valkosta valhetta koska tottahan tuo oli. Helpompi ois peittää mahdollinen raskaus tai keskenmeno jos ei ois ni kauheeta turvotusta ja ummetusta.
 
Minä paljastin nyt äitille että odotetaan joulukuista kun hän kysyi suoraan, vaikka mitään ei näy vielä ulospäin. Itkettiin molemmat halikaulassa ja toivotaan että saisi elävän lapsen vielä kotiin asti joulukuussa. Esikoinen oli todella odotettu koko perheellä ja suru ollut kyllä kaikkien mielessä. 🤍 lupaa en antanut kertoa vielä eteenpäin kun haluan pitää mahdollisimman pitkään omana tietona. Saa nähdä millon paljastaa muille.🥰
 
Minä jouduin tosiaan kertomaan heti töissä esimiehille, sillä leikkaussalityössä on niin paljon asioita mitä pitää vältellä raskaana ollessa, että osaa tehdä sitten työvuorot ja -sijoitukset sen mukaisiksi. Siitä sitten viikko kerrallaan olen vielä kolmelle kollegalle joutunut raskauden paljastamaan, sillä he hoitavat "listanvetoa", eli päivittäistä toimintaa mm. henkilökunnan sijoituksia, että osaavat olla laittamatta minua saleihin joissa esim. otetaan röngenkuvia leikkausten aikana..
Paras ystäväni toki tietää, täytyy olla joku tukihenkilö kaikissa iloissa ja murheissa :red-heart:

Lähisukulaisille ajateltiin sitten kertoa, kun on nt ultra tehtynä. Halutaan olla vähän turvallisimmilla vesillä, koska itse ajattelisin sen liian rankaksi, jos joutuu sitten ikäviä uutisia kertomaan joka suuntaan jälkeenpäin..
 
Itse kerroin muutamalle lähimmälle ystävälle pian positiivisen testin jälkeen. Nyt varhaisultran jälkeen on alettu kertomaan ihan lähipiirille hiljaksensa😊 Eipä sitä voi tietää miten käy, mutta toivottavasti kaikki menisi hyvin❤️🙏🏻
 
@Metu oon kyllä niin samaa mieltä tosta keskenmeno asiasta!!

Mä oon kertonut nyt neljälle ystävälle.. omalle äidille olen etsinyt mahdollisuutta kertoa, mutta nähdään aina lasten ympäröimänä niin en ole vielä kertonut . Lapsillekin haluaisin hirveästi jo kertoa, mutta sitten taas en halua että niiden kaverit ja ympäristö tietää vielä.. 😞
 
Me ollaan tosiaan kerrottu vasta miehen vanhemmille ja toiselle siskolle, he tietää myös tammikuun km:stä.

Nyt ajateltiin viikonloppuna kertoa myös miehen mummille, ei olla nähty pitkään aikaan. Tietty sitä pelkää että jos jotain käy, mutta ihan yhtä kamalalta se tuntuisi, ollaan sitten kerrottu tai ei. Tänään mennään 10+6 ja joka päivä tuntuu paremmalta, en nyt sanoisi että uskaltaa rentoutua mutta paremmalta.

Me käytiin varhaisultrassa 7+6 muistaakseni, ja olin silloin ajatellut että jos on kaikki hyvin niin voidaan kertoa läheisille, mutta ei vaan vielä oo tullut tilaisuutta.

Mun veljelle, tai hänen vaimolle oikeastaan, haluan kertoa kasvokkain enkä puhelimessa, eikä olla nähty, mutta halua kyllä kertoa
 
Mulle tuli nt-ultra-aika toukokuun loppuun. Ajattelin, että lapsille voisi sitten kertoa sitä seuraavana viikonloppuna. Sopivasti koulukin loppuu, niin ei ehkä sana kiiri pitkin kyliä lapsilta ihan yhtä nopeasti. Toki päiväkotilainen vielä kesäkuun on hoidossa ja epäilemättä siellä tiedottaa asiasta, mutta eipä tätä nyt ikuisesti peitellä kuitenkaan millään.
 
Jos kaikki menee hyvin ja nt-ultrassa kaikki ok niin ajateltiin kertoa nt-ultran jälkeen 😊 Toivon niiin kovasti kaiken menevän hyvin!❤️
 
Minä myöskään en haluaisi kellekään kertoa. En täysin osaa sanoa miksi. Tää on jotenkin niin henkilökohtaista, kaikenlaisia tuntemuksia ym, ja tykkään käydä asioita yksin läpi. Toki parhaat kaverit (sekä mun että miehen) tietää, mutta en jotenkin jaksais vastaanottaa muiden tunteita tästä, vaikka ne kaikki ovatkin iloa meidän puolesta.
Onneksi oli joku muukin, jolla oli samanlaisia ajatuksia! Olen miettinyt et onko tää aivan outoa.
 
Tein onnenkeksejä ja paljastin siskoille raskaudesta keksin sisällä. Haluan heidän olevan asiasta tietoisia ja tarvitsen heidän tukeaan raskaudessa, muulla suvulla ei ole tarvetta vielä tietää, enkä ehkä muille kerrokaan ennen kuin näkyy ja itse arvaavat.💛
20230519_004752.jpg
 
Meillä mies ilmoitti heti raskaustestin jälkeen, kaikille isovanhemmille viestillä kuvan kera uudesta vauvasta :tears:
 
Mä aattelin kertoa työpaikalla lopuille työkavereille ens viikolla jos nt-ultrassa on kaikki hyvin – oon ihan hämmästynyt että oon onnistunut pitämään homman salaisuutena näinkin pitkään kaikilta muilta paitsi juuri äitiyslomalle jäävältä pomoltani, jolle halusin kertoa ennen kuin hän lähtee 😄 Aattelin ekaa kertaa tehdä yllätyksen, eli presentaation loppuun päräyttää ruutuun ultrakuvan.
 
Tuleville isovanhemmille kerrottiin heti positiivisen testin jälkeen. Sisaruksista ollaan kerrottu osalle, jos tilanne on ollut luonteva. Ekan ultran jälkeen kerrotaan sitten lopuille sisaruksille ja mietitään tarkemmin että kenelle ja millon kerromme mitäkin.
 
Osa sukulaisista tietää kun on arvanneet turvottelun takia. Muille kerrotaan nt-ultran jälkeen jollei ennen sitä tuu kysyneeksi.
 
Me ei olla vielä kerrottu kenellekään, mies haluaisi odottaa rakenneultran yli eikä itselläkään ole mitään pakottavaa tarvetta päästä kertomaan kenellekään. Näin kesäaikaan vaan voi tulla haasteeksi mahan peitteleminen sinne asti. :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:
 
Tänään kerrottiin sukulaisille että toinen lapsi tulis 12/23 ja hyvin ottivat vastaan uutisen❤️ Minusta tuntuu jotenki nyt siltä että raskaus menee varmasti kesken koska kaikki tietävät raskaudesta🫣 niinku se ois negatiivinen juttu kertoa 😶
 
Tänään kerrottiin sukulaisille että toinen lapsi tulis 12/23 ja hyvin ottivat vastaan uutisen❤️ Minusta tuntuu jotenki nyt siltä että raskaus menee varmasti kesken koska kaikki tietävät raskaudesta🫣 niinku se ois negatiivinen juttu kertoa 😶
Mulle tullut ihan samoja fiiliksiä, kun on laajemmin lähipiirissä asiasta kertonut 😬 alkanut enemmän pelottaa, että jotain ikävää käy. Mun pitäisi töissäkin jo kertoa, ja just näiden omien tuntemusten takia mua jännittää kertoa pomolle.. 😶
 
Takaisin
Top