Raskaudesta kertominen

Mrs. Em Ö

Mrs. Em Ö

Satasella mukana keskusteluissa
Joko ootte raskaudesta kertonut sukulaisille ja ystäville vai millon aijotte kertoa?

Mä haluisin odottaa kertomisen kanssaahdollisimman pitkään. Mutta perheille kerrotaan varmaan 11sta raskausviikolla koska sen jälkeen oon pitkän ajan poissa Suomesta. Kavereille ja muille sukulaisille sitten varmaan sen jälkeen pikku hiljaa. Töissä kerron vasta kun maha näkyy :wink

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Ollaan oltu tosi malttamattomii ja kerrottu miehen puolelta kaikille muille sukulaisille paitsi hänen äidille jolle kerrotaan äitienpäivänä.

Omia sukulaisia jolle oon kertonu on myös kaikki muut paitsi äiti.

On se kumma ku on iso hoppu kertoon vielä näin aikaisessa vaiheessa. :wink

Sent from my GT-I9100 using Vau Foorumi mobile app
 
Mä en tällä kertaa oo uskaltanu kun yhdelle kaverille kertoa, kattoo sitten myöhemmin josko alkais ilmottelemaan immeisille, kunhan ekassa ultrassa on käyty, ellei olot tietenkin ala olla sellaset, että on pakko kertoa aiemmin :D
 
Me ollaan kerrottu molempien vanhemmille, koska itse halusin, että ne ainakin tietää kävi tässä mitä tahansa. :)
Yhdelle lapsuudenkaverille oon kertonut, mutta muut sukulaiset ja kaverit saa odotella tietoa vielä varmaan sinne asti, että on ensimmäinen ultra käyty! :grin
 
Me ollaan kerrottu parille kaverille ja mä kerroin töissä kun siellä on työkaveri tulossa isäksi joten juttua riittää :D vanhemmille kerrotaan sitten ultrakuvalla....
Jostain syystä mua jännittää kertoa omalle äidille kun vaik olen kohta 30, olen sille aina se pikkuinen ja nyt vielä opiskelija, joten luulen että ensijärkytys voi olla suuri. ..

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
Muakin jännitti kyllä omille vanhemmille kertominen. Vastaanotto uutiselle oli kuitenkin erittäin positiivinen. Äiti alkoi itkemään(oletin että onnesta:grin) ja iskä alkoi heti miettimään, että tuleeko hänestä nyt vaari, ukki vai mikä..

Toki saattoihan se vähän yllätyksenä tulla, kun ei oo puhetta tämmösestä vanhempien kanssa koskaan ollut, mutta kyllä äitikin totesi, että tiesi mun tekevän lapsia parin vuoden sisään. En yhtään ihmettelisi, että äiti tulisi joku päivä oven taakse ja toisi mukanaan kasan vauvan vaatteita...Mun äiti "sekoaa" aina kun sukuun tulee uusia pikkusia :grin
 
Meillä ei vielä kukaan tiedä ja jotenkin, kun kyse on jo kolmannesta, niin en tiedä miks, mut ihan kuin sitä jotenkin päiviteltäis enemmän kuin ekaa tai tokaa. Siis tarkoitan huonolla tavalla. En tiiä, miks musta tuntuu siltä...ehkä siks, et eka lapsi on usein iloinen odotettu yllätys ja toka jotenkin luonnollinen jatkumo, mut sit kolmas ois jotenkin muka "huh, oottepa hulluja, kun vielä kolmannenkin teitte.."- ajatuksella. Siis meillä tämä on täysin haluttu lapsi ja siks näitä ajatuksia ihmettelenkin... Mut molempien vanhemmille kyllä lähiaikoina kerrotaan...äitienpäivä vois olla hyvä päivä sille :)
 
Mun äiti ja sisko tietää lapsettomuushoidoista, siks eivät ehkä odota uutisia vielä. Muilla ei pitäis olla hajuakaan :wink Tosin tiedän että kummankin vanhemmat odottaa uutista kuin kuuta nousevaa. On se silti tosi jännää asiasta kertoa :)

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä vain mun veljen puoliso tietää hedelmöityshoidoissa käymisestä mutta ei tiedä että koska on tehty inseminaatot sun muut. Tällä hetkellä vain entinen naapurin mies tietää ku ukko paljasti sille poikien saunoessa viikonloppuna. Vanhemmille kerrotaan sitten ku alkavat kysellä mahan kasvusta ja muille sukulaisille ja tutuille ku huomaavat asian kuten tehtiin naimisiin menon kanssakin :D

Parempi pitää omana tietona ku että koko kylä saa tietää jos ei onnistukkaan..
 
Me taas on hoidoista kerrottu oikeestaan kaikille :)

Mulla ikää melkeen 37 niin ei tarvii kenenkään pohtia, että miksei niitä lapsia jo ole :D

Tästä raskaudesta oon kertonut lähimmille ystäville. Vanhemmille kerron viikonloppuna.
 
Mun lähimmät ystävät tietää :) Anopille kerrotaan varmaan äitienpäivänä, mutta muut saa tietää sitte joskus kun tulee sellanen fiilis että haluaa kertoa :)

Sent from my GT-I9505 using Vau Foorumi mobile app
 
Mulla samat fiilarit ku Jeballa... mielenkiinnolla odotan mitä numero kolmosesta todetaan. Anopilla ja appiukolla tosin on itsellään kolme lasta, joten toivottavasti pelot on turhia :D

Olen kertonut kolmelle luottoystävälle, joihin tukeudun sitten, jos menee kesken. Perhe ja muut saa odotella vielä. Vissiin eka ultra ois sopivasti ennen juhannusta, niin ei tartte sit toivottavasti keksiä mitään syitä miksi kieltäydyn punkusta..
 
Mä olen kertonut parille ystävälle ja siskolleni, olisin siskolle kertomisen vielä mutta ko tilanne on sellanen et hän menee naimisiin niihin aikoihin ku pitäis olla nt ultra. Ja tieten ku pelko on keskenmenosta nii vähä peljättää se et onki kkm. Asun itse hyvin pienellä paikkakunnalla savossa ja täällä kun soitin kkm jälkeen tk:hon nii sairaanhoitaja sanoi ennen ku sotun sanoin hälle hän sanoi: Nii joo, eikö sulla ollut se keskenmeno. Aika pöyristyttävää.
 
Muokattu viimeksi:
Ei olla kerrottu vielä kenellekään. Ehkä ensi viikon ultran jälkeen, jos siellä todellakin näkyy jotain, voisi vanhemmille ja sisaruksille paljastaa. Muille ei kerrota varmaan vielä pitkään aikaan.
 
Mä oon kertonut mun kolmelle lähimmälle ystävälle ja huomenna kerron äidilleni ja puolison äidille kortilla missä lukee kukkia mummulle ja laskettuaika 14.1.2015 :) Mun täytyy varmaan kuvata tulevien mummujen ilmeet ku ne on odottanu tätä jo kauan..
 
Olet rohkea, kun olet näin alussa kertonut asiasta Vihdoinkin:Heartred.. Itse tekisi mieli jo kertoa äitienpäivänä anopille ja appiukolle, mutta toisaalta paljon hienompaa olisi kertoa asia ultrakuvan kanssa :) Jospa sitä malttaisi odotella sinne ultraan asti... Kun on vielä ensimmäinen raskaus, niin en jotenkin uskalla elätellä liikaa toiveita, että tämä kestää. Mutta kuitenkin on koko ajan ollut sellainen olo, että tämä tapaus kyllä kestää matkassa :)
 
Me ei olla vielä kerrottu kenellekään ja aattelin, että vois varmaan oottaa muutaman viikon. Töissä en viel kerro, ellei tuu jotain hyvää ahaa-elämystä kesken työpäivän ja möläytän sen sitte :wink

Ei oo kiire kertoa, kun on vasta niin alkutaipaleella, mut toisaalta ei mua haittaa, vaikka ihmiset sais tietääkin asiasta.
 
MereNouvelle15, Mun vaan oli pakko kertoo, koska oon odottanut tätä niin kauan ja vaikka ei vielä ehkä olis juu kannattanut, mutta kun en usko tätä vieläkään todeksi ja jos jotain ikävää sattuisi niin ne läheisimmät tietäis sanomattakin mikä on ja olis tukena :Heartred
 
Mä jouduin eilen kertoo konttorilla kaikille työkavereilleni kun juoksin sen verran usein vessassa tekemässä vessanpöntölle tuttavuutta että alkoi työkaverit olee huolissaan että tartutan heihin oksutaudin. Oli kyllä kaikki oikein onnellisia mun puolesta ja oli kuulemma pari jo ihmetellytkin kun olin ollut normaalia hiljaisempi viime aikoina :)

Haluisin kuitenkin sukulaisille ja kavereille kertoa vasta ensimmäisen ultran jälkeen kun näemme että kaikki on hyvin ja pahin "vaarakausi" on ohi. Minulla on myös 8-vuotias poika jolle en sitten haluaisi selitellä keskenmenosta jos se tulee. Siinä toinen syy miksi haluaisin vielä pitää omana tietona. Tosin jos oireet jatkuu näin rajuina saa kyllä kaikki tietää ennen ekaa neuvola käyntii. Ellen sitten sulje itseäni maailmalta :D
 
Mua niin ärsyttää kun yrittää pitää salaisuutena tän ja sitten koulussa kaikki kiinnittää huomiota siihen kun ei polta tai nyt lähdekään baariin viikonloppuna. Sitä joutuisi oikeen selittelemään ja sit toi jatkuva nälkä on aika paljastava kun jo ennen ruokista pitää mutustaa jotain et ei tulisi huono olo. ..

Sent from my GT-I8190N using Vau Foorumi mobile app
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top