Ihanaa kuulla että on joku muukin tai muitakin jotka on ennen raskautta ollut töissä "pakkopullasta". Itselläni oli juurikin se olo, ja jo ihan miljoonasadasosan sitä miettii että tekikö lapsen osasyyksi että saa oll töistä pois :D
Olen niin pessimistiluontonen ja elämä potkinut niin paljon päähän, että kun testi näytti plussaa hyvin lyhyen yrityksen jälkeen, niin enhän mä uskonut koko testiä. Soittelin neuvolaan kun olin joskus seiskaviikolla , (raskaus selvisi meille heti kun testissä näkyi, oisko silloin viikko 4?) "Olen ehkä raskaana ajattelin vaan ilmoittaa että pitäis kai siellä joskus käydä" Eka neuvola oli viikolla 7 vai 8 , ja koko laajan parituntisen keskustelun tuloksina hoin koko ajan että "testi vain näytti plussaa mutta en mä oikeastaan usko tähän että tää on totta" Lääkäri oli viikolla 11, ja lääkäri epäili mulla varmaan psyykeongelmia kun hoin tota niin paljon sillekkin. Sisätutkimuksen jälkeen yritti todistella että raskaus on alkanut jne, totesin vain että ihan sama mitä jauhat en mä usko, ultrassa sit nähdään onko siellä mitään.
Ultrassa viikolla 12 siellä näkyi elävä ihmisolento ja sen jälkeen oon tähän vähän jo uskonutkin :D ..
Ennen rakenneultraa en paljon mitään vauvatarvikkeita yms ostellut , pelkäsin niin järkyttävästi keskenmenoa ja kaikkia epämuodostumia. Siksi me ei puhuttu paljoa kenellekkään raskaudesta ennen viikkoa 22 jolloin oli rakenneultra. Sen jälkeen kun siellä näkyi teki mieli huutaa kaikille tämä ilouutinen (sen jälkeen olen tähän 100% uskonut..:D )
Äitini taisi saada tiedon raskaudesta viikolla 8? Olin niin pahoinvoiva ja ollaan tosi läheisiä niin olisi ollut mahdotonta siltä asiaa piilotella. Muttakun asian töksäytin niin että "oon ehkä raskaana mutta ei tästä tiedä" Niin eipä äiti oikein osannut onnitellakkaan :D
Yleisesti ottaen muiden reaktio on ollut sellainen "no tätä onkin odotettu." Jopa kuulostaa omaan korvaan niin tylsältä. Koska noh, ei ollut meille(lue minulle) ikinä itsestäänselvyys milloin tai koska vaiko ikinä lapsia tehdään.
Töissä sana alkoi raskaudesta leviämään vasta pitkälle yli 20 viikolla, ehkä 25 viikolla.Monen hyvänpäiväntutun työkaverin suusta tuli "miten sä nyt sillee rupesit lapsia tekemään" "oliko ihan odotettu" jne.. Jotka ei kuulostanu korvaan mitenkään mukavalta..
