DT, teidän poika on varmaan meidän pojan salainen kaksonen
Poika ei pienempänä todellakaan jaksanut kuunnella satujen lukemista, mun äiti oli ihan äimänä kun hän oli lukenut satuja sekä mun veljelle että mulle, ja ihan pienestä pitäen ja tää ei sitten oikeasti suostunut kuuntelemaan.
No, erilaisia kirjoja alkoi sitten 1 vuoden jälkeen katsoa, mutta ei tykkää oikein edelleenkään runomitasta. Lauluista tykkää ihan hirveästi ja tanssii usein jos lauletaan tai tulee musiikkia. Ja komentaa laulamaan lisää kun laulu loppuu.
Olen itse äännellyt ja imitoinut asioita, ja poika tekee samaa. Esim. jos kysyn, tuleeko tekemään kahvia äidille kapselikeittimellä, niin joskus vahvistan kysymystä toistamalla ne äänet, mitä keitin pitää kun se tekee kahvia... poika halusi tässä yhtenä päivänä, että laitettaisiin Mario Cart pyörimään, ja äänteli samalla lailla kun pelissä kuuluu kun on lähtölaskenta.
Kun äiti ei ymmärtänyt pojan "koi", niin haukkui pari kertaa. Joitain sanoja on ruotsiksi, mutta kun konsonantteja puuttuu välistä niin ne "osatut" sanat on pakko tietää, jotta puhetta ymmärtää. Toki sama ihan suomeksikin, ovat aika epäselviä.
Lisäksi poika tehostaa puhetta joillain käsimerkeillä. Varmaan hyötyisi tukiviittomista.
Mutta en ole kauhean huolissani, koska ihan 1-2 kk sisään tuntuu tulleen pojalle tarve puhua ja sitä myötä näitä huonohkoja sanoja, mutta sanoja kuitenkin.