Plussanneet..Fiiliksiä!

Moikka, ekaa kertaa tänne yritän nyt kirjoittaa. Eli viime pe 21.2 plussattu 3 testiä ja vielä varmuuden vuoksi la 22.2 uudelleen. 2 testiä tein apteekin raskaustesteillä, joihin ilmestyi näkyvät viivat (ei kuitenkaan niin tummat kuin tarkistusviiva) ja 2 muuta testiä tein niillä missä on diginäyttö ja tuli "raskaana 1-2 viikkoa".
Mulla on epäsäännölliset kuukautiset ja yleensä kaikennäköistä tiputelua. Ja viimeiset kuukautiset alkoivatkin tiputtelulla 19.1 ja kunnon kuukautiset 23.1. Eli nyt en sit tiiä millä viikolla mennään, kummasta laskisin. Tietääkö joku?

Ja ennen testin tekemistäkin minulla oli noin 6 päivää "tiputtelua" (mun tiputtelu vuodot ovat sellaisia, ettei oikeastaan tarttis edes pikkuhousunsuojaa vaan tulee lähinnä vaan paperiin vessassa.)
Sitten tein testin silloin viime pe. Tiputtelu oli loppunut. Mutta mun ikäväksi jatkui sitten sunnuntaina.. En tiedä aina onko edes verta.. Välillä mun mielestä näyttää kellertävältä valkovuodolta..? Onko muilla samoja ongelmia?

Mulla on myös sattunut pitkittynyt kuumeflunssa tähän samaan syssyyn. Joten en ole varma mitkä kaikki asiat liittyy raskauteen ja mitkä flunssaan..
Luulin nimittäin, että minulla ehti jo hieman alkaa raskausoireet, mutta ne loppuivatkin ennenkuin alkoivat edes..

Nyt "oireita "on ollut selkäkipu, jonkin näköinen (ei kova) mahakipu, molemmat vähän niinkuin ennen kuukautisia. Sitten jalassa tuntuu "suonikohju painetta", tuntuu että on hirveä nälkä koko ajan ja huimaa helposti. Tissit mulla ei ole ollenkaan kipeät, mikä huolestuttaa.. Muilla samoja ongelmia??
Nyt pelottaa kamalasti, että onkohan tämä raskaus nyt jo keskeytynyt tai olisiko tuulimuna, kemiallinen raskaus???

Neuvolasta ei vielä näin alussa saa apua.. Joten huomenna taidan mennä yksityiselle jos saisin verikokeet sieltä otettua. Ultraa ei vielä taida kannattaa ottaa (vaikka mieli tekisi) koska siis nyt on rv 5+3 tai 4+6 ( riippuu miten laskee). Eli ultrasta ei olisi mitään apua epätietoisuuteen. Vai mitä?

Viime vuonna keskiraskauden keskenmeno rv19.. Ja silloin oli tosi paljon ongelmia alusta alkaen.. (Vauvalla oli aina kaikki kunnossa kun tutkittiin.. Ja ultrattiin. Kovista kivuista ja verenvuodosta huolimatta) lopulta kuitenkin istukaa taisi olla ongelma ja raskaus keskeytyi.. :sad001
Mutta tämän takia, nyt huolestuttaa kamalasti.. 2011 vuonna on lopetettu ehkäisy, joten toiveena olisi että kaikki menisi hyvin!

Anteeksi tuli paljon kirjoitusta ( en osannut aloittaa uutta keskustelu ketjua) joten ajattelin kirjoittaa tähän..
Ja toivoisin vain jonkin näköistä "tukea" tai kokemuksia tai jotain.. Eli ei tarvitse mitään mistään varmuudella tietää kaikki kommentit ovat tervetulleita.. :)
 
Hei Emmpuh, Täällä tämä minun ensimmäinen raskaus alkanut vähän samalla tavalla, jonkinlaiset kuukautiset tuli ajallaan joskin paljon niukemmat kuin yleensä ja ilman mitään kipua, tämän takia päädyin tekemään testin ja näytti että raskaan 1-2 :) Olin aika puulla päähän lyöty. Tein testin uudelleen viikon päästä ja edelleen oli plussaa ja viikot nousseet tuossa digi versiossa. Oli vähän reilu viikko ilman vuotoa ´kunnes se alkoi uudelleen tai sellainen niukka rusehtava vuoto. Pääsin neuvolan kautta varhaisultraan noiden vuotojen takia ja siellä ilmeni että kaikki on hyvin. Nyt ei ole vuotoa ollut ja menossa rv 8+5, ensi viikolla uusi ultra jotta saataisiin varmuus tuohon laskettuun aikaan ja muutenkin tsekataan että kaikki on edelleen hyvin. Jännittää. Raskausoireita ei ole pahemmin ollut, ainoastaan iltaisin tulee väsy aikaisemmin kun yleensä ja jos syömisväli venyy liian pitkäksi tulee huono olo tai jos vastaavasti syö liikaa kerralla tulee huono olo, muuten vointi ollu loistava. Ehkäpä tuon seuraavan ultran jälkeen voi alkaa nauttia tästä raskaudesta jos siellä todetaan että kaikki on hyvin.
 
Joo täällä ilmottautuu juuri melkeen 4kk sitten synnyttänyt uudelleen odottajaksi. Lokakuun puolessa välissä laskettuaika.
 
Ehkä mäkin nyt sitten uskaltaudun.

Plussasin 14.2 ja laskettu aika tuli 30.10 laskureista. (Ystävänpäivänä plussa, kuin söpöö :Heartred)

Ensimmäinen raskaus, hyvällä mielellä, mutta jännittää törkeesti...

24 vuotta tulee kohta mittariin ja pienokainen olisi oikein odotettu lisä perheeseen. :Heartred
 
Adele, kiitos kirjoituksesta! Onnea seuraavaan ultraan ja toivotaan, että kaikki on hyvin loppuun asti ! :) :signs003
Se on tää epätietoisuus vaan kauheeta! Toivotaan, että mullakin tää vuotelu on vaan harmitonta :smiley-angelic001 Huomenna meen verikokeisiin, josta sitte sais toivottavasti jotain helpotusta tietämättömyyteen..
 
Meillä menossa viikko 7+6, ja tänään käytiin lähinnä äidin mielenrauhan takia varhaisultrassa täällä Suomessa (asumme Amerikassa) - hintaa tuli 250 euroa, mutta ei hinta harmittanut kun näin näytössä sydämen sykkeen ja pienen puolitoistasenttisen toukan :Heartred Nyt alkaa tuntumaan koko touhu hieman todellisemmalta, ja tuota ultrakuvaa on tuijoteltu aika paljon tämän päivän aikana!
 
Täältä ilmoittautuu vielä yksi lokakuun odottaja :) tosin vielä hyvin hyvin varovaisesti.
Olin aiemmin tuolla syyskuun odottajissa mutta tuulimuna todettiin 6+4. Siitä sitten kahden viikon ja kolmen lääkkellisen tyhjennysyrityksen jälkeen 23.1 jouduin kaavintaan. 5.2 labrassa raskaushormoonin määrä oli "negatiivinen" (tarkempia lukuja en tiedä). Sitten kuitenkin vajaa neljä viikkoa kaavinnasta plussasin ja kolme kertaa jouduin äitiyspolille soittamaan ja varmistamaan että ei varmasti voi näkyä enää edellinen raskaus ja niin ne väittää että uusi tämä olisi! :)
Nyt siis rv 5+4, tänään olisi tarkoitus varata aikaa varhaisultraan oman mielenrauhan takia.
Epävarmana vielä siis mennään, mutta pakko oli päästä kertomaan kun läheisille ei kuitenkaan vielä uskalla! :D
 
Minulla näillä näkymin laskureiden mukaan 16.10 laskettuaika mutta en uskalla vielä hihkua ollenkaan ennen kun olen käynyt ultrassa tsekkauttamassa onko siellä ketään vaikka oireita on samoja joita oli esikoista ootellessa...
 
Mama Bear sanoi:
Hei kaikki,
Olen ihan uusi tällä sivustolla - 29v, asun ulkomailla (Amerikassa), ja ensimmäinen lapsi on nyt sitten ilmeisesti matkalla. Oli ihan toivottu ja yritetty tapaus, mutta kieltämättä olin ajatellut että yrittämisessä menisi muutama kuukausi ainakin - mutta testi näytti positiivista ensimmäisen yrityksen seurauksena, mikä oli kyllä yllätys ja vieläkin tätä uutista meillä sulatellaan!
Olen nyt raskausviikolla 6, ja ensi viikolla menossa ultraan - jotenkin kuvittelen että ei siellä kohdussa mitään ole, joten toivottavasti sitten jos ja kun ne sydänäänet kuuluu niin asiasta tulee jotenkin todellisempaa. Laskettu aika olisi 10.10. Pahoinvointia ei ole ollut ollenkaan, mutta ei ollut omalla äidilläkään kolmen raskauden aikana, eikä siskolla josta on myös hiljattain tullut äiti. Ehkä sen takia asian käsittäminen ja uskominen onkin hankalaa, kun toistaiseksi en tunne vielä mitään muutoksia tai oireita.. mutta kaipa ne sitten tulevat.
Kiva on lukea muiden kokemuksia ja ajatuksia, ja vertaistukea tulen varmasti tarvitsemaan :Heartred Erityisen kiinnostunut olen kuulemaan muiden ulkomailla asuvien kokemuksista ja suunnitelmista - miten sitä selviää kun ei ole Suomen neuvolajärjestelmää tukena??
Click to expand...

Hei Mama Bear! Ajattelin huikkia, että täällä toinen Amerikan ensiodottaja -30v, jolla myöskin tärppäsi ensi yrityksellä ja laskettu aika marraskuun alussa :) Melkoisia yhteensattumia ja paljon samoja ajatuksia - kovasti kiinnostaisi tietää muidenkin kokemuksista, kun neuvolasysteemi meillä jenkeissä hieman erilainen.

Onnea odotukseen!
 
Hei Poppi! Onpas kiva kuulla että foorumilla on muita jotka saavat taistella Amerikkalaisen vakuutusjärjestelmän kanssa ja kaihoten kaivata neuvolajärjestelmää! :D Missä päin Amerikkaa asustelet, jos saa udella? Onko puolisosi Amerikkalainen? Me olemme asustelleet Brooklynissa jo useamman vuoden ajan oman mieheni kanssa, ja vaikka tiedän että terveysjärjestelmä on toki hyvä jos hyviin palveluihin on varaa, kyllä se synnyttäminen kaukana omasta perheestä (erityisesti äidistä) hieman kauhistuttaa. Hyvin kaikki varmasti menee, mutta vertaistuki tulee kyllä tarpeeseen! :)
 
Huhhui. Täällä sitä ollaan :) En ole varma tällä hetkellä yhtään mistään, en tiedä monennellako viikolla mennään ja lasketun ajan pohdin suurinpiirtein, mutta varmuutta ei ole. Voi olla että hyppään toiselle kuukaudelle mutta toistaseks purkaudun sit vaik täällä. Meillä kävi semmoinen juttu tässä, että e-pillereistä huolimatta minä tulin raskaaksi. Helmikuun puolessa välissä tuli yhdet oudot menkat (eli tod. näk hedelmöittyminen jo ennen sitä), mutta silloin jo aloin tuntea itse jotakin "uutta". Kun tein viime sunnuntaina testin, olin ihan varma että positiivinen se on, sanoin miehellekin että varaudu nyt kun tää on positiivinen... :)

Yllätys oli suuri, mutta iloinen kuitenkin. Hetki on aikaa tottua ajatukseen eikä ole tietenkään sanottua että kaikki menee hyvin. Tietämättä tilanteesta olen ollut jokusen kerran juhlimassa ja mua stressaa tosi paljon muutenkin onko kaikki hyvin. Neuvolaan on soitettu - odotan että saan ajan ultraan ja vasta sen jälkeen pääsen sitten neuvolaan turisemaan. Mun vanhemmille ja miehen äidille olen kertonut, sekä parhaalle ystävälle jolla muutama lapsi jo on. Lisäksi varmaan kerron töissä työryhmälleni, koska mun pahoinvointi osuu iltapäivälle niin en oikein tätä nyt jaksa ja voi salaillakaan siellä.. :)
 
Josko sitä liittyisi ihan virallisesti keskusteluun mukaan kun eilisessä ultrassa varmistui lasketuksiajaksi 4.10 ja vauvelilla oli kaikki hyvin :) Nyt mennään rv 9+4 :)
 
En tieda pitaisiko viela kirjoittaa mitaan mutta olkoot...
Skandinaavi aakkosia ei ole kun olen mieheni luona Afrikassa mutta ehka jotain tajuaa silti tekstista.

Vanha akka olen jo (39 kohta) ja ensimmainen olisi tama.
Historiaa sen verran etta viime vuonna plussattiin ja kkm tuli sitten viikolla 11 ja suoritettiin kemiallinen kaavinta
.
Nyt en testaamaan edes paasen kun ei taalla ole mitaan "pissatikkutesteja". Voisinhan toki menna klinikalle testiin mutta sen verran olen epaluuloinen etta en anna nahkaani taalla reijittaa neuloilla jollei hengesta ole kysymys (kun kaytossa vanhanaikaiset neulat ja ruiskut jotka siis autoklaavataan) Pelkaan etta jonku popon saan.

Suomeen saavun 30.4 joten sitten teen testin ja paukasen suoriltaan neuvolaan.
Edelliset menkat 13.1 joten laskuri ilmoittaa etta la olisi 20.10. ja viikkoja kaiten 7.

Ei ole mitenkaan hirmu helppoa taalla. Aamulla ei mitaan voi suuhun laittaa kun yokkaa ylos, klo 11 paikallista aikaa on kun voin "aamupalan" nauttia... Ja kuumuuden takia pitaisi kuitenkin juoda edes (paivisin 37ja risat varjossa)
Mutta katsotaan mika tilanne on kun Suomeen saavun.
 
Tanti: pikkuisesi saa heti aimo annoksen Afrikan rytmiä itseensä:) Tallenna muistot tästä ajasta vaikka olisi vaikeaa. Itse olen miettinyt alkaa kirjoittamaan vauvalle suunnattuja ajatuksia ylös päiväkirjamaisesti. Minua pelottaa vähän ajatus synnyttää ulkomailla eli Saksassa mutta se ei varmasti ole mitään verrattuna Afrikkaan.Toivottavasti kaikki menee sinulla hyvin tällä kertaa.
 
mmmustikka: Kiitoksia. Siis verenpeintonahan mukelo saa niita Afrikan rytmeja isaltaan (juu-u, olen naimisissa mustan miehen kanssa)

30.4 tulen Suomeen kun tyot alkaa taas toukokuussa.

Tallainen eta naimisissa olo ei aina ole helppoa kun ukko asuu pallon toisella puolen. Mutta kylla tama joskus helpottaa,tavalla tai toisella.
Kunhan sinne asti paastaan niin synnyttaa aion kylla Suomessa kun olen taalla nahnyt paikallisia sairaaloita ja hygieniataso on sinne pain. Ja toki jos asiat menee huonosti niin taalla ei pystyta tekemaan oikeastaan mitaan.
Yleensa jos tulee synnytyksessa ongelmia niin joko aiti vahingoittuu pysyvasti tai lapsi kuolee.Tai lapsi saastyy mutta aiti kuolee.
Monet naiset kun eivat vielakaan luota lansimaiseen laaketieteeseen vaan synnyttavat kotona niin kukaan ei edes tieda kuinka monta lasta menetetaan vuosittain. Lapsi nimetaan kun on viikon vanha, sen jalkeen se vasta "on olemassa", sita ennen menehtyneet vaan haudataan kaikessa hiljaisuudessa.
 
Voi Tanti, kuulostaa kyllä aika hurjalta, ymmärrän hyvin että haluat synnyttää Suomessa! Onko isä siis jäämässä Afrikkaan vai suunnitteletteko jotain yhteismuuttoa jonnekin vai minkälainen tilanne tulee lapsen synnyttyä olemaan? :)

mmmustikka: Mikä sua siellä synnyttämisessä pelottaa? :eek: Täältä naapurimaasta vaan huutelen! Tietysti riippuu tosi paljon paitsi synnytyksen kulusta myös kätilöstä (ja mahdollisesta lääkäristä) mutta mulla oli ainakin niiden ansiosta aivan "ihana synnytys" jos noin voi sanoa. :D Siis että jäi hyvät muistot eikä pelota mennä uudestaan jostain tyhmästä syystä. Eihän se mitään kivaa touhua ole mutta kyllähän me naiset kaikesta selvitään. :D
 
banula: Siis jos/kun asiat menee hyvin niin tarkoitukseni olisi yrittaa saada mieskin Suomeen koska elama taalla Afrikassa ei ole ihan yhta helppoa ja vaivatonta.
Isan opinnot kestavat viela vuoden jonka jalkeen sitten arvioidaan asioita uudelleen. Taloa rakennamme tanne ja mieheni siihen muuttaa kun tulen Suomeen (nyt olemme vuokranneet asunnon) jotta ei tarvitse maksaa vuokraa sitten kenellekkaan. Tokihan hiukan minua pelottaa ja hermostuttaa jo valmiiksi kun tietaa monien suomalaisten asenteen tumma ihoisia ja mulatteja kohtaan. Mutta mun nahka on parkkinahkaa,se kestaa kylla kommentteja mutta miten pahasti lasta sitten myohemmin kiusataan?

On paljon asioita joita joudumme sopimaan ja joista joskus karkkaastikkin keskustellaan koska mieheni on muslimi ja mina en. Mutta mieheni onneksi antaa aika paljon periksi mulle ja on vain muutamia asioita jotka hanelle todella tarkeita joissa mina sitten joustan.
 
Yksi uusi ilmottautuu mukaan!
Ensimmäistä odotan ja ikää on 33v. Raskaus oli "vahinko", mutta (järkytyksen jälkeen) hyvä sellainen. :)
Laskurin mukaan la olisi 28.10.
Ihanaa lueskella täällä muiden kokemuksista, kun itse on vielä hieman epätietoinen. :D
Täällä oireina on ollut hirveä väsymys, rintojen arkuus, mahan nipistely, selkäkipu ja pahoinvointi. Olen oksentanutkin jo pari kertaa ja hammasharjaa on turha kuvitellakaan laittaa suuhun heti aamusta.
Mutta kuitenkin mieli on iloinen ja nyt toivotaan, ettei mene kesken!
 
Tanti: Joo, pitäis vaan yrittää aina muistaa kuinka mieleltään köyhiä sellaiset ihmiset ovat jotka tummaihoisia haukkuvat. Minä aina rasisteille sanon että voi voi kun teitä pitäis ihan sääliä ellette ois niin idiootteja, hiljenevät ainakin hetkeksi. Tietysti lapselle se on eri juttu, oletteko kuinka isoon kaupunkiin muuttamassa että onko mahdollista että sattuis muitakin eri kansalaisuuksia? :) Niin ja siis minne rakennatte taloa, Suomeen vai Afrikkaan, onko mulla huono sisälukutaito kun en ollut nyt ihan varma? :D

Tervetuloa mukaan noor1s ja onnea iloisesta vahingosta :) ! Meidänkin ensimmäinen oli vahinko ja järkytystä kesti pitkään, mutta nyt 2 vuotta myöhemmin olen kyllä elämäni onnellisimmillani! Ajattelin jo että tätä toista joutuu tekemään ikuisuuden että ne tulee vain silloin kun niitä ei toivoisi, mutta tärppäsikin heti kun annettiin lupa. :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top