Pitkiä katseita neuvolassa...

Nanna-

Nanna-

Satasella mukana keskusteluissa
Eli saavatko muutkin nuoret odottajat pitkiä katseita muilta äideiltä neuvolassa?
Olen 20-vuotias ensimmäistä lasta odottava. Olin ensimmäistä kertaa äitiysneuvolassa 30.1 ja minua henkilökohtaisesti häiritsi vanhempien äitien ja odottajien paheksuvat katseet. Ärsyttää, että katsotaan nenän vartta pitkin ja kuvitellaan että olen huonompi äiti kuin he tai että vahingossa olen tullut raskaaksi. Onneksi sentäs oli mies mukana henkisenä tukena :)
Muita kohtalotovereita?
 
Olen 17-vuotias, mutten kyllä ole saanut minkäänlaisia paheksuvia katseita neuvolassa käytyäni. En edes ekalla kerralla, jolloin olin vielä kuusitoista. Ei siellä kyllä mitenkään ylen palttisesti sitä porukkaa edes ollut. Ne ketkä siellä olivat ihan vain hymyilivät ja seurailivat omia taaperoitaan tai istuivat penkillä odottamassa mahansa ja miehensä kanssa. 

Viime käynnillä huoneesta tuli ulos joku pariskunta?, joka oli ollut ekaa kertaa paikalla, koska mies kantoi sitä lippulappu kasaa. Kyseessä ilmeisesti vahinko raskaus myös, sillä naista ei ilmeisesti raskaus niin kovin paljoa innostanut, mutta se mies ei oikein osannut piilotella innostustaan. Mikä oli kyllä jollain tavalla todella suloista, sillä hän kyseli koko ajan naiselta, että voiko auttaa jotenkin pukemisessa, pärjäätkö, haluatko kyydin kotiin, mikä on olo. Toi myös esiin kaikessa sanomassaan naisen raskauden ja olisi varmaan valmis kuuluttamaan asiasta koko maailmalle :D 
 
Mä olen saanut kyllä, tosin en ole kauhean nuori enää, mutta kun on maha pystyssä ja 4 lasta mukana joista vanhin 4v. Mua katotaan sillain että olen varmasti jonkun uskonnollisen lahkon jäsen kun lapsia noin sikiää (yhet siis kaksoset ja tää viimenen oli aikalailla vahinko, mutta toivottu silti) Ja noita katseita saan joka paikassa, liikun usein lasten kanssa yksin ja sitäkin kauhistellaan. Mikäs siinä kun pärjään niitten kanssa hyvin, tosin nyt kaksosten kantaminen alkaa olla vaikeeta tän mahan kanssa....
 
Noraww: Mukavaa, ettet sinä ole joutunut sitten näiden halveksuvien katseiden kohteeksi! :) Kai se on sitten alueellista tai kohdalle sattui ikäviä ihmisiä. Onneksi terkkarilla ei ollut tuollaista asennetta!
Aika suloinen mies! :D Toivottavasti äitikin innostuu raskaudesta vielä :)

Mukkis: Ymmärrän kyllä, tuttavani on samassa tilanteessa. Ihmisillä on aina kauheita ennakkoluuloja, jos ei sovi tiettyyn muottiin. Usean mukaan pitäisi olla 30 vuotias ja lapsia saisi olla max 2. Ja jos ei näitä kriteereitä täytä on huono ihminen ja äiti.
 
Ensimmäisellä kerralla kuntamme neuvolassa oli odotushuoneeessa samaan aikaan äiti pienen tyttönsä kanssa ja tosi iloisesti hymyili vaikka silloin vielä 17-vuotiaana olin huomattavasti häntä nuorempi, ja mulle tuli tosi hyvä ja onnellinen fiilis. 
Mutta sit taas kun käy tuola isommalla naapuripaikkakunnalla äitiyspolilla jossa sit onkin enemmän väkeä odottamassa omaa vuoroaan niin kyllä sitä voi huomata miten nää jotku suurinpiirtein 40-vuotiaat odottajat katso kyllä vähä päästä varpaisiin, vaikka näytän kyllä ikäistäni vanhemmalta ja ihan asialliselta mielestäni. Kyllä se sillon ekalla kerralla vähä jotenki pahotti mieltä, ihanku olisivat tietosesti miettiny sitä miten en voi olla yhtähyvä äiti koska oon nuorempi samalla ku katto päästä varpaisiin. Mutta jonkinlaista epävarmuutta kai niiden suunnalta täytyy tollanen touhu olla ja nykyään ei tunnu kyllä sitten missään, mahtavaa olla nuori 18-vuotias tuleva mamma! :)
 
Jasmin-: Niin täytyy siinä olla taustalla jotain omaa huonoa itsetuntoa tai syyllisyyttä kun täytyy muita arvostella iän takia. Voisimmehan mekin asian kääntää siten, että mahtaa olla itsekkäitä äitejä kun jättänyt lasten hankkimisen niin myöhään,että onko juhliminen ja työt menneet perheen edelle?
Ensi kerralla, jos vielä saa samanlaisia katseita täytyy vaan hymyillä ja olla ylpeä nuoresta iästään :)
 

Mun ongelmani on vähän päinvastainen. Olen oikeasti 29-vuotias ja täytän puolen vuoden päästä 30, mutta näytän niin paljon ikäistäni nuoremmalta, että saan todella alentuvaa kohteluani osakseni. Työpaikallakin on sattunut hieman koomisia tilanteita, kun mua 4 vuotta nuorempi uusi työntekijä rupesi puhumaan tosi alentuvaan ja vähättelevään sävyyn. Sitten myöhemmin hänellekin selvisi oikea ikäni ja ääni vaihtui kellossa.

Mutta niin, tälläinen keskivertoikäinenkin synnyttäjä voi saada osakseen tosi vähättelevää kohtelua, jos näyttää naamaltaan 19-vuotiaalta. Viimeinen käynti oli itseasissa ihan hirveä. Koko ajan mua on huimannut ja heikottanut; nyt sitten on painokin päässyt putoamaan viime käynnistä. Olin niin väsynyt koko neuvolaan menosta, että aloin itkemään sen tapaamisen aikana, jolloin neuvolan terkkaritäti sitten sanoi, että tämä sinun reaktiosi on aivan ylimitoitettu enkä minä voi sinua auttaa. Siitä se täti sitten johonkin häippäsi ja palasi myöhemmin takaisin.

Olisi ehkä pitänyt käyttää tuota temppua aikoinaan asiakaspalvelutyössä, karata vain muualle sanaakaan sanomatta ja jättää itkeskelevät ja valittavat asiakkaat oman onnensa nojaan. 

 
Nanna: Koita olla antamatta tuijotusten häiritä, muiden ahdasmielisyys on ankeaa mutta onneksi tuo enemmän ongelmia heille kuin sinulle.

Polkulainen: Tosi ikävää, aivan järkyttävä reaktio neuvolan terkkarilta. Jos omalle kohdalleni sattuisi, soittaisin kyseisen henkilön esimiehelle, selittäisin tilanteen ja pyytäisin saada vaihtaa neuvolaa. Toki silloin täytyy asua paikkakunnalla, jossa on useampia neuvoloita. Neuvolaterveydenhoitajien KUULUU olla empatiakykyisiä, huono päivä ei oikein riitä selitykseksi. Vai ylimitoitettu reaktio ja ei voi auttaa. No mitä ihmettä hän sitten siellä kuvittelee tekevänsä? Ja milloin hän on törmännyt raskaana olevaan naiseen, jonka reaktiot eivät koskaan väsyneenä oleet ylimitoitettuja? Onko sellaisia edes?

Jos jatkat samalla terkkarilla, toivottavasti hän löytää ammattitaitonsa jostain taskusta ja alkaa käyttäytyä niin kuin hoitajan kuuluu. Muuten tilanne saattaa muuttua sinulle ahdistavaksi (ellei ole jo).
 
polkulainen: Yleensä käsketään olla onnellinen, että näyttää nuorelta mutta raskaana ollessa ilmeisesti kannattaisi näyttää ikäistään vanhemmalta :D Kurjaa, että sinäkin olet saanut osaksesi tätä "ikäsyrjintää".
Ja todella kurjaa millaista kohtelua olet saanut terkkarin osalta! :( Itse opiskelen hoitoalalla ja voin sanoa, että tuollainen käytös rikkoo kyllä kaikkia eettisiä ja käytös ohjeita mitä hoitoalalla vain voi olla! Ja pitäisi kyllä olla vähän enemmän ymmärrystä raskaana olevaa naista kohtaan. Raskaana ollessa kuitenkin tunteet myllertää, eikä ole mitään oikeaa tapaa miten tulisi reagoida asioihin.
 
Polkulainen: Kammottavaa käytöstä neuvolassa!!! Melkein pitäs tollasesta johki valittaa... Mulla nous karvat pystyyn varmaan senkin takia kun tuli yks inhottava neuvolantäti mieleen... silloin kun odotin esikoista ja muutenkin pelotti ja kaikki oli niin uutta, niin sit saa sellasen kusipään terkkariks, joka selkeesti oli jotenki katkeroitunut tapaus... Huh! tuli vähän tiukempaa tekstiä.... Mä onneks muutin pian pois siltä paikkakunnalta, eikä tarvinnu sitä naista enää nähdä!
 
Itse olin 18 vuotias kun odotin, neuvolassa muut äidit yleensä hymyilivät enkä onneksi siellä saanut halveksuvia katseita. Luulen että tämä onni johtui siitä kun asun pikku paikkakunnalla jossa kaikki tuntee kaikki, mutta sitten kun olin jossain toisessa kaupungissa käymässä niin siellä yleensä katsottiin pahalla. Ja vieläkö raskaana ollessa tuntu että otti pikku asiatki ihteensä, niin ei kyllä tuntunu yhtään kivalta. Mutta jättäkää tuommoset ihmiset omaan arvoonsa ja kantakaa ylpeydellä masunne :)
 
Minä olin juuri täyttänyt 19, kun pamahdin raskaaksi enkä minäkään saanut pitkiä katseita osakseni kertaakaan, varsinkaan neuvolassa. Neuvolakäynneillä harvoin siellä odotushuoneessa edes mitenkään suuremmin ihmisiä olikaan. Usein ihmiset ovat olleet ainakin meidän neuvolassa melkolailla omissa oloissaan, omien lastensa tai mahojensa kanssa.

Minun mielestäni nuorena lapsen saaminen ei edes ole mitenkään ihmeellistä. Itse tunnen lähemmäksi kymmenen alle 20 vuotiasta nuorta äitiä, ja jokainen heistä on ollut loistava äiti.
 

Nanna, Mama Doodles ja Mukkis :) Kiitos todella paljon virtuaalituesta :) :)

Olen alkanut olla viime aikoina ihan hermorauniona tämän jatkuvan heikotuksen ja huimauksen takia. En oikein saa mitään tehtyä tältä huimaukseltani. Täydelliset verenkuvat ja hemoglobiinit on jo mitattu niin usein, että käsivarret muuttuvat kohta yhdeksi mustelmaksi. Mitään vikaa ei veriarvoissani näytä olevan. Tähän huimaukseen jaksoi alussa vielä suhtautua rauhallisesti, kun ei tiennyt sen kestävän näin pitkään. Nyt on huimannut reilut kaksi kuukautta jokapäiväisesti suurimman osan hereilläoloajasta. Tämän viestin kirjoitettuani taidan ottaa taas levon kannalta. Kovin pitkään en jaksa edes istua. Jossain vaiheessa jaksoin uskoa huimauksen ja heikotuksen loppuvan ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen. Toisen raskauskolmanneksen alettua olen todennut, ettei tämä vain lopu. Ulkona pitäisi kuulemma käydä joka päivä. Hyvä idea varmaan niille, joita ei koko ajan huimaa. Olin muuten elämäni kunnossa syksyllä, nyt on seitsemän kilometrin kävelymatkat muuttuneet seitsemään sataan metriin.

Nuoresta ulkonäöstä ei todellakaan ole kauheasti iloa, jos haluaa vaikuttaa uskottavalta ja järkevältä aikuiselta. Olen kai sellainen joskus ollut !

 
Gampela: Eihän siinä pitäisikään olla mitään ihmeellistä ja kummallista,  nyky yhteiskunnassa vaan, jossa ensiodottajien keski-ikä taitaa olla siinä 27, sitä nuorempia kummastellaan :)

polkulainen: Ovatko verenpaineesi hyvät? :) Tulisi mieleen, että jos verikokeissa ei mitään löydy (esim. matalaa hemoglobiinia), niin matalat verenpaineet kyllä voisivat aiheuttaa huimausta. Muistathan myös syödä ja juoda riittävästi ja tarpeeksi usein? Nämä kyllä varmasti on jo neuvolassa tarkistettu, mutta ajattelimpa tarkastaa vielä :)
Mutta se on kyllä kurjaa jos jokapäivä joutuu huimauksesta kärsimään, vähemmästäkin mieliala laskee! :( Ja varsinkin jos neuvolassa vielä ei ymmärretä. Toivottavasti se edes vähän helpottaa loppuraskautta kohden :)
 
Polkulainen: Mun raskaudenaikaiseen huimaukseen muuten auttoi sitten lopulta niska-hartiahieronta (hierojalla, ja useampaan otteeseen). Ei tosin ollut noin pahan kuuloista kun sulla.
 

Täytyykin kokeilla tuota niska-hartiahierontaa. Nyt olen ottanut itselleni ohjenuoraksi käydä ulkoilemassa (erittäin rauhalliseen tahtiin) joka toinen päivä, en joka päivä. Joka toinen päivä käyn parvekkeella.

Nanna: verenpainetta on kyllä mitattu, mutta ei sekään ole liian matalaksi osoittautunut.

 
Polkulainen, saako udella mikä verenpaineesi on? Kokemukseni mukaan osa lääkäreistä tuntuu olevan sitä mieltä, että jos verenpaine ei ole liian korkea, se on sopiva. Koulun lääkäri oli nimittäin aikoinaan sitä mieltä, ettei omassani ole mitään vikaa. Kerran pyörryin ja terveyskeskuksessa todettiin syyksi liian alhainen verenpaine. Huimausta oli myös tuohon aikaan usein oletettavasti samasta syystä.
 
Polkulainen: Aivan järkyttävää toimintaa tuolta neuvolan terkkarilta! Älä missään nimessä jätä antamatta palautetta!! Raskaana olevien naisten kanssa ammatikseen toimivien täytyy kyllä ymmärtää, että kun ollaan herkillä, niin sitten kanssa ollaan ja tuollainen käytös ei ainakaan helpota asiaa millään tavalla. Itsekin olen itkeä tirauttanut pari kertaa neuvolassa ja aivan ihanasti ollaan suhtauduttu..

Ja mitä sitten tähän itse aiheeseen, niin itse en ole pitkiä katseita saanut niinkään neuvolassa, vaan tuolla muuten vaan kulkiessa. Olen siis kolmekymppinen nainen, mutta hyvin nuoren näköinen. Mutta en ota sitä pahalla vaan hymyilen aina takaisin. Useimmiten vastataankin hymyllä :)
 
Takaisin
Top