Painon lasku raskausaikana

P

Pippula

Vauhtiin päässyt keskustelija
Onkos täällä muilla, joilla on mennyt (ainakin alkuraskaudessa) painokäyrä ihan väärään suuntaan? Te, jotka ootte pidemmällä raskaudessa, ootteko saanut painoa takaisin vai miten on mennyt?

Itsellä tällä hetkellä viikkoja 14+5 ja painonpudotus -9 kg alkuarvosta. Kävi jo yli kymmenessä, mutta onneksi olen saanut nyt juotua, joten sen verran lienee nesteitä tullut takaisin. Voimakas ympärivuorokautinen pahoinvointi ja oksentelu sekä ruokahalun puute siis syynä. Ruokahalu ei ole korjaantunut vieläkään enkä tunne janontunnettakaan, vaikka olen jo puolitoista viikkoa ollut pahoinvointilääkkeiden voimalla oksentamatta ja pahoinvointia ei ole enää haitaksi asti. Ihan kuin elimistö silti jotenkin hylkisi ruokaa. Samoin saan herkästi pienestäkin syömisestä aika pahoja ruoansulatusongelmia, sellaisia vatsakipuja ja ylensyönnin ja täyteyden tunnetta, että usein on pakko mennä pitkäkseen ruoan jälkeen mahaansa pitelemään.

Tuntuu hurjalta, mutta toisaalta äitini painoi ennen raskautta 56 kg ja synnytyslaitoksella mennessään minua synnyttämään 54 kg eikä voinut huonosti koko raskauden aikana lainkaan. Minun painoni onneksi alkaa kutosella. Painosta huolimatta inhottavinta on se, että nimenomaan lihaksista on hävinnyt tosi paljon tavaraa, mikä on mennyt elimistöni ja vauvan proteiinintarpeeseen. Esim. pohkeeni eivät ole olleet näin ohuet sitten teini-iän, vaikka painoni onkin joskus ollut alhaisempikin ja nyt siis ikää yli 30. Tosi paha juttu, kun pitäisi olla vahva kroppa, jotta jaksais kantaa lasta vielä melkein puoli vuotta ja synnyttääkin vielä ja mielellään senkin jälkeen vielä jaksaa.
 
Hei Pippula!
 Itselläni raskausaikana paino putosi -6kg ja kun synnyttämään lähdin, oli lähtöpainon päälle tullut vain +3-4kg. Yritin raskausaikana syödä hyviä rasvoja ja herkuteltuakin tuli ilman, että katsoin sen perään mitä söin. Liikuntaa en juurikaan harrastanut, kerran viikossa kävin joogassa. Ensimmäiset 3kk vain oksensin ja sen jälkeen 2kk aikana noin 1-2 x viikossa. Pahoinvoinnin takia paino siis putosi eikä se juurikaan noussut. Mutta vauva kasvoi kuitenkin niin en itse siitä huolestunut. Ja vauvahan ottaa kaiken ravinnon minkä vaan saa, äidiltä se on sitten pois. Tuli mietittyä, että saanko itse tarpeeksi ravintoaineita, mutta hyvin silti pärjättiin. Neuvolantäti ei onneksi syyllistänyt ja sanoikin, että ei toivo mun lihoavan hirveästi, mutta vähän saisi tulla takaisin että jaksan synnytyksessä. Loppuraskaudessa kilot tulivat luonnollisesti. Synnytyksen jälkeen olin heti lähtöpainossani takaisin.

Älä turhaan stressaa painon putoamisesta! Keskity vain siihen, että sinä ja vauva voitte hyvin! Tsemppiä odotukseesi!
 
Mulla alkuraskaudessa laski pari kiloa varmaan oksentamisen takia enimmäkseen. Nyt lähtöpainoon tullut +2kg suunnilleen ja viikot 32+0, eli siis periaattessa mun oma paino on laskenut. Mutta minulla oli tuota lähtöpainoa tarpeeksi, niin minulle parempi näin että paino ei ole noussut.
 
Mulla paino laski oksentamisen takia myös 3kg ja sitten kun on pidemmällä niin tullut 5kg lähtöpainoon,mutta yhteensä siihen jos verrataan kun lähti 3kg pois ja siihen lisää niin 7kg. ;>
 
täällä myös paino tippui jatkuvan oksentamisen takia viikolle 19 asti useita kiloja jonka jälkeen paino noussut jo 5kg. :)nyt siis viikolla 26. olin tosi huolissani kun pelkäsin että syömättömyys ja painon lasku vaikuttaa vauvan kokoon ja rakenneultrassa kätilö totesikin että pieni/siro vauva sieltä olisi tulossa. mahan koossa tuo sirous ei kylläkään näy.. maha on kasvanut huimaa tahtia.. kohta äippähousutkin käy pieniksi..[8|][8|]
 
Mulla tippu pahoinvoinnin takia paino 6kg, pahoinvoinnin loppumisen jälkeen sain sitä hinattua 2 kg ylöspäin. Eli nyt ollaa -4kg alkupainosta ja paino on pysynyt samana nyt useamman viikon. Neuvolassa totesi aika lailla että ei se mitään, jos jaksan yhä liikkua ja arvot on ihan hyvät ei kannata huolestua että kersa kuihtuisi pois.
 
Mina painoin alussa reilut 56 kg, ja raskausviikolla 10 enaa 53 kg juurikin rajun oksentelun ja pahoinvoinnin takia. En pystynyt muuta kuin makaamaan sangyssa, edes ulos ei ollut voimia lahta. Vkolla 14 oli tullut vain 100 grammaa lisaa painoa, mutta viikolla 18 oli jo 1,2 kg tullut takaisin. Nyt viikolla 20 olen edelleen miinuksen puolella, mutta voin jo paljon paremmin.
Ainut mika enaa huolelstuttaa, kun sikiokin nayttaisi olevan normaalin kokoinen, on se, etta kuinka jaksan (loppuraskaus, synnytys), minulta romahti yleiskunto ensimmaisen kolmanneksen aikana tosi pahasti. Kun asun taalla kaakkois-aasiassa, meilla on taalla joka paiva vahintaan +35 astetta lamminta, niin ei pysty uloskaan menemaan, tulen pahoinvointiseksi tuosta kuumuudesta, ja illalla ei oikein voi enaa menna uimaankaan tai mitaan. Liikuntaa ei siis juuri ole :-/ Taytyy varmaan alkaa keksimaan jotain omia jumppia :D
 
Mie oon nyt viikoilla 35+6, ja alkupainosta ollaan miinuksella 7,2 kiloa. Mutta silti terkkarin mukaan vauva ottaa kyllä aina omansa, eli siitä ei tarvitse huolestua! Ja miulla painon jatkuvaan tippumiseen ei ole mitään selkeää syytä, syön hyvin ja säännöllisesti, ja herkkuja menee joskus hieman liikaakin ajatellen että miulla on raskausajan diabetes. Mutta pääasia, että pikkuinen vatsassa kehittyy, sitten vasta imetyksen aikaan on itekin pidettävä parempi huoli että saa kaiken tarvitsemansa ravinnon päivän mittaan. Nyt vielä se painon tippuminen ei ole kokonaisoloon vaikuttanut mitenkään, ilman puntaria en tietäisi painon edes laskevan.
 
Onpas kova painonpudotus, Arwen, mutta onneksi kaikki on varmasti hyvin, jos kerran vaavi kasvaa ja varmaan olis jo huomattu jos jotain ongelmaa olisi. Ja ei teillä muillakaan ole vissiin tullut kauheesti painoa takas. Itse oon tosiaan viikolla 16 nyt ja se -9 kg on ja pysyy eli oon syönyt jo pari viikkoa ja paino ei nouse, onneksi ei enää ole laskenutkaan. Tuo 9 kg lähti pelkästään makaamalla ja oksentamalla, olin niin huonossa kunnossa etten päässyt lainkaan jalkeille. Vessassa käynnitkin tuottivat ongelmia. Nyt tosiaan pari viikkoa mennyt hyvin pahoinvointilääkkeiden kanssa, mutta eilen jäi aamulääke ottamatta ja en saanut taas sitten juuri mitään syötyä kun alkoi taas se kuvotus ja oksensin rajusti pari kertaa, vaikka otin iltapäivällä ja illalla lääkkeet normaalisti. Tänään on taas lääkepitoisuudet tasoittuneet, kun pystyn syömään. 

Luin aikaisemmin jo yhdestä julkaisusta, että pitkäaikainen kalorirajoitus voi aiheuttaa samoja ongelmia lapselle kuin vaikka huumeiden käyttö, kasvun pysähtymistä ja keskenmenoja, ennenaikaista syntymää ym. Onneksi tuo on aika harvinaista ja me suomalaiset äidit ollaan yleensä ennen raskautta niin hyvin ravittuja, että vauvallekin riittää. Itse olin aika huonossa kuosissa terveydellisesti ja ravitsemuksellisesti ennen raskautta ja siksikin huolettaa. Siis onneksi en ollut mikään alipainoinen, mutta lähinnä vitamiini- ja hivenainetilanne oli huono pitkän infektioputken ja huonon syömisen takia. Aluksi vetelin foolihappoa, kun raskaustesti näytti plussaa, mutta sit oksentelun alettua jäi pilleritkin. Juttelin lääkärin kanssa, joka hoitaa yhtä perussairauksistani ja hän sanoi, että mun täytyis oikeesti ruveta nyt heti syömään vitamiineja ja hivenaineita. Lohdutti myös, että vauva luultavimmin pärjää, mutta mun oma kuntoni on sitä pidempään kehno mitä pidempään kalorirajoitus ja huono syöminen jatkuu ja varoitteli, että imettäessä ja pienen vauvan kanssa olisi hyvä olla paremmassa kunnossa ihan oman jaksamiseni takia. Nyt yritän sitten syödä B-vitamiineja ja foolihappoa, D-vitamiinia ja sinkkiä nyt ainakin ja rautaa varmaan pitäis saada myös.
 
Pippula: Tosiaan, kun pitää huolta säännöllisestä syömisestä (vaikka sitten ei välttämättä uppoaisi kerralla kuin yksi leipä tai hedelmä pahan olon tai muun takia), niin vauva kyllä saa tarvitsemansa. Ainakin toivottavasti, eihän sitä itsekään pysty tarkkaan sanomaan kun ei kuitenkaan ole ultrattu kuin np- ja rakenneultrassa, mutta merkkien mukaan (vatsan kasvu ja sf-mitta) kaikki olisi kuitenkin hyvin. [:)] Paino on odottajille yksi pahimmista stressin aiheuttajista, on sitä sitten liikaa, liian vähän tai sopivasti. Mutta neuvolassa kyllä yleinsä otetaan huomioon kaikki poikkeavat muutokset, joten huolta ei ole. Se vain omaan oloon voi sitten vaikuttaa tavalla tai toisella, ja miullakin on vain se huoli miten maidon tuotanto ja imettäminen lähtee käyntiin jos paino ehtii liikaa tippumaan.
Tsemppiä kuitenkin odotukseen, et ole ainut joka on kamppailut painon miettimisen kanssa. [:)]
 
Takaisin
Top