Oireettomuus rv7+?

luomumami

luomumami

Jostain jotain jo tietävä
Hei kaikki, joilla on kokemusta raskaudesta/keskenmenosta?

Tein positiivisen testin pari viikkoa sitten jatkuvan pahoinvoinnin vuoksi. Pian rinnat muuttuivat pinkeiksi ja aroiksi, vatsassa oli erilaisia kipuja ja vessassa sai käydä useammin. Pahoinvoinnin vuoksi en saanut syötyä kuin hedelmiä ja smoothieita.

Viimeisistä kuukautisista laskettuna nyt rv 7+5
Nyt viime viikonlopusta lähtien oireet ovat miltein kadonneet... Välillä tulee pientä kuvotusta, mutta pystyn taas syödä melko normaalisti. Vatsassa ei ole oikein minkäänlaisia tuntemuksia, lukuunottamatta toissailtaa, jolloin vatsa ja selkä oli niin kipeä että ajattelin pian vuodon alkavan. Mitään vuotoa ei ole kuitenkaan ollut... Rinnat eivät ole täysin palautuneet, mutta eivät enää pinkeätkään. Ainut pysynyt "oire" on aivastelu, jota siis tapahtuu kymmeniä kertoja päivässä.

Neuvola-aika on vasta kahden viikon päästä ja tuntuu raastavalta odottaa..
Siksi tahtoisin kuulla teidän muiden kokemuksia oireiden loppumisesta. Mitä se on kohdallanne merkinnyt?

Kiitos vastaajille!
 
Täällä on myös lähes oireeton alkuraskaus menossa (nyt rv 6+). Oireina ovat "ainoastaan" palelu, aivastelu, sekaisin oleva vatsa, pieni väsymys ja toisinaan lievä etova olo. Rinnat eivät arista, vatsassa ei ole oikein minkäänlaisia tuntemuksia ja vatsaa ei edes turvota. Vessassa ei ole tarvinnut hyppiä yhtään sen enempää kuin aiemminkaan. Ensi maanantain ar-ultrassa selviää, onko siellä kohdussa edes ketään.

Edellinen raskaus (1/2013) päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon. Silloin oireita oli alunperin huomattavasti enemmän, vaikkakaan ei ollenkaan pahoinvointia. Oli kuitenkin kunnolla turvotusta, ummetusta, rinnat paisuivat ja kipuilivat, vatsassa jomotti jne, kunnes tuntui, että nekin oireet alkoivat hiipua. Vuotoa tai kipuja ei ollut ollenkaan, kuollut alkio todennettiin vasta varhaisultrassa. Mutta ilmeisesti alkio siis menehtyi samaan aikaan, kun itselläni oireet alkoivat vähentyä.

Jokainen raskaus on kuitenkin niin erilainen, ettei tiedä pitäisikö oireista tai oireettomuudesta huolestua vai ei... Tsemppiä sinne, toivottavasti kaikki on hyvin!
 
Heippa Mustaleski!

Itse olin tosiaan aika epävarmoilla fiiliksillä nt-ultraan asti, ultraajallekin sanoin, että turha reissu kun ei siellä mitään ole. Sieltä kuitenkin löytyi pikku kaveri ja nyt mennään jo rv 18+5. Omalla kohdallani oireettomuus ei ole siis merkinnyt mitään, helpoksi raskaudeksi voisi kai sanoa. Mahakin on tullut esiin vasta viime viikonlopun aikana.
Epävarmuus jatkui kyllä pian nt-ultran jälkeen, kokoajan tunne että jotain vialla. Eilen kävin 3d-ultrassa, jossa selvisi että kaikki on hyvin, nyt uskaltaa ajatella tulevaa!

Tsemppiä sulle paljon, ja toivottavassa ultrassa selviää, että kaikki hyvin! Toivoa myös muille oireettomille. Koittakaa vaan nauttia, jos pahoinvointi loppuu.

Tulkaa myös kertomaan kokemuksianne tänne, koska positiivisista kokemuksista on todella apua epätoivon hetkillä. Keskenmenothan ovat varsin yleisiä alkuraskaudessa, yhtälailla niitä varmaan sattuu niin oireettomille kuin oireellisillekin. Oireiden puuttumista on vain helpompi syyttää.
 
Muokattu viimeksi:
Onneksi olkoon raskaudestasi Nmarie :) Itseläni oli melkeimpä koko raskaus oireeton (närästys tuli myöhemmin, ei oikeastaan muuta). Sitä ajatteli et mieluummin ottais niitä pahoinvointeja yms. kun tuntui niin epätodelliselta, kun tuntui normaalilta :D Sisäistin raskauteni vasta todella myöhään :)
 
Kiitos ja samoin sinulle.

Sama homma täällä sisäistämisen kanssa... Tuon rakenneultrankin jälkeen oli vielä epätodellinen olo, mutta nyt kun tyypin liikkeet tuntuu alkaa vasta uskoa, että siellä jotain on.

Itse kirosin sitä pahoinvointia, mutta vielä kamalampaa oli sen katoaminen :p Ennen nt-ultraa psyykkasin itseni siihen ajatukseen, että vauva on kuollut jo aikapäiviä sitten ja että joudun tyhjennykseen. Koitin sitten keksiä jotain positiivisia puolia... että pääsisi viettämään ystävien kanssa hauskaa mökkiviikonloppua viiniä nautiskellen ja yhdet isot bileetkin oli tiedossa. Pääsihän sinne bileisiinkin musiikista nauttimaan, mutta vähän erilaisissa fiiliksissä :)
 
heh, itellä kans oli tuo että mietti että on kuollut varsinki jos ei liikkeitä tuntenu hetkeen. Ja monella neuvolakäynnillä mietin, että sydänääniä ei kummiskaa kuulukkaa. Sama juttu ultrassa, ajattelin ettei siellä kuitenkaa mitää näykkää ja jotenki aina "yllätyin", että siellä se pieni vaan on ja sydän sykkii normaalisti :) Itsehän en tällähetkellä raskaana ole, mutta toista tässä kuumeillaan ja yritetään :) esikoinen 11kk :)
 
Näin arvelinkin, että sulla on jo paketti kotona. Onnea uuteen yritykseen! Jospa vielä ehdit 2014 synnyttäviin :p

Mulla ei noita liikkeitä tunnu edelleenkään mitenkään säännöllisesti, jotta niitä osaisin kaipailla. Ihan varmasti niitäkin tulee jossain vaiheessa stressailemaan. :grin
 
Kiitos paljon! :) Juu sitä tässä itsekin toivotaan :wink

Juu mut ootappa vaan, ku kohta alkaa tuntua ja kovaa :D Se on kyllä jännä ku laitto kädenki vatsalle nii erotti ihan kunnolla jalan ja sai siitä otettua sillai varovasti kiinnikki :) oi niitä aikoja :Heartred

Ite tunsin ekat liikkeet aika myöhään, oli muistaakseni 19.vko, potkuja en muista milloin aloin tuntea, mutta ihanaa se kyllä oli :D vaikka välillä oli sellasia hetkiä, että vois potkia nyt vähän vähempi, jos vaikka itse yritti nukkua :)

Sulla on ihanat ajat edessä, ja tietysti elät niitä jo nytkin :) Toivotaan, että sulla menee raskaus loppuun saakka hyvin ja saat terveen vauvelin syliisi :)
 
Täällä kolmas raskaus meneillään ja vkoja nyt 6+4 ja todella oireeton ollut. Ei kyllä kahdesta ekastakaan kamalan paljon oireita ollut, mutta selvästi enemmän kuin tästä. Väsymys on ehkä selvin merkki, voisin nukkua koko ajan :D tänään myös turvottanut mahaa, mutta mitään muuta ei ole, joten monesti on tullut testi tehtyä että vieläkö se näyttää, että raskaana ollaan. :D Eilen kävin myös tk:ssa ultrassa ihan vain oman mielenrauhani takia, ja kyllä siellä pieni alkio oli ihan oikeassa paikassa. :) Sykettä ei tk:n surkealla laitteella näkynyt, mutta varmasti jo parin vkon päästä näkyy varhaisultrassa. :) Eli näin täällä.
 
Ensimmäinen raskaus oli aivan oireeton, vain väsymystä! Ja kyllä siitä kannattaa vain koittaa nauttia koska ei ole kivä jos on jatkuvasti kipeä! Itse koen että haluisin oireettoman ja helpon raskauden kuin jatkuvan oksentelun!
Toisessa raskaudessa lievää pahoinvointia ja nyt rv4+2 ja on nyt jo huonoa oloa, vielä on sekava olo!
 
Täällä myös ilmoittautuu yksi oireeton odottaja. Testin tein joskus rv 5-6, kun menkkoja ei kuulunut. Plussaa näytti, mutta ei mitään oireita ilmaantunut... Tällä hetkellä menossa rv 16+2 eikä missään vaiheessa ole ollut sen suurempia oireita. Yhden viikon olin aivan järkyttävän väsynyt (saattaa johtua myös hemoglobiinista, hujahti aika matalaksi normaalitasoon verrattuna raskauden alussa) ja vessassa saa juosta melko usein, mutta ei muuta. :) Nyt tosin alkaa jo masu näkyä ja ensimmäiset liikkeetkin on bongattu, joten voi hieman luottavaisemmin mielin jatkaa odotusta. Alkuun oli tosiaan raastavaa, kun ei ollut mitään merkkiä raskaudesta nähtävissä... Mutta toisaalta olen kiitollinen siitä, etten kärsinyt pahoinvoinnista tms., mikä on ilmeisesti melko monen odottajan vaivana. :/
 
Moi, mulla on sama tilanne, pelottaa ja ahistaa, tein positiivisen viikko sitten, mun oireet alko heti ovulaation jälkeen, palelu, turvotus, rinnat erittäin kipeät.. mutta nyt on oireet loppuneet kuin seinään, pelkään keskenmenoa, että alkio kuollut kohtuun. Oon monesti keskustelupalstoilta lukenut että kun oireet ovat loppuneet kuin seinään niin yleensä tarkoittaa myös keskenmenoa.

Jos ei oo keskenmenoa tullut niin varmasti kohta tulee kun stressaan sitä niin paljon! 5v lapsettomuutta takana..
 
Hei kaikki odottajat.

Mä voin samaistua parissa aikaisemmassa raskaudessa (jotka päättyi keskenmenoon) tuohon että ensiksi hurjat oireet ja alusta asti... eka päättyi vkolla 6+ ja oireet loppuivat seinään... siitä sitten normaali vuoto joka oli kivulias eikä mitää verrattuna menkkakipuihin. Koen olevani aika kovan kipurajan omaava ja pienestä en valita. Mutta keskenmenon kipu on jotain ihan muuta kuin menkkakivut itsellä ollut.

Toinen keskenmeno tapahtuikin niin että alkio todettiin vasta ultrassa 12+ luovuttaneeksi, epäiltiin että viikolla 9+ tapahtunut jo. Viikolla 9+ muistan kun tunsin koko päivän hurjan outoa oloa, oksensin, ihan kuin painetta koko kropassa. Outo olo jatkui päivän. Oireet katosi mutta tosissaan ei vuotoja... joten oletin olevani kuitenkin raskaana. Tämän kohdalla kävin vkolla 6+ tarkastamassa alkion sijainnin ja sykkeen, kaikki oli mallillaan.

Viime vuonna myös koin muita elämääni mullistaneita asioita ja luulen että kehoni oli loppu! eikä kyennyt antaa elämää muille kuin itselleen. Tänä vuonna onkin murheet ja väsymys jätetty taakse! Nyt siis odotellaan jospa onni potkaisi kevään aikana ja loppu vuodesta saavuttaisi jotain mitä on odotettu :)
 
Moikka, tässäkin ilmoittautuu aika lailla oireeton odottaja, nyt rv 4+3. Minulla on muutamana päivänä ollut vähän menkkamaisia kipuja alavatsassa ja nännejä on vähän nipistellyt. Olen palellut iltaisin, mutta se voi johtua alhaisesta sisälämpötilasta (<20 astetta). Minulla on takana keskeytynyt keskenmeno elokuussa. Silloin ei juurikaan ollut oireita pl. pientä rintojen turvotusta ja arkuutta. Pahoinvointia tai sen kumempaa väsymystä ei ollut eikä myöskään mitään tuntemuksia vatsassa paitsi silloin kun kuutkautisten olisi pitänyt alkaa. Kkm todettiin varhaisultrassa rv 7+0. Alkio/alkiot olivat menehtyneet rv 6+4. Sinä päivänä muistan kokeneeni pientä vatsakipua (tosi pientä), mutta mitään vuotoja tms. ei tullut.

Nyt sitten jännätään, että miten tämä raskaus menee. En tiedä uskallanko edes mennä ar-ultraan tällä kertaa jos niin pitkälle päästään. Kiva kuitenkin nähdä, että täällä on muitakin vähäoireisia tai oireettomia joilla kaikki on mennyt hyvin.
 
Naiset on ihan hulluja. Kun on raskaana ja tuloo oireita, niin valitetaan ja jos ei tule tai ne katoaa niin taas valitetaan :p

Itselläni on nyt tämä etovaolo ja jatkuva vilu lähinnä päällä. Silti jotenkin tosi oireeton olo, verrattuna esikoiseen. Tai sitten muisti tekee tepposet. Jollakin tasolla sitä tahtoisi selkeitä oireita, niin olisi mukamas vahvemmin raskaana.
 
Muistan kans kun kaikki raskausoireet hävisi yhtäkkiä viikoilla 9.-10. Sai olla sydän syrjällään siihen asti, että alkoi liikkeet tuntumaan. Vaan kylläpä ne oireet sitten tulee takasinkin :)
 
Oireet elää ja niin sen kai kuuluu mennäkin. Uusia tulee, vanhat loppuu, saattaa tulla jopa oireettomia hetkiä. Ja kaikki kuuluu asiaan!
 
Takaisin
Top