odotusajan liikunta

Oispa muuten kiva jos täältä tosiaan saisi jonkun mammajumppaporukan kasaan :) Vois käydä uimassa ja vaikka pilateksessa ja kuka sitten mistäkin tykkää... itse meinasin lähteä vielä tänä talvena laskettelurinteeseen!
 
Laskettelemaan en lähde, mutta esim. tuo pilates-juttu vois toimia..?
Ja spinningiin saa lähteä seuraksi, jos päivällä pääsee :)
 
Vantaalla asustelen, mutta spinningissä ja tanssissa käyn Helsingissä. Jotenkin olen tykästynyt tuohon Motivukseen ja HTO:on, vaikka lähempääkin löytyisi treenejä :) Täytyy sitten lapsen syntymän jälkeen varmaan nuo spinningit siirtää johonki lähemmäs, mutta toistaiseksi siis näin. Ja kun olen vuorotöissä, niin mieluiten käyn harrastuksissa päivisin (tai aamuisin), kun mies töissä ja lapset koulussa :)
 
Motivuksella oon itsekin aikanaan käynyt... siinä Scandic-hotellin talossa Narinkkatoria vastapäätä. Ihan vain salilla nostelemassa siis. Ohjatut tunnit menee jostain syystä pikkaisen yli hilseen :D (Lukuunotamatta syvävenyttelyä johon oon kyllä osallistunut salilla itseaiheutetun lihasjäykkyyden takia)
 
Mä oon kävelly ihan kiitettävästi tässä raskausaikana mutta nyt on liitoskivut alkaneet vaivata siihen malliin et enää ei voi mitään pitkiä lenkkejä vetääkään kun niin vietävästi sattuu :/ täytyy keksiä jotain muuta kävelyn lisäks!
 
Mä olen käynyt salilla ja omissa lajitreeneissä vielä sen verran kuin pystyy. Eilen viimeksi tuli juoksenneltua treeneissä ja nyt kyllä kiinnikkeissä tuntuu. Sali ja hiihto on olleet parhaat liikuntamuodot nyt viime aikoina. Huomaa, että juoksu on käynyt ihan liian pomppivaksi mun mahalle.

Itse olin himoliikkuja ennen raskautta ja siksi neuvolassa olenkin paljon kysellyt liikuntajuttujen perään. Kaikkea saa tehdä mikä tuntuu hyvältä ja sykerajoja ei enää ole. Järkeä tietenkin pitää käyttää, ettei harrasta siis mitään potkunyrkkeilyä missä saa iskuja vatsaan tms. mutta jos on tottunut liikkumaan ennen raskautta korkeillakin sykkeillä niin sitä saa tehdä ihan niin kauan kuin jaksaa.
 


Tuik kirjoitti:
Mä olen käynyt salilla ja omissa lajitreeneissä vielä sen verran kuin pystyy. Eilen viimeksi tuli juoksenneltua treeneissä ja nyt kyllä kiinnikkeissä tuntuu. Sali ja hiihto on olleet parhaat liikuntamuodot nyt viime aikoina. Huomaa, että juoksu on käynyt ihan liian pomppivaksi mun mahalle.

Itse olin himoliikkuja ennen raskautta ja siksi neuvolassa olenkin paljon kysellyt liikuntajuttujen perään. Kaikkea saa tehdä mikä tuntuu hyvältä ja sykerajoja ei enää ole. Järkeä tietenkin pitää käyttää, ettei harrasta siis mitään potkunyrkkeilyä missä saa iskuja vatsaan tms. mutta jos on tottunut liikkumaan ennen raskautta korkeillakin sykkeillä niin sitä saa tehdä ihan niin kauan kuin jaksaa.

Alkoi naurattaa, koska harrastan nimenomaan potkunyrkkeilyä, mutten tasan varmasti raskaana. :D Mietinkin, voisiko treeneissä mitenkään välttää lyönnit ja potkut vatsaan... ja luulenpa, että vastaus on ei. Oleellisena osana treeneihin kuuluu, että kaveri mättää suoraa, koukkua ja upparia vatsalihaksiin, joita pitää jännittää. Potkuja taas voi tulla vahingossa, ja vaikka onnistuisikin varomaan, kärsivät siitä sekä omat, että kaverin treenit. Ei hyvä!

nimim. ehkä syssymmällä
 
Mä olen harrastanut vielä samoja lajeja, mitä ennenkin. Salilla viime viikolla huomasin, että pienen pieni mahani alkaa kuitenkin olemaan joissain liikkeissä tiellä :)
 
Alias: Joo, mäkin olen huomannut, ettei tangolla enää pysty tekemään kaikkia liikkeitä kunnolla, mutta ota avuksi käsipainot! Niillä saa tehtyä samat jutut, eikä kolise tanko masuun.
Tai en tiiä millasia liikkeitä sä yleensä teet, mutta mulla oli mielessä nää yleisimmät vapailla painoilla+tangolla tehdyt jutut.
 
En tangolla tee, mutta kaikkiin muihinkin taitaa päteä hyvin noi käsipainot. Salilla käyminen on mulle muutenkin pakkopullaa, mutta mieheni painostuksesta/hyvien perusteluiden vuoksi täytyy käydä..
 
Moikka!
Oli pakko tänne kirjotella kun tää asia on mietityttänyt mua paljon.
Ennen raskautta olin himo urheilija, 5 kertaa viikossa lajitreenit(kilpaa pelasin sulkapalloa) ja 5 kertaa viikossa tuli käytyä salilla.
Kun tulin raskaaksi en alkuun pystynyt edes ajattelemaan liikkumista, ainut liikkuminen oli vessanpöntön ja sängyn välillä. Mutta nyt kun ollaan jo 20.viikolla luulis, että pystyisi jotain tekemään. Juna-asemalle (mihin on 900 m) kävellessäni tulee tuska hiki ja todella heikko olo. Koiran kanssa tulee oltua lenkillä, mutta rauhallisella tahdilla on nekin tehtävä. Neuvolassakin tästä puhuin kun kuitenkin se liikunta on aina ollut mulle todella tärkeää, ni siellä sanottiin, että ihan normaalia... Mutta mieli räjähtää kun ei pääse kunnolla hikoilemaan.
Nyt päätin, että menen mammajumppaan motivukselle, se on kuuden kerran kurssi ja alkaa tammikuun 11. päivä. Menen sinne sitten vaikka oksennus ämpäri kädessä, mutta menen! :D
Kaikki mukaan sinne! :))
 
Tuo olis kyllä kiva, aika ikävä aika vaan perjantai-illasta. Ja kun ei meinaa jaksaa käydä näissä muissakaan harrastuksissa :D
 
Hitto, mua on alkanu supistella. Siis harkkasupistuksia, ihan kivuttomia onneksi. Nyt vaan mietin, että miten tässä uskaltaa liikkua? Kun yleensähän sitä kehoitetaan hidastamaan tahtia jos niitä rupee tulemaan. Tosin lomalla kävin liki joka päivä hiihtämässä ja pari rankkaakin lenkkiä tuli vedettyä, eli uskoisin niiden supistusten johtuvan siitä.
 Kuitenkin nyt kumarrellessa tai esikoista nostellessa on saattanut tulla myös. Pitääkö mun siirtyä vain uimiseen ja rauhallisiin kävelyihin? En taho!!

Miten muut liikkujat? Onko jo jouduttu soveltamaan liikuntamuotoja mahan kasvaessa?
 
Mulla supistaa vähän väliä, vaikka vain pötköttelisin. Mutta noi harjotussupistukset ei tee mitään, kohtu vain harjoittelee, joten ihan huoletta itse olen liikkunut ja liikun jatkossakin. Sitten kun sattuu, voi olla kyse muustakin. Kyllä se tässäkin varmasti pätee, että mikä tuntuu hyvältä, on sallittua. Itselle nuo harkkasupistuksetkin on joskus häiritseviä vaikka ei satukaan, joten tiettyjä liikkeitä vältän. Ja yleensä pysähdyn siksi aikaa, että supistus menee ohi, on taas helpompi liikkua. Edellisessä raskaudessa mulla lähti jo kohdun sisäsuukin aukeamaan viitisen viikkoa ennen laskettua aikaa ja silloin olikin kivuliaampia supistuksia ollut pari. Sitten alkoikin äitiysloma ja jätin salitreenaamisen tauolle, keskityin kävelemiseen. Enää ei tullut kivuliaita supistuksia ennen synnytystä ja poika syntyikin laskettuna päivänä.

Niin ja muistan myös edellisestä, että niitä harjotussupistuksiakin alko jossain vaiheessa tulla niin paljon, että piti kävellä ihan todella hitaasti, jos ei halunnut että koko ajan kiristää. Mutta fiiliksen mukaan ja väitän neuvolan tädin sanovan samaa!
 
Omien tuntojen mukaanhan sitä on nyt mentävä :) Olen pitänyt vähän "joululomaa" treeneistä. Loppuviikosta vois käydä vielä spinningissä ja ens viikosta sitten taas tanssimaan :) Aattelin nyt nuo hypyt jättää vähemmälle ja kärkkäritreenitkin saa jäädä nyt ens syksyyn. Vaikka mulla on vasta pieni maha, niin nuo hypyt alkoi jo tuntua välistä aika inhottavalle ja tasapaino alkaa olemaan huonompi..
 
Nyt on selkeesti rauhoittuneet nuo supistukset kun on ollut pari päivää rauhassa. Eli ilmeisesti se hiihtokiskasu näin yllättäen laukas kropan vastarintaan. Ymmärrän kyllä, kun mähän en ylämäkiin hyydy prkl. Sitä ei aina liikunnan huumassa muistakaan, että nyt ois ihan hyvä ottaa vähän iisimmin :)

Käyttääkö täällä kukaan tukivöitä? Onko niistä hyötyä?
 
Pakko tulla kertomaan mahtavasta housulöydöstä. Ostin Stadiumilta SOC-merkkiset jumppahousut, jotka vaikuttavat tosi hyviltä. Taitettavan vyötärökaistaleen ansiosta housut taitavat mennä ihan loppuraskaudestakin. Kangas on ihanan laskeutuvaa, kevyttä ja hengittävää (ainakin tämänhetkisten käyttökokemusten perusteella) ja hintakin oli ok: 39,90. Pöksyt tunnistaa neonkeltaisesta vyötärön kiristysnauhasta, jos olette housuostoksille menossa... :)

Alkuraskaudesta olin niin väsynyt, etten jaksanut liikkua juuri ollenkaan. Viimeisen parin kuukauden aikana olen taas käynyt salilla ja jumpissa vaihtelevasti silloin, kun olen ehtinyt, 2-4 kertaa viikossa. Välillä on toki ollut viikkoja, jolloin en ole päässyt urheilemaan, mutta yritän ainakin ulkoilla, jos ei muuta.

Huomasin, että bodycombat on tässä tilassa liian raskas laji ainakin sellaiselle, joka ei osaa ottaa höllätä tahtia! Vaikka maha ei ole kasvanut erityisen isoksi, tuntui pilateksessa vatsallaan makaaminen ikävältä tuossa muutama viikko sitten. Olenkin ottanut tavakseni mainita tunnin alussa raskaudesta ohjaajalle, että osaa sitten vinkata vaihtoehtoisia liikkeitä. "Ei susta yhtään huomaa, että oot raskaana", sanoi tuon ekan pilateksen ohjaaja ja jotenkin alkoi ärsyttää... vaikka kivahan se toisaalta on, ettei ole hirveästi vatsan vuoksi tarvinnut tahtia hidastaa. :)
 
Mullakaan ei ole maha hirveästi kasvanut. Vatsallaan en ole liikkeitä tehnyt nyt varmaan n. kuukauteen. En vaan pysty tosissaan mitään liikkeitä niin tekemään, kun pelkään, että vauveli litistyy :D
 
Takaisin
Top