Hei!
Toivottu raskaus, mutta silti lähes päivittäin pelottaa ja ahdistaa tuleva elämänmuutos. Miten käy parisuhteen? Entä alkava urani? Onko lapsi terve? Onko minusta äidiksi? Teenkö samoja virheitä kuin vanhempani? Stressaan vielä muutenkin ihan mielettömästi, miten vanhempani suhtautuvat tähän...heidän tuki tulisi kuitenkin olemaan tilanteessa kuin tilanteessa erittäin tärkeä. Onneksi on ihana mies. Mutta silti tulee niitäkin hetkiä, kun olisin melkein valmis peruuttamaan koko homman. Minä, jolla takana keskenmenon aiheuttama suru ja pelko siitä, onnistuuko raskaus koskaan. Nytkin takana vasta 7 raskausviikkoa, mitä vain voi siis tapahtua.
Onko tämä olo hormonimyrskyn tuotos ja vaihtuvatko tunnelmat raskauden edetessä? Pelottaa mahdolliset masennukset myös synnytyksen jälkeen
Toivottu raskaus, mutta silti lähes päivittäin pelottaa ja ahdistaa tuleva elämänmuutos. Miten käy parisuhteen? Entä alkava urani? Onko lapsi terve? Onko minusta äidiksi? Teenkö samoja virheitä kuin vanhempani? Stressaan vielä muutenkin ihan mielettömästi, miten vanhempani suhtautuvat tähän...heidän tuki tulisi kuitenkin olemaan tilanteessa kuin tilanteessa erittäin tärkeä. Onneksi on ihana mies. Mutta silti tulee niitäkin hetkiä, kun olisin melkein valmis peruuttamaan koko homman. Minä, jolla takana keskenmenon aiheuttama suru ja pelko siitä, onnistuuko raskaus koskaan. Nytkin takana vasta 7 raskausviikkoa, mitä vain voi siis tapahtua.
Onko tämä olo hormonimyrskyn tuotos ja vaihtuvatko tunnelmat raskauden edetessä? Pelottaa mahdolliset masennukset myös synnytyksen jälkeen