Miehen päihteiden käyttö, apua!

  • Ketjun aloittaja ongelmallinen
  • Aloituspäivämäärä
O

ongelmallinen

Vieras
Oon nyt kaheksannella kuulla raskaana ja mieheni päihteiden käyttö tuottaa mulle suurta päänvaivaa...

Hän polttaa kannabista päivittäin, jo ainakin n.4vuotta niin tehnyt. Väittää että mitään ongelmaa ei ole käytön kanssa, mutta aina kun on päivä kun sitä ei olekkaan käden ulottuvilla, on jostain kumman syystä hermot aivan hemmetin kireällä ja kaikki huonosti! Väittää että lopettaa vähän ennen lapsen syntymää tämän ja ei aio olla pilvessä lapsen edessä. En suoraan sanottuna usko tähän yhtään ennen kun näen sen tapahtuvan. Joka kuukausi saan kuulla ne samat lupaukset: "en osta tässä kuussa enään yhtään" "nyt mä kyllä vähennän, en polta enään joka päivä".

Mulla alkaa kärsivällisyys loppua!!! Tää on todella raskasta, mä en jaksa enään kuunnella niitä samoja lupauksia päivästä toiseen. Ja vauvan eteen kun astelee kerrankin pöllyissään niin saa olla viimenen kerta!
Olen yrittänyt hälle puhua että mulle on tosi raskasta hänen touhunsa ja että voisko jo pikku hiljaa alkaa lopettamaan ja normalisoitumaan, mutta hän vaan hermostuu joka kerta kun yritänkin puhua.

En voi kenellekkään puhua tästä asiasta ja alkaa olemaan jo vähän liikaa mulle yksin kannettavaks :sad001.
Kaipaan tukea ja ymmärrystä ja jos kellään on samankaltaistakaan tilannetta ollut joskus niin olisin kiitollinen jos jakaisit kokemuksiasi kanssani.
 
Tosi inhottava tilanne. Ihan aluksi tsemppiä ja jaksamista tosi paljon ongelmallinen. Olosi on varmasti todella avuton ja kyseessä on kuitenkin sinulle rakas ihminen ja lapsesi isä. Minulla ei ole kokemusta tällaisesta päihdeongelmasta, mutta lähipiirissäni on kuitenkin ollut alkoholiongelma. Se olisi varmasti riistäytynyt käsistä entistä pahemmin, jos tämän miehen vaimo ei olisi pysytellyt niin
lujana. Hän ei hyväksynyt jatkuvaa alkoholin käyttöä ja lopulta vaati, että miehen on mentävä katkaisuun. Lopulta mies hyväksyi oman ongelmansa ja meni katkaisuun. Takapakkiakin tuli välillä, mutta toisen katkaisujakson jälkeen tilanne on pysynyt jonkinlaisessa hallinnassa. Nämä ei siis tosiaankaan ole välttämättä helppoja tapauksia. Riippuvuuden kehittyminen on geneettisesti periytyvää ja hyvin yksilöllistä, joten on mahdotonta sanoa, kuinka koukussa mihesi on ja kuinka isosta ongelmasta todella on kyse. Toivottavasti miehesi ymmärtäisi ongelmansa niin, että hänellä olisi haluja irrottautua päihteistä ja muistakaa, että apua on saatavilla, jos sitä haluaa.
 
Erittäin vaikea tilanne! :sad001 Sinänsä mulla on eritilanne, sillä veljeni on kannabis riippuvainen. Hän on myös kauan hokenut samaa, että "lopetan kyllä" ja "en ole riippuvainen". Joskus hänellä on ollut täysin selviä aikoja ja sitten taas niitä että on aivan sekaisin. Välillä on ollut helpompaa vaan ummistaa silmänsä koko asialle. Se on kertakaikkiaan niin ahdistava asia ja oma olo on avuton, kun seuraa vierestä toisen alamäkeä. KUITENKIN se rakkaus sitä omaa lasta kohtaan on niin suuri, ettei halua että hän joutuu seuraamaan vierestä tuollaista käytöstä, huumehörhöt kun käyttäytyvät erilailla. Niimpä päätimme pistää välit täysin poikki veljeeni.

Oletko ajatellut, että mieheltäsi saattaa tippua niitä kannabiskääreitä lattialle ja vauvasi sitten syö sellaisen? Sillä voi olla tappavat seuraukset... Minä lämpimästi suosittelen nyt miettimään tarkkaan. Mikäli miehesi TODELLA haluaisi lopettaa, hän olisi sen jo tehnyt. Saattaahan toki olla, että lapsen syntymä saa ajattelemaan ja lopettamaan, mutta silti kannattaa nyt kyllä ottaa etäisyyttä.

Oikein paljon voimia, jaksamisia ja tsemppiä sinulle!
 
Nyt tulee raakaa tekstiä varoitan jo heti alkuun.

Käyttöä on takana jo vuosia ja jos edes raskaus ja isäksi tuleminen ei ole saanut 8 kk aikana muutosta tapahtumaan, sitä ei tule tapahtumaan ihan pian. Käytännössä mä näen tässä ainoastaan yhden ainoan vaihtoehdon. Jätä miehesi NYT ja sano, että yhteen ei palata eikä lasta saa tavata ennen kuin on ainakin todistettavasti vieroituksessa ja hakenut apua ongelmaansa. Moni kokee, että kannabis ei ole huume ja se on terveellisempää kuin alkoholi. Näin osittain onkin, mutta se aiheuttaa ihan samanlaisen riippuvuuden kuin alkoholikin ja sitä myöten aivan samanlaisia vieroitusoireita, kuten sinäkin olet huomannut.

Oma mieheni on polttanut tupakkaa 15-vuotiaasta lähtien. Kun aloimme yrittää lasta, hän oli 44 vuotias. Saman tien hän päätti, että nyt aletaan vähentää tupakointia. Lopulta, kun tulin raskaaksi, hän oli päässyt kokonaan irti tupakasta. Riippuvuudesta on siis käytännössä mahdollista päästä eroon, jos sitä todella haluaa ja sen päättää. Kirjoituksestasi päätellen miehesi ei oikeasti halua lopettaa, koska lupaa, mutta ei tee mitään. Se kertoo paljon hänen luonteestaan ja riippuvuudestaan.

Älä missään nimessä tuo vauvaa asuntoon, jossa käytetään tai säilytetään huumeita. Se on suoraan sanottuna rikos. Et voi mitenkään vahtia lastasi 24/7 vaikka niin ehkä ajatteletkin, mutta se on käytännössä mahdotonta. Huumeiden käyttäjä ei ajattele asioista samalla tavalla kuin selvä ihminen, vaikka he kuinka mitä muuten väittäisi. Välineitä ja aineita yksinkertaisesti unohtuu vääriin paikkoihin, vaikka kuinka käyttäjä vannoisi olevansa tarkkana ja pitävänsä ne poissa vauvan ulottuvilta SE EI VAAN TOIMI NIIN!!! Kaikki huumeet aiheuttavat arvaamatonta käytöstä, joka voi kohdistua ihan mihin tahansa, yleensä siihen joka sattuu olemaan lähimpänä. Mitä jos teille sattuu tulemaan koliikkivauva? Mitä jos miehesi ei pääse eroon riippuvuudesta ja vieroitusoireiden kourissa joutuu kuuntelemaan vauvan itkua monta tuntia putkeen? Sanot hänen olevan hermostunut jo nyt, mitä hän on silloin, kun vauva on huutanut koko yön suoraa huutoa putkeen? Mitä luulet hänen tekevän, jos sinun on päästävä vessaan tai suihkuun ja jätät vauvan hänelle? Voitko todella, siis todella, luottaa häneen tällaisessa tilanteessa?

Muista myös, että passiivinen huumeiden käyttö vaikuttaa lähes yhtä paljon kuin aktiivinen. Haluatko vauvasi hengittävän kannabiksen hajua ja savua ensimmäisestä päivästä lähtien? Ja joo, miehesi voi polttaa "vain parvekkeella", mutta haju kulkeutuu vaatteissa ja savu hengityksessä.

Mä todella pyydän sen syntyvän lapsen puolesta, älä vie häntä huumeasuntoon! Lähde kävelemään nyt, vaikka se olisi kuinka raskasta. Muuta vanhempiesi luokse, sisaruksesi luokse, ystäväsi luokse, turvakotiin, ihan mihin tahansa, mutta lähde pois huumeiden ja käyttäjän luota! Lapsesi saattaa syntyä minä päivänä hyvänsä ja sinulla on oltava varmasti turvallinen ja luotettava paikka, jonne voit hänen kanssaan palata.

Tuttavapiirissäni on kokemusta ko. aiheesta sen verran, että sen vuoksi uskallan kirjoittaa näin suoraan. Ja valitettavasti tiedän, mitä niissä piireissä tapahtuu ja voi tapahtua. Irrota itsesi siitä, kun vielä voit. Tee se, nyt.
 
Kiitos vastauksista kaikille.

Sanoin miehelle että nyt hänen on tehtävä valinta, joko minä tai päihteet. Kunnon riitahan siitä tuli... Kuulemma kenenkään ei pitäisi joutua tekemään tälläistä päätöstä, mite hän voi edes ajatella noin??? Enhän minä tässä se ole joka väärin tekee vaan hän. Onko se niin vaikea päätös tosiaan. Voiko hän tosiaan rakastaa minua niin paljon kuin väittää rakastavansa kun ei voi lopettaa.

Kai mä odotan nyt taas tekeekö hän sen muutoksen meidän takia vai ei. Tää on vaan niin turhauttavaa.. Kaikki mun voimat menee kun puin tätä asiaa päässäni päivät pitkät. Kumpa mullekkin vaan tapahtuis joku ihme ja se mies vihdoin tajuaisi mikä elämässä oikeasti on tärkeää..
 
Komppaan täysin Ramsin kirjoitusta tässä-
lienee turha odottaa ihmettä, sun täytyy tehdä irtiotto itse nyt kun vielä kerkeet. Olet antanut miehelle vaihtoehdot- älä jää odottamaan mitä hän valitsee vaan lähde nyt! Ja jos hän valitsee sut päihteiden sijaan, tulee hän luoksesi kun on tilanteensa hoitanut-ja siihen menee aikaa. jos jäät, ei hänelle tule pakkotilannetta valita. ja kun vauva on syntynyt et jaksa tehdä muutoksia, ennenkun jotain hälyttävää on tapahtunut.
erittäin ikäviä tilanteita, mutta vaihtoehtoja ei todellakaan ole.

Aika ensimmäisen lapsen kanssa on raskasta ja vaativaa, tarvitset tukevan ja luotettavan ympäristön siihen. Huumeista irti pyrkivä-tai niin väittävä ihminen ei kuulu siihen kuvioon.
 
ongelmallinen sanoi:
Kuulemma kenenkään ei pitäisi joutua tekemään tälläistä päätöstä, mite hän voi edes ajatella noin???

Kai mä odotan nyt taas tekeekö hän sen muutoksen meidän takia vai ei.
Click to expand...

Älä nyt enää odota, sait jo vastauksen. Sehän lukee tuossa ihan selvästi. Jos hän ei pysty päätöstä tekemään, hän ei todellakaan ole sinun ja vauvan arvoinen. Lähde, tänään, viimeistään huomenna. Mies ei pysty päätöstä tekemään, joten sinun täytyy tehdä se, nyt.
 
ei kaikki oo niin mustavalkoista. Itse tiedän miltä tuntuu kun lupaukset petetään yms. Ja tiedän myös sen kuinka vaikeaa on lähteä tärkeän ihmisen luota vielä vauva vatsassa. Tuo on silti vakava ongelma, huumeet on aina huumeita ja päivittäinen käyttö on paha. Toivottavasti sulla on hyvä tukiverkosto joka auttaa sua ja jos lähdet niin tukee vauvan kanssa yms. Vaikka niin kamalaa kun se onkin niin yhtä vähän siitä miehestä on apua kannabis päissään teidän yhteisessä kodissa kun niin että asut yksin vauvan kanssa ja jätät sen. Yksin asuessa ei tarviisi murehtia miehestä ja lupausten pettämisestä, vaan itsestä ja vauvasta.
 
Niinkuin nuppu_ sanoi, asiat ei todellakaan ole niin mustavalkosia.. Tää ei tosiaan ole mikään helppo päätös ja lähteminen ei ole mitenkään yksinkertaista. Lähtisin heti jos se olis niin helppoa, miks mä turhaan itteäni kiduttaisin tämmösessä tilanteessa.
 
Ymmärrän, ettei rakkaan ihmisen jättäminen ole niin helppoa ja itse sitä varmaan miettisi, että mies yksin ollessaan vajoaa entistä syvemmälle, etkä sinä sitä halua vaan toivot hänen parantuvan. Pystyisitkö kertomaan asiasta miehen vanhemmille tai omille vanhemmillesi? Jos miehesi kuulisi asiasta heiltä, niin hän saattaisi ymmärtää paremmin asian vakavuuden ja heidän painostuksensa saattaisi auttaa asiassa. Kertominen on varmasti vaikeaa, mutta lopulta se saattaisi olla parempi päätös kun asian salailu ja hommassa olisi kunnon tukiverkosto takana.
 
Aloittajalle lisää raakaa tekstiä:

Kumpi sinulle on tärkeämpi, täysin avuttomana maailmaan syntyvä vauvasi vai mies, joka on epäluotettavuutensa jo toteen näyttänyt? Siitä valinnasta tässä on nyt pohjimmiltaan kyse.
Maailman huonoin selitys mieheltä, ettei muka "kenenkään pitäisi joutua sellaista valintaa tekemään". Nimenomaan se valinta pitäisi pystyä tekemään, olisi pitänyt jo aikoja sitten!

Olet saanut paljon hyviä neuvoja tässä ketjussa. Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen olisi helppoa. Mutta vain helpot asiatko tarvitsee tehdä? Lopeta nyt jo se ymmärtäminen ja hiljaisen hyväksyntäsi antaminen miehen huumeidenkäytölle.
Kuvittelepa päässäsi seuraavat eri vaihtoehdot seurauksineen. Miltä tuntuisi elää kussakin kuvatussa tilanteessa? Mieti rehellisesti ja inhorealistisesti.

1) Mies jatkaa päivittäistä pössyttelyään vauvan syntymän jälkeen, kun sinä olet väsynyt ja hormonimyrskyn kourissa, ja vauva vaatii huomiota ja huolenpitoa vuorokauden ympäri. Miten jaatte vastuun? Miten arvelet miehen toimivan, kun sinä olet rättiväsynyt ja tarvitset apua ja kun vauva huutaa monta tuntia putkeen? Mistä itse haet turvaa ja lepoa, entä miten miehesi pyrkii rentoutumaan ja lataamaan hermojaan?
2) Lähdet nyt menemään. Vauva syntyy, sulla on edelleen se hormonimyrsky, ja se vauva vaatii edelleen huomiota 24/7 mutta apunasi on joku päihteitä käyttämätön läheinen ihminen - oma äitisi, siskosi, hyvä ystäväsi, terveydenhuollon palveluiden ammattilainen. Miehen mielialoista ja käytöksestä sinun ei tarvitse välittää koska hän on jossain muualla miettimässä mitä elämältään haluaa. Sinä et voi häntä huumeista vieroittaa ymmärtämällä ja hyväksymällä. Mahdollistat vain saman menon jatkumisen. Miehen pitää itse joutua sen valinnan eteen, että joko sinä ja vauva tai huumeet. Molempia et voi hänelle suoda, tai jos suot, niin vauvasi on luonanne väärässä paikassa.

Miltä tuntuu ja mitä ajattelet, jos huumeriippuvainen miehesi vahingoittaa vauvaa, tahallaan tai tahattomasti?
Oletko ajatellut, että vauva voidaan ottaa huostaan, kun selviää että kotona on päihderiippuvainen isä?
Mikä miehen tähänastisessa käytöksessä saa sinut luottamaan siihen, että pössyttely loppuu kuin seinään kunhan vauva syntyy? Mikä taas viittaa siihen, että mikään ei muutu? Kumpaa pidät todennäköisempänä?
 
ongelmallinen sanoi:
Kuulemma kenenkään ei pitäisi joutua tekemään tälläistä päätöstä, mite hän voi edes ajatella noin???
Click to expand...

Sehän tässä nyt on, että jonkun TÄYTYY pystyä tekemään tuo päätös. Joko päättämättä jättämällä jolloin teet huumeet lapsesi ympäristössä hyväksyvän päätöksen. Tai päätöksen, että lapsellasi on oikeus päihteettömään kasvuympäristöön. Ja kun miehesi ei päätökseen kykene ja sinä et voi päihteiden käyttöä hänen puolestaan lopettaa niin silloin sinun päätöksesi lapsen päihteettömälle kodille valitettavasti vaatii lähtemistä. :sad001
 
Voimia tulevaa,
Jos miehelläsi on vain kannabis ongelma, niin onko hän myös passiivinen sinua ja syntyvää vauvaa kohtaan?
Polttaako mieheis päivittäin kotona?
Olette olleet jo vuosia yhdessä, joten oletan tämän olleen teille perus arkea, josta olet itse päässyt irti, mutta miehesi ei.. korjaa jos olen väärässä.

Ymmärrän todella mistä puhut ja muistakaa myös muut tuomitsevatkin,
että löytyy myös paljon ihmisiä jotka ovat tehneet muutoksen. Tosin ne ovat todella harvassa.
Oletko puhunut asiasta miehellesi, vai oletteko vain riidelleet asiasta?
Kummankin pitäisi pystyä keskustelemaan tästä ja tulevasta elämästänne,
Olisiko aika oottaa aikalisää ja katsoa saako miehesi tehtyä lopetus päätöksen ilman sinua itsenäisesti,
Olisiko sinulla paikkaa minne muuttaa hetkeksi ja katsoa lopettaako miehesi vai jatkaako?

Muista että voit ottaa yheyttä myös oman alueesi perheneuvolaa, varata sinne akuutti ajan ja mennä juttelemaan luottamuksella työntekijöille, ottaa ehkä mieskin mukaan.
Ja älä pelkää lapsen huostaan ottoa tai muuta, kukaan ei ole sitä sinulta viemässä miehesi takia!
Ihan turhia pelotteluja!!


Olisi kiva kuulla mitä teille nyt kuuluu?
 
Meillä on siis miehen kanssa omat asunnot ja ollaan seurusteltu vasta 1.5vuotta, tunnettu ollaan pidempään.

Mä oon tuhannesti yrittänyt puhua miehelle asiasta, mutta hän aina hermostuu ja minä vaan kuulemma valitan. Hän ei aio lopettaa, sanosi sen jo suoraan. Mä oon nyt ollut poissa hänen luotaan, yhdessä me kyllä vielä ollaan, mutta ei siltä enään tunnu ja kyllä tää juttu taitaa tähän loppua. Mä en jaksa enään tätä, enkä halua lapselleni sellaista lapsuutta. Oon hällekkin sanonut että jos ei lopu niin mä lähen, mutta ei näytä hätkäyttävän.

Aika näyttää mitä tapahtuu, kun lapsi pian syntyy niin sittenhän sen näkee mitä hän tekee. Odotan nyt ainakin siihen asti ja jos homma jatkuu samalla tavalla (luulen että jatkuu) niin pistän poikki kokonaan.

Ihanaa kun on joku joka ymmärtää, eikä arvostele. Kokeileppa itse olla samassa tilanteessa, ei se niin helppoa ole.
 
ei se helppo ratkaisu ole lähteä päihteitä käyttävän rakkaan luota, mutta joskus elämässä on vain pakko tehdä valintoja. mun miehellä on ollut alkoholin liikakäyttöä, joka jatkui koko raskausajan ja pitkälle yli vauva-ajankin. sain rajattua homman sillai, ettei mies juo kotona eikä nuku samassa huoneessa päihtyneenä, mutta kaljottelu oli lähes päivittäistä eikä häneen voinut yhtään luottaa lapsen hoidossa. en antanut hänen käsitellä yhteistä lastamme, mikäli hän oli päihtynyt.

lopulta mulle riitti. ilmoitin miehelle, että hän lähtee a-klinikalle hakemaan apua ongelmaansa tai minä ja lapsi lähdetään. mentiin sitten yhdessä a-klinikalle ekaan tapaamiseen selvittämään ongelmaa ja mies kävi muutaman kerran yksin. nyt vuosi on kulunut tuosta ja tilanne on ihan erilainen. mies toki ottaa toisinaan kuppia, mutta tekee sen poissa kotoa eikä kupittelu jatku loiventeluilla, vaan mies kärsii hankkimansa krapulan niinku mies.

mitä kannabikseen tulee, se on huume enkä hyväksyisi sen käyttöä missään muodossa. en usko mihinkään huumeiden viihdekäyttöön tai mihinkään muuhunkaan jaadijaadiin liittyen niihin. on vain parempi, että huumeita käyttävä henkilö ei ole missään tekemisissä ns. terveiden ihmisten, etenkään pienten lasten kanssa. tilanne on eri, kun huumeidenkäyttö on lopetettu.
 
Omasta kokemuksesta voin sanoa kärsin pahasta alkoholiongelmasta ja join salaa absolutisti mieheltäni kun jäin kiinni hän sanoi alkoholi vai hän en kahta kertaa miettinyt myös tupakoinnin sain lopetettua hänen tuellaan. Kyllä päihteet jne pystyy jättämään jos toisen kanssa haluaa elää
 
Takaisin
Top