Massukuvia :)

Mä luulen että tuo mahan korkeus on vähän rakenteestakin kiinni. Neuvolassa mun mahan on sanottu olevan aina tosi alhaalla, mutta runkoakin on yli 170cm. Jos taas on lyhyempi, niin kyllähän maha sitten taas näyttää olevan korkeammalla, vaikka ei välttämättä edes olisi. :) Mä en missään vaiheessa huomannut mahan laskeutuneen alemmas, eikä hengittäminenkään missään vaiheessa ole ollut hankalampaa/helpompaa, vaikka vauva pari viikkoa sitten lähtökuoppiin menikin. :)
 
Mä kans aattelen vähän noin kuin sä Pippinen :). Oon meinaan tosi lyhyt (n.155cm) ja ei tuolle masulle oikein ole muutakaan paikkaa, hih.... On kuitenkin laskeutunut aika paljon siitä mitä oli jossain vaiheessa ja hengittäminen on ollut tosi paljon helpompaa jo pitkään. Mun pidemmillä kavereilla masu on ollut koko raskauden ajan jotenkin paljon alempana kuin itellä. No, pian sen sitten näkee laskeutuuko kunnolla vai ei. Rantapallo on kuitenkin tässä vaiheessa. :hug007
 
Minäkin 152cm joten siksi varmasti maha koko ajan tuossa ylhäällä. Enää ei kuitenkaan ole semmonen yleinen ahdistusolo joka tuli kun vauva oli ihan rintojen alla ja painoi keuhkoja. Nyt on jotenkin ollut jo vähän helpompaa. Eli tuskin meillä lyhyillä maha edes "kunnolla" laskeutuu koko aikana.
 
Minäkin 152cm joten siksi varmasti maha koko ajan tuossa ylhäällä. Enää ei kuitenkaan ole semmonen yleinen ahdistusolo joka tuli kun vauva oli ihan rintojen alla ja painoi keuhkoja. Nyt on jotenkin ollut jo vähän helpompaa. Eli tuskin meillä lyhyillä maha edes "kunnolla" laskeutuu koko aikana.
 
Pippisen kanssa samaa mieltä, pituus korjaa tosi paljon, ei miullakaan ylety maha lähellekään tissejä, vaikka ihan keskikäyrillä sf-mitta, eikä ole laskeutunut. Ja toisaalta olen kuullut jo monta sataa kertaa, että herranjumala, oletko sinä jo äitiyslomalla?!?! Ihan vakavissaan juteltiin kaverin kanssa, että oikealla vaatetuksella pötsin saisi vielä piiloonkiin, jos vaikka haluaisi lentokoneeseen :) Ja viikkoja on ehkä 35+ tai 36 + jotain... kuka näitä laskee...
 
Tässä siis kuvaa nyt punaisessa paidassa tältä aamua 37+2 ja toisessa kuvassa pienessä kuvassa viikot 36+4...mun mielestä laskeutunut....oliskohan se eilinen myllääminen ja supistelu tiennyt pään asettelua..?
 

Liitteet

  • vau37+2.jpg
    vau37+2.jpg
    74 KB · Katsottu: 71
  • vau37ja36.jpg
    vau37ja36.jpg
    77.4 KB · Katsottu: 79
höpönlöpö, kyllä tuo laskeutuneelta näyttää :) Mulla oli silloin laskeutumisen aikoihin kauhea painontunne alavatsalla muutamana päivänä. Vessassa tuntui, että pissan sijasta tulisi keilapallo tms. :P
 
Mohomaha, mä olen tässä viime viikot miettinyt juurikin tuota, et kuinka pian sitä jo tulee ikävä.. Tällä hetkellä oon niin valmista kauraa tän jättipallon kanssa, et voisin luopua tästä vaappuva- ankka asetelmasta ihan samantien, mut tiedän, et ennen pitkää tätäkin tulee ikävä. Ihmisten katseita ja kommentteja ei kyllä tule ikävä... Poitsu on ollut vielä niin jäntevä ja mahdottoman vilkas koko ajan, et mulla ei juurikaan rauhallisia hetkiä ole liikkeidenkään kannalta ollut, niin kyllä se varmasti on outoa, kun tämä täältä sitten potkiikin maailmassa eikä enää masussa :/
 
Ootte kyllä niin oikeessa. :) Minäkin lupasin että nautin koko tämän ajan koska tämä todennäköisesti viimeinen raskauteni.. en halua tietää millainen se neljäs olisi... :sad001 Pitää nauttia viimeisistäkin hetkistä pallno kanssa. :)
Ja eniten haluan nauttia vielä kahdesta hyvin nukkuvasta, touhuavista lapsista jodien kanssa on helppo lähteä nopeastikkin matkaan ja tehdä kaikenmoista. Kohta sekin elo on vauvna kanssa erilaista. Kestää taas vuoden ja toista että kukaan ei ole vaipoissa. :D Vielä kerran nauttia myös jokaisesta imetyshetkestä ja vaipanvaihdosta. Tuhisevasta nyytistä, sillonkin kun yksin kävelee valvovan vaavin kanssa yöllä ees ja taas.. kaikki edessä viimeistä kertaa.. :) :Heartred


Semmosia ajatuksia täällä tänään.. :)
 
Naskamaska sai kyllä kuulostamaan ihanalta tuon valvomisenkin, mikä varmasti on itselläkin edessä, vaikka näin ensimmäisen kanssa ei tiedä yhtään mitä odottaa. :) Vaikea kuvitella, että tätä mahaa ja suurta oloa tulisi ikävä, mutta niin se varmasti on. :) Ihan samalla tavalla kuin varmasti tulee ikävä sitäkin aikaa, kun vauva on ihan pieni, vaikka öitä joutuisikin valvomaan ja se olisi raskasta.
 
Tässä tämä minun tämän hetken "kärvistelyn aihe" 40+3. On täällä nähty toki paljon huimempiakin masuja, mutta silti alkaa elo jo tämänkin kanssa olla aika tukalaa. :D Eilenkin mimmi harrasti sellaista pään "moshausta" tuolla haarovälissä, että tuntui HIMPUN verran ikävältä. Eli sattui siis s**tanasti. :) Ehkä yritti kammeta jo itseään ulos. :wink

masu40+3.jpg
 
Takaisin
Top