Keskustelua synnytyspelosta
- Ketjun aloittaja Satsuma83
- Aloituspäivämäärä
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
Pääsin juuri kotiin ensimmäiseltä ja luultavasti myös viimeiseltä pelkopoli käynniltä. Kätilö oli oikein mukava, eikä missään kohtaa yrittänyt käännättää alatiesynnytykseen ja oli muutenkin oikein luottavainen että saisin haluamani sektion. 6.6. rv 36+1 on synnytystapa arvio perätilan takia, ja siitähän siis automaattisesti ensisynnytäjä saa/joutuu sektioon. Mutta mikäli ei ole perätilassa niin ultraava lääkäri päättää pelkosektiosta ja kätilö aikoi yrittää parhaansa kirjoittaessaan "suositusta" sektioon.
Keskustelun ensimmäiset 5 minuuttia kertoi alatiesynnytyksen hyödyistä ja sitten loput puoli tuntia puhuttiin vain ja ainoastaan sektiosta.
Olen erittäin tyytyväinen siellä käyntiin, vaikka ei se mitään pelkoja poistanut mutta alle kolmen viikon päästä saan siis tietää kuinka synnytys tulee tapahtumaan.
Kätilö moneen kertaan painotti että suomessa ketään ei voida pakottaa synnyttämään alateitse, mikä kyllä helpotti kanssa mieltä! :)
Keskustelun ensimmäiset 5 minuuttia kertoi alatiesynnytyksen hyödyistä ja sitten loput puoli tuntia puhuttiin vain ja ainoastaan sektiosta.
Olen erittäin tyytyväinen siellä käyntiin, vaikka ei se mitään pelkoja poistanut mutta alle kolmen viikon päästä saan siis tietää kuinka synnytys tulee tapahtumaan.
Kätilö moneen kertaan painotti että suomessa ketään ei voida pakottaa synnyttämään alateitse, mikä kyllä helpotti kanssa mieltä! :)
Jos vauva on perätilassa lähellä laskettua aikaa tai silloin kun pitäis syntyä, niin voiko/yrittääkö ne kääntää sitä jotenkin mahan päältä vai? En vaan ite tosiaan haluis sitä sektioo, mut onneks vauva nyt viimeks lääkärikäynnillä oli pää alaspäin (mut voihan se viel kääntyillä.......).
Mua peloteltiin aluksi,että meiän synnytyssairaalassa olisi tosi vaikea saada sektio juurikin pelon vuoksi ja että sille pitäisi aina olla terveydellinen syy eli pelko ei riittäisi päätökseen.muutenkin henkilökuntaa moitittiin monelta taholta ja olin itsekin super varautunut ja tämähän lisäsi vaan pelkoa että en saakkaan pyytämäni sektiota.
Nyt kun puoltava päätös jo kuukausi sitten saatu ja kaikki päivät ja kellonajatkin lyöty lukkoon niin on niin hyvä fiilis.viimeksi eilen kun kävin lääkärin ultrassa ja sype-kätilö oli mukana siinä ja lääkärin keskustelussa.tapasin myös anestesia-hoitajan ja leikkaavan lääkärin.lopuksi halasimme sypen kanssa.tuli tosi hyvä fiilis.omat kokemukset on ainakin todell positiiviset tähän asti.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Nyt kun puoltava päätös jo kuukausi sitten saatu ja kaikki päivät ja kellonajatkin lyöty lukkoon niin on niin hyvä fiilis.viimeksi eilen kun kävin lääkärin ultrassa ja sype-kätilö oli mukana siinä ja lääkärin keskustelussa.tapasin myös anestesia-hoitajan ja leikkaavan lääkärin.lopuksi halasimme sypen kanssa.tuli tosi hyvä fiilis.omat kokemukset on ainakin todell positiiviset tähän asti.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Muokattu viimeksi:
-Stardust-
Näppärä viestien naputtelija
Tänäänpä sit kävin äitipolilla kätilön kans jutteleen ja vaikka ei hirveesti alettu kaiveleen tunteita syvemmältä, ni hyvä mieli jäi. Eikä ollu turha käynti, vaikka ei mua suoranaisesti synnytys pelotakkaan. Kätilö sanoki vastasuuden varalle, että heihin saa herkästi olla yhteydessä, jos tuntuu synnytyksen jälkeen, että jokin asia jää vaivaamaan. Sain myös varmistusta sille, että ihan asiallisia asioita oon "vaatimassa" ja hyvällä avoimella asenteella kuulema.
Ihaninta oli kuulla, että jos käynnistetään, se tapahtuisi viikolla 39-40 ja ballonkilla. Eli pääsisin kotiin odottamaan käynnistymistä. Sytotecia mulle ei tod.näk. anneta käynnistykseen, koska on riski mennä sektioon ja silloin sytotecista on haittaa. Tää oli mulle ihan uus tieto.
Ja sektiopäätös tehdään herkästi. Eli ei mitään usean päivän käynnistelyjä, vaan jos ei ala edistyyn, ni sit leikataan.
Sen tarkemmin ei voitu oikeestaan puhua tulevasta, koska heinäkuun alussa sit se synnytystapa-arvio, missä sit päätetään miten edetään. Kätilö aiko yrittää vaihtaa kyseisen äitipoliajan tunnin ajaksi, ku siihen oli varattu vaan puoli tuntia. Ehtii sit lääkärin ja kätilön kans paremmin keskustella ja kertoa fiiliksiä.
Niin ja sit vielä kysyin, että voiko mun lantion kuvata ja kätilö sano, että ehdottomasti. Se tehdään sit synnytystapakäynnillä. Lääkäri sisätutkimuksen perusteella tunnustelee, että kuvataanko.
Vaikka oli loppujen lopuksi ihan päivänselviä asioita mitä puhuttiin, ni oli tosi helpottavaa kuulla ihan ammatilaisen suusta, että nyt päätökset tehdään viivyttelemättä eikä tarvi kärsiä monta päivää! Sektiokaan ei sillai enää jännitä, ku sen osaa aatella, että se nyt on hyvin todennäköinen heti jos jokin synnytyksessä vastustaa. Vaikka en edelleenkään haluaisi, että maha leikataan auki, ni oon kuitenki hyvillä mielin, että toipuminen on varmasti tällä kertaa nopeampaa, ku sektiopäätöstä ei pantata.
Ja se oli kans uus asia, että mun pitää seurata vanhaa sektioarpea. Jos siinä ilmenee äkillistä viiltävää kipua, ni pitää mennä näytille. Hyvä, ku tämmönenki juttu tulee tässä vaiheessa esiin...
Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
Ihaninta oli kuulla, että jos käynnistetään, se tapahtuisi viikolla 39-40 ja ballonkilla. Eli pääsisin kotiin odottamaan käynnistymistä. Sytotecia mulle ei tod.näk. anneta käynnistykseen, koska on riski mennä sektioon ja silloin sytotecista on haittaa. Tää oli mulle ihan uus tieto.
Ja sektiopäätös tehdään herkästi. Eli ei mitään usean päivän käynnistelyjä, vaan jos ei ala edistyyn, ni sit leikataan.
Sen tarkemmin ei voitu oikeestaan puhua tulevasta, koska heinäkuun alussa sit se synnytystapa-arvio, missä sit päätetään miten edetään. Kätilö aiko yrittää vaihtaa kyseisen äitipoliajan tunnin ajaksi, ku siihen oli varattu vaan puoli tuntia. Ehtii sit lääkärin ja kätilön kans paremmin keskustella ja kertoa fiiliksiä.
Niin ja sit vielä kysyin, että voiko mun lantion kuvata ja kätilö sano, että ehdottomasti. Se tehdään sit synnytystapakäynnillä. Lääkäri sisätutkimuksen perusteella tunnustelee, että kuvataanko.
Vaikka oli loppujen lopuksi ihan päivänselviä asioita mitä puhuttiin, ni oli tosi helpottavaa kuulla ihan ammatilaisen suusta, että nyt päätökset tehdään viivyttelemättä eikä tarvi kärsiä monta päivää! Sektiokaan ei sillai enää jännitä, ku sen osaa aatella, että se nyt on hyvin todennäköinen heti jos jokin synnytyksessä vastustaa. Vaikka en edelleenkään haluaisi, että maha leikataan auki, ni oon kuitenki hyvillä mielin, että toipuminen on varmasti tällä kertaa nopeampaa, ku sektiopäätöstä ei pantata.
Ja se oli kans uus asia, että mun pitää seurata vanhaa sektioarpea. Jos siinä ilmenee äkillistä viiltävää kipua, ni pitää mennä näytille. Hyvä, ku tämmönenki juttu tulee tässä vaiheessa esiin...
Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
pauski90
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Mua on alkanu päivä päivältä pelotttamaan enempi ettei tää tyttö tajuu kääntyä perätilasta raivotarjontaan 
Neuvolassa jo pelottelivat että kun on rauhallinen vauva (antaa siis muutaman potku nyrkkeily sarjan vaan päivässä eikä kääntele kylkeään ollenkaan) niin ei välttämättä tajua kääntyä oikein päin ja syynä tohon vähä liikkeisyyteen saattaa olla napanuora kaulan ympäri/lyhyt napanuora.. Tuo mun mies oli myös majaillu perätilassa, kääntämällä oli saatu sit kuitenkin raivotarjontaa, taitaa olla isäänsä tullu tää tyttö. Tiedän et onhan tässä vielä aikaa ku rv 31 vasta mut silti... Perätilassa olevaa vauvaa en ala kyllä alakautta puskemaan ulos koska siinä on viisin kertainen riski happivajeeseen ja napanuoraan sotkeutumisen riski on kymmenkertainen. Esikoisen sydänäänet laski tosi alas vaikka oli ihan pää edellä maailman tulossa, hätäsektio oli hyvin lähellä... Äääh ehkä mä vaan stressaan taas ihan turhaan mutta minkäs näille tunteilleen voi Onneks maanantaina on kontrolli ultra verenpaine lääkityksen takia nii jutellaan samalla tosta perätilasta ja katsotaan jo etukäteen voiko käännöstä edes yrittää, jos se vähän rauhottais mieltä :)
Neuvolassa jo pelottelivat että kun on rauhallinen vauva (antaa siis muutaman potku nyrkkeily sarjan vaan päivässä eikä kääntele kylkeään ollenkaan) niin ei välttämättä tajua kääntyä oikein päin ja syynä tohon vähä liikkeisyyteen saattaa olla napanuora kaulan ympäri/lyhyt napanuora.. Tuo mun mies oli myös majaillu perätilassa, kääntämällä oli saatu sit kuitenkin raivotarjontaa, taitaa olla isäänsä tullu tää tyttö. Tiedän et onhan tässä vielä aikaa ku rv 31 vasta mut silti... Perätilassa olevaa vauvaa en ala kyllä alakautta puskemaan ulos koska siinä on viisin kertainen riski happivajeeseen ja napanuoraan sotkeutumisen riski on kymmenkertainen. Esikoisen sydänäänet laski tosi alas vaikka oli ihan pää edellä maailman tulossa, hätäsektio oli hyvin lähellä... Äääh ehkä mä vaan stressaan taas ihan turhaan mutta minkäs näille tunteilleen voi Onneks maanantaina on kontrolli ultra verenpaine lääkityksen takia nii jutellaan samalla tosta perätilasta ja katsotaan jo etukäteen voiko käännöstä edes yrittää, jos se vähän rauhottais mieltä :)
hani
Puuhakas puhuja
mäkin kuulin eilen kun siellä käyrillä makasin ja lekurin luona kävin että sektioarpea pitää seurata tää loppuaika. sanoin vaan että mulla on koko lantio tulessa että mistä tiijän että onko liitoskipua vai muuta, tuumasi että kyllä sen erottaa sitten sen kivun... alkuraskaudessahan mulla oli hirveet viiltävät kivut sektioarven kohdalla...
luin tuossa toukokuisten ja huhtikuisten synnytyskertomuksia ja ei ois pitänyt lukee ollenkaan!!! esikoisen synnytys palasi niin kirkkaana mieleen,, ne kivut, se että ei saa happee, oksettaa kokoa ajan ja maha on ihan sekaisin ja se että supistuskivut tuntuu peräsuolessa pahiten eikä meinaa loppua millään... ja se että mikään kivunlievitys ei vienyt sitä repivää kipua pois.. se tunne kun synnytys etenee huimaa vauhtia, oksentelet ja maha on sekaisin ja oot monta tuntia täysin auki taukoomattomissa suppareissa eikä mitään tapahdu vauvan laskeutumisen osalta......................... ja se turvattomuuden tunne palasi mitä koin kun kätilö huiteli missä sattuu eikä kertonut yhtään mulle missä synnytyksen osalta mennään ja mitä tapahtuu milloinkin. kalvojen puhkasusta mulla ei oo mitään tietookaan kun kukaan ei siitäkään kertonut. eikä siitä että jo heti silloin kun saavuttiin synnyttämään kätilö tiesi että vauva on "epäsuhta"
mä haluan sektion.
pelottaa että jos nytkin ne kivut on sellasii että niitä ei vaan pysty kestämään eikä taaskaan mikään auta.. ja sitten kun avautumisvaihe on ohi niin kivut vaan jatkuu ja todetaan taas että nouuuup. sektioon.
en haluais kokea sitä turvattomuutta enää synnyttämässä ollessa. ---piu.... apuaa..........
alkuraskaudessahan mulla oli hirveet viiltävät kivut sektioarven kohdalla...luin tuossa toukokuisten ja huhtikuisten synnytyskertomuksia ja ei ois pitänyt lukee ollenkaan!!! esikoisen synnytys palasi niin kirkkaana mieleen,, ne kivut, se että ei saa happee, oksettaa kokoa ajan ja maha on ihan sekaisin ja se että supistuskivut tuntuu peräsuolessa pahiten eikä meinaa loppua millään... ja se että mikään kivunlievitys ei vienyt sitä repivää kipua pois..
se tunne kun synnytys etenee huimaa vauhtia, oksentelet ja maha on sekaisin ja oot monta tuntia täysin auki taukoomattomissa suppareissa eikä mitään tapahdu vauvan laskeutumisen osalta......................... ja se turvattomuuden tunne palasi mitä koin kun kätilö huiteli missä sattuu eikä kertonut yhtään mulle missä synnytyksen osalta mennään ja mitä tapahtuu milloinkin. kalvojen puhkasusta mulla ei oo mitään tietookaan kun kukaan ei siitäkään kertonut. eikä siitä että jo heti silloin kun saavuttiin synnyttämään kätilö tiesi että vauva on "epäsuhta"mä haluan sektion.
pelottaa että jos nytkin ne kivut on sellasii että niitä ei vaan pysty kestämään eikä taaskaan mikään auta.. ja sitten kun avautumisvaihe on ohi niin kivut vaan jatkuu ja todetaan taas että nouuuup. sektioon. en haluais kokea sitä turvattomuutta enää synnyttämässä ollessa.
---piu.... apuaa..........
No mua ei ole aikaisemmin pelottanut, mutta tänään kun sain sen koko arvion niin kyllä sitä rupes miettii kaiken näköistä. . Mutta täytyy vissiin ottaa ihan vaan päivä kerrallaan ja kattoa sitten ensi viikolla mitä tuleman pitää. ..
Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
Sent from my GT-I9295 using Vau Foorumi mobile app
Kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa pikimmiten. Kyllä muakin pelottaisi ensisynnyttäjänä tuollainen kokoarvio. Mutta homma varmasti kääntyy parhain päin. Sulla varmaan tehdään se synnytystapa arvio sitte rv 36 (jos ei oo jo tehty)ni tiiät,että mahtuuko se vauveli tulemaan edes normisti.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Mä kävin pyörähtämässä viime viikolla kätilön juttusilla, ja jäi ihan hyvä mieli. Tosin, tuntui että aika loppui vähän kesken (vajaa pari tuntia meni jutellessa). Etukäteen ei ollut annettu mitään aikaviitettä, joten en tiennyt kätilön aikataulusta.. Omani tietenkin, kun en ollut mitään sen jälkeen sopinut mutta kaiken kaikkiaan oli sympaattinen kätilö, joka neuvoi kuuntelemaan itseään synnytyksessä; ei kai siinä muuta voikaan tehdä :P
Sent from my Nexus 5 using Vau Foorumi mobile app
mutta kaiken kaikkiaan oli sympaattinen kätilö, joka neuvoi kuuntelemaan itseään synnytyksessä; ei kai siinä muuta voikaan tehdä :PSent from my Nexus 5 using Vau Foorumi mobile app
Å
åke
Vieras
-
Last edited by a moderator:
Joo mäkin otin tuon tajuissa olon.sanoivat lisäävän rauhoittavaa suoneen jos alkaa meikäläinen siinä ompelu vaiheessa flippailee :)
Vauva ulkona 5 minuutissa ja ompelu n. 25 min. Tietty riippuu miten kaikki menee.ja miten hyvin vauvan saa ulos yms yms.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Vauva ulkona 5 minuutissa ja ompelu n. 25 min. Tietty riippuu miten kaikki menee.ja miten hyvin vauvan saa ulos yms yms.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
^Tässä itse asiassa kävi juuri niin, että kätilö rupesi lopettelemaan :D uutta aikaa ei tosin sovittu, joten tällä yhdellä käynnillä mennään synnytykseen. Täytynee sitten neuvolatätin kanssa jutella lisää vielä joistakin asioista, onneksi on sellainen "oman henkinen" terkka :) Onneksi tiedän, että tästä sype-tuokiosta kirjoitettiin sellainen niin sanottu palaute, johon esimerkiksi kirjattiin pari asiaa jo etukäteen, ja näin teksti lävähtää ruudulle jo synnyttämään mennessä. Tosin, olin ajatellut kirjoitella myös sellaisen synnytystoivelistan, joka otetaan synnärille mukaan.
åkelle paljon tsemppiä! Mies rinnalla on toivottavasti helpompi olla itse salissa sitten :)
åkelle paljon tsemppiä! Mies rinnalla on toivottavasti helpompi olla itse salissa sitten :)
Riiccca
Vauhtiin päässyt keskustelija
En käynyt ollenkaan valmennuksessa, ja nyt maanantaina kävin tutustumassa synnytyssairaalaan josta seurauksena suuri pelko.. :/ ennen ajattelin, ettei sinne kohtuun kukaan ole jäänyt, mutta nyt kun näyttää siltä et sieltä olisi syntymässä suurikin lapsi alkoi itse synnytys pelottamaan :/ suuren sf-mitan takia sain ajan rv 38+2 kokoarvioon synnytyssairaalaan, mutta sekin on jo niin pitkällä sitten. :/
Nyt siis 36+3.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Nyt siis 36+3.
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Nyt kun lähes kaikki ovat jo heinäkuulaisista vauvansa saanut,niin kyselen ihan yleisesti,että miten synnytys meni synnytyspelkolaisilla?
Itselläni oli siis suunniteltu sektio ja olen erittäin tyytyväinen kokemukseen.kaikki sujui nopeasti ja parantuminen on ollut todella nopeaa ja kivutonta.sairaalassaoloaika meni nopeasti ja sain asiaan kuuluvaa hoitoa ja tukea kokoaika.siihenkin kokemukseen olen hyvin tyytyväinen.
Koko raskausaikana sain erinomaista apua ja tukea synnytyspelkoon mm.synnytyspolilta ja omalta synnytyspelkokätilöltäni,joka oli tukena ja turvana koko matkan sairaalasta kotoutumiseen saakka.
Olen siis kaikin puolin tyytyväinen kokonaisuuteen.ja kaikista parastahan on se palkinto jonka sai kaikesta pelosta huolimatta,eli oma ihana lapsi!!!
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Itselläni oli siis suunniteltu sektio ja olen erittäin tyytyväinen kokemukseen.kaikki sujui nopeasti ja parantuminen on ollut todella nopeaa ja kivutonta.sairaalassaoloaika meni nopeasti ja sain asiaan kuuluvaa hoitoa ja tukea kokoaika.siihenkin kokemukseen olen hyvin tyytyväinen.
Koko raskausaikana sain erinomaista apua ja tukea synnytyspelkoon mm.synnytyspolilta ja omalta synnytyspelkokätilöltäni,joka oli tukena ja turvana koko matkan sairaalasta kotoutumiseen saakka.
Olen siis kaikin puolin tyytyväinen kokonaisuuteen.ja kaikista parastahan on se palkinto jonka sai kaikesta pelosta huolimatta,eli oma ihana lapsi!!!
Sent from my iPhone using Vau Foorumi
Muokattu viimeksi: