Kesäkuun kuulumiset

Nyt kun pääsin vauhtiin, niin kirjotankin näköjään tänne koko ajan :)
Me asutaan tällä hetkellä Turussa ja täällä tuntuu olevan tuo lakisääteinen 2 ultaruskertaa/raskaus. Niskaturvotus- ja rakenneultrat vaan. Ystävä odottaa pienemmällä paikkakunnalla, mistä itsekin olen kotoisin, ja siellä on ultrattu varmaan joka kerta, kun on neuvolassa ollut käynti. Tuntuu kyllä ihan hirveän pitkältä aika rakenneultrasta eteen päin, jos ei kertaakaan pääse näkemään, mitä pikkuiselle kuuluu. Me ajateltiin, että mentäis silloin noin viikolla 27 käymään yksityisellä.
Neuvolaa odotellaan täälläkin. Tänään sain vaihdettua viikkoa aiemmaksi ja uusi aika on 5.7. Toivottavasti siellä sitten kuunnellaan sydänääniä, kun ei pääse ultralla näkemään pikkukaveria :) Tuntuu välillä siltä, ettei malttais odottaa sinne joulukuuhun. Ihan kammottavaa, että se olo on tullut jo nyt, koska joulukuuhun on tosiaan hetki vielä.. Koitetaan malttaa kuitenkin :) Onneksi kesäloma on vielä edessä, niin on jotain muutakin odotettavaa..
 
Juuri tulin siltä toiselta kerralta neuvolasta. Kuunneltiin sydänäänet[:)] ja juteltiin, normit verenpaine, paino, hemoglobiini katottiin. Ja samalla varattiin seuraava aika 26.7.! Eli näköjään sit on näitä neuvolakäyntejä tulossa tässä raskauden edetessä lisää. [:)]Ihan kiva, kun mullakin tosiaan esikoinen tulossa. Mä siis asun Helsingissä.

Ja sitä rakenneultraa (20.7.) odotellessa...

Oli kyllä ihana kuulla sydänäänet!![:)] vieläki on ihan typerä virne naamalla, ku ajattelee asiaa.[:D]
Kysyin mun neuvolatädiltä ja hän sanoi, että Helsingissä on just karsittu näitä neuvolakäyntejä tästä kohtaa raskautta, mutta että sitä oltais muuttamassa takaisin samaan ku aiemmin, eli että olis se rv 8 käynti ja sit tälleen ennen ultraa (joka on noin rv 20). Tämä muutos siksi, kun sairaaloista ja terveyskeskuksista on tullut palautetta, että raskaanaolevat sitten käyvät useammin siellä (etenkin ekakertalaiset) kun ovat epävarmoja asioista ja haluavat varmistaa että kaikki on hyvin jne.

Ainaki mä kannatan tätä muutosta! [:)]

Tsemppiä teillekin kaikille tässä odottamisessa! Mä oon tunnetusti ERITTÄIN kärsimätön, joten tää 40 viikkoa tuntuu ihan KÄSITTÄMÄTTÖMÄN pitkältä ajalta!!! [:D]
ONNEKS parin tunnin päästä pääsee lomalle, eikä kokonaiseen kuukauteen tarvi miettiä mitään työasioita ja saa tulla ja mennä ja nukkua just sillon ku huvittaa!! [:)]
 
Mullapa todettiin sitten kilpirauhasen tulehdus viime viikolla. Itse olin sitä jo hiukan ounastellut viikko sitten lauantaina, mutta lääkäriin asti pääsin vasta torstaina ja sitten istuttiinkin taysissa asti aika hemmetin monta tuntia. Työterveyslääkäri passitti siis tarkempiin kokeisiin taysiin, kun eivät pystyneet tarjoamaan testejä saman päivän aikana. Kortisonikuuri on alustavasti kahdeksi kuukaudeksi ja saikkua viikoksi. Itse tulehdukselle ei siis voi tehdä mitään, oireita voi vaan lievittää tolla kortisonilla. Mut eipä tässä mitään, kurkkukipua lukuunottamatta ei mitään ihmeempiä oireita, että sairasloma taitaa mennä enemmänkin lomailuksi [;)]

Mutta siis tiistaina on taas neuvola ja mulle iski taas se klassinen hätä :) Ihan idioottimaista. Lähinnä se tuli kai nyt siitä, että jouduin viikonloppuna ottamaan allergialääkkeen ku meni niin pahaksi toi oireilu ja olin ihan tukossa. Nyt kai alkaa jo toi kortisoni siihenkin vaivaan auttaan. Mutta niin. Iski vähän hätä ku tiedän, ettei niitä allergialääkkeitä suositella raskauden aikana ja puhuin siitä pitkän tovin apteekkitädin kanssa, mistä syystä sitten uskaltauduin sen yhden ottamaan. Järkikin kyllä sanoo, ettei siitä nyt voinut olla hirveetä vahinkoa, mutta hätä iski kyllä. Mitä jos niitä sydänääniä ei nyt kuulukaan. Äh. Tyhmää. Ois vaan pitänyt kärsiä. Puntaroin kyllä sitä pillerin nielemistä pitkään, mutta loppujen lopuksi oli vaan pakko olla tyhmä itsekäs pönttöpää. Nyt kun röörit on auki ni on niin helppo ajatella taas että oishan sitä kestäny. Vaikka oli kyllä aika paska fiilis, useamman yön valvoin melkein puolet ajasta ku ei saanu enää henkeä liman takia ja äh. Että pitää olla taas tämmönen pönttö stressipallo ja varmaan ihan turhaan. Tai mistäs sitä tietää. Huomisesta tulee pitkä päivä... Tyhmä pää.
 
Rauhoitu Pääskynen! Kyllä sulla on stressinaiheita omassakin terveydessä ihan tarpeeksi. Ei se vauvan sydän yhteen antihistamiiniin pysähdy! Mietis nyt, kun muijat vetää viinaa ja kamaa koko raskauden aikana, ja silti niiden lapsiraukat syntyy elävinä. Otahan saikku rauhallisesti ja nautiskele kesästä parhaasi mukaan. Äläkä hätäile [:)]

Itsellä oli taas tänään neuvola. Viikkoja 17+3. Paino oli edelleen sama, kuin kaksi viikkoa sitten, ja maaliskuista lähtöpainoa kilon matalampi. Sain tossa juhannuksena kolmannen öksymigreenin kahden viikon sisään! Olin lauantaina hereillä 8 tuntia ja laattasin sinä aikana 8 kertaa -ihan joka hemmetin vesikulauksen jälkeenkin! Sunnuntaina pysyi taas jugurtti sisällä, joten kahden vuorokauden ravintoni oli siis 5dl jugurttia. Ja sehän riittää... No ei ainakaan pääse ylimääräisiä kiloja kertymään. Vauva kuulemma ottaa kyllä osansa, joten siitä ei ole huolta.

Muuten kaikki oli kohdallaan. Sydänäänet kuuluivat ensimmäistä kertaa terävinä, eikä sellaisena istukkahuminana, kuin aikaisemmin. Kohtuni on niin takana, että niitä on tähän asti ollut vaikea kuulla. Mahaakaan ei juuri näy, mutta kädellä painellessa tuntuu pyöristynyt pallo alavatsassa. Kaipa sitä isosta massusta ehtii sitten myöhemminkin nautiskella tarpeekseen.
 
On se hullua miten näinkin järkevä *köhköh* ihminen sekoaa tällaisen asian edessä [:D] Kiitos Pajunkissa palautuksesta maan pinnalle! On toi kyllä kamalaa, miten sulla pahoinvointi vaan jatkuu ja jatkuu :/ Toivottavasti se nyt viimeistään siinä puolessa välissä loppuu ainakin, tietysti voisi loppua nyt heti, mutta edes sitten silloin. Kamalaa kyllä. Menee varmaan hermo ylipäätään syömiseenkin jo. Ei neuvolantädilläkään ollut mitään antaa tohon pahoinvointiin? Eikö jotkin pahoinvointilääkkeet ole kuitenkin ihan raskaudenkin aikana sopivia? Ite kokeilin myös pahoinvointirannekkeita, mutta eivät tainneet kauheasti auttaa. Korkeintaan niillä saattoi olla joku psykologinen vaikutus hetkellisesti, mutta aika tyhjän tyhjän kanssa oli.

Oli muuten ihana juhannus, kun saatiin kummipoika ensi kertaa syliin ihailtavaksi. Oli kyllä niin hurmaava otus, ettei mitään rajaa. Ikää oli jo huimat kolme viikkoa ja se ääni! Voi miten ihanaa pörinää ja ähinää päästelikin. Muuten olen jaksanut olla ihan rauhassa ja aika on tuntunut menevän nopsaan, mutta kun näki sen pienokaisen niin tuli heti sellanen olo, että mulle kaikki heti nyt [:)] Onneksi jo kahen viikon päästä näkee uudestaan sen ihanuuden.
 
Tänään kävin sitten sokerirasituksessa.. on kyllä tylsää hommaa!
Se litku ei ollut niin paha kun olin pelännyt, kaikki näissä foorumeissa pelotellut mut kuoliaaksi että oksennan siitä jne. No se oli vaan ihan funlightin makuista..
Mutta siis se tylsyys ja odottelu. Onneksi mies oli taasen kerran mukana ja lähdettiin välillä kävelylle ja ajelemaan autolla ja kahvioonkin mentiin hetkeksi niin että mies sai juoda aamukaffet.  Että kyllä se meni mutta on se vaan ikävää hommaa..
Mä oon ihan surkeena tässä kun kävin ostamassa vaatteita ja ostin hiukan isompia että maha sit mahtuu jne.. ja melkein itku pääsi kun tajusin että MIKÄ MAHA muka!???! Mulla edes ole mitään mahaa. Ei mitään kasvanutta mahaa.. [:(]
No onpahan vähän suurempia housuja jos sit vaikka joskus se maha kasvais.
 
Pääskynen: Mä olen ollut ihan samanlainen hermoilija lääkkeiden suhteen! Mulla on tosi paha siitepölyallergia, erityisesti koivun. Mä olin keväällä aivan totaalitukossa ja yritin kovasti pärjätä nenähuuhtelukannulla. Koville otti. Sitten mä sain ruokamyrkytyksen ja olin todella kipeä sen takia vajaan viikon. Sit kun oli allergia ja normi pahoinvointi päälle ja lopulta tuli vielä keuhkoputken tulehdus, niin olo ei ollut kehuttava. Yks ilta mies vei lopulta sairaalaan päivystykseen kun en voinut hengittää enää makuuasennossa. No, siinä vaiheessa oli kuumekin jo aika korkea. Siellä sitten alettiin lääkärin kanssa tehdä arviota siitä, että missä kulkee raja, että mikä on lapselle vaarallista. Ei sekään tee hyvää jos äiti voi todella huonosti tai ei saa kunnolla happea. Sain siellä joitakin troppeja, jotka arvioitiin olevan turvallisimmasta päästä ja sitten olo onneksi hiljalleen alkoikin helpottaa. Rankkoja viikkoja ne kyllä oli, mutta tosiaan ainakaan ultran mukaan pieni ei vaurioitunut lääkityksistä millään tavalla. Nyt on ihanaa kun koivu ei enää kuki ja olen muutenkin ollut terve. [:)]

Mulla massu kasvaa ihan uskomatonta vauhtia. Ainakin mut on yllättänyt ja enää en töissäkään saa vatsaa piiloon edes työvaatetuksen alle. Kävin eilen ostamassa ensimmäiset mammahousut kun yhdetkään omat ei enää mahdu päälle, vaikka viikkoja on tosiaan näin vähän... Mä pitkään ajattelin, että olis kaksoset tulossa, mutta ultrassa näkyi vain yksi. Mutta tosi yksilöllistähän tuo vatsan kasvu on.
 
Pääsky: Neuvolalääkäri määräsi mulle kesäkuun alussa pahoinvointilääke Primperania. Olen syönyt sitä kolme päivässä, mutta se vie vain pahimman närästyksen ja jatkuvan vellomisen pois. Kun migreeni iskee päälle, ei paljon primperanit auta, vaan kaikki lentää. [:D]

Neuvolatäti vain tänään totesi, että toisilla migreeni menee raskauden ajaksi pois, toisilla se pahenee. Mulla tuntuu olevan raskausoireista tällainen "KERÄÄ KOKO SARJA"- meininki. Mutta eihän tää nyt taas jaksa muuta kuin naurattaa, kun on taas tänään parempi olo ja vauvalla kaikki hyvin. Mutta auto vaan ei menny katsastuksesta läpi, hitsi.[:D]
 
Toisaalta mä olen onnellinen kun ei ole mahaa, olis se kauheeta jos se olis jo tässä vaiheessa ihan hirvee... miten sitä kestäis koko ajan semmosen karmeen pötsin kans [:D]
 
Kesäkuun kuulumisia täältäkin!
Pahoinvointi ja väsymys loppu ku seinään kaks viikkoo sitten ja olo on ollut mitä mainioin! Ainoastaan kun lämpötila nousee sinne 25 niin sit on tukalat oltavat, auringossa ei jaksa olla juuri yhtään, heti rupee ahdistaan!

Ihme yökötys on kokoajan päällä ja kestää luultavasti koko raskauden..yököttää mm likanen kämppä ja mua ei vois vähempää kiinnostaa ruveta siivoon näillä helteillä (asun siis englannissa tällä hetkellä) ja siivoominen yököttää kans kun näkee kaiken sen lian kunnolla..yökyök pelkkä ajatuskin!

Miehellä on hauskaa kun aina hampaidenpesun yhteydessä ja millon minkäkin syyn takia kuuluu kakomista ja limayskää ja silti se ei tunnu tajuavan, et mä en oikeesti pysty tyhjentään roskista ym
Kaikkein kivoin kokemus oli,kun mies tuli viihde illan jälkeen kotiin haisten vanhalle viinalle ja kebabin jämille ja luonnollisesti kuten humppelissa on tapana sillä oli ihan hirvee ikävä ollut ja oli pakko päästä pussaileen hirmusesti...oli siinä sitten oksussa pitelemistä..piti mennä vessaan kakomaan hetken päästä kun sai miehen keskittymään nukkumiseen mun sijasta!!

En tiedä sitten, että oonko itse ajoissa turvotuksen kanssa, mutta eilen ensimmäistä kertaa mun jalkapöytä oli kun pallo ja siis vain toinen jalka..näytti ihan kun siihen olis amppari pistänyt tai jotain, mut ei kyllä kipuillut yhtään! Onko muilla tullut jo turvotuksia raajoihin??
 
Pajunkissa, hyvä sitten edes, että huumoria löytyy [:D] Toivon mukaan kaikki nyt tulleet vaivat kuitenkin katoaa sitten vuoden vaihteessa [:)]

Ihan täysin yllättäen kaikki olikin neuvolassa hyvin [:D] Kyllä sitä niin tyhmäksi itsensä välillä tuntee. Paino oli lähtenyt takaisin nousuun, mikä nyt oli odotettavissa. Viimeistään juhannusmässäily piti kyllä siitä huolen! Kuulemma kuitenkin ihan hyvä nousutahti. Ens neuvolakerralla päästäänkin puhumaan noista kela-jutuista, eli sitten saapi hakea sitä odotettua äitiyspakkaustakin, jee! Sydänääniäkään ei tarvinnut tällä kertaa ollenkaan etsiä, tosin vekaran perässä sai "juosta" kun kaverilla oli vähän meno päällä [:)] Liikkeet ja potkut kuuluivat myös siellä sykkeen seassa dopplerilla [:)] Tuntu taas niin hassulta kuulla äänet, ihan ku olis jotenkin päässy lähemmäs ja voinut jutella vauvan kanssa mukavia [:D]

Eipä muuta raportoitavaa, kauhee energia on koko ajan päällä. Into piukassa käytän saikkua siivoiluun ja puutarhan hoivaamiseen. Vähän tuntuu dorkalta olla saikulla, kun olo on näin hyvä, mutta tosin toi kurkku ei kyllä kestäisi töissä pölyttymistä ja pölötystä. Että olenpas nyt sitten vaan itsekäs ja nautin [:)]
 
Voi voi... Onpa ollut aamu jälleen!
Kävin antamassa labrassa verta aamutuimaan (eivätkä ottaneet kuin 3 putkee), ja mitenkäs kävikään? Sitä sitten oksenneltiin pitkin pihoja ja mantuja piiiitkän tovin. Eikä tietenkään sattunut mukaan pillimehua / vesipulloa tms.
(Meillä on autossa sellainen "äidin herkkukori" jossa on AINA jotain suolaista / sokerista ja vettä, mutta eipä ollut nyt mitään nestemäistä)
Noh, siitä on selvitty nyt, ja toivottavasti ei ihan lähi aikoina tartte mennä kokeisiin!

Noista allergialääkeistä..
itselläni on atooppinen iho, ja allergialääkket on aika ehdottomia näin kesäaikaan. Nyt kuitenkin puhelimessa lääkärini sanoi ettei missään nimessä suosittele että ottaisin lääkket käyttöön, edes satunnaisesti! Olin todella hämmentynyt tilanteesta, enkä ole ottanut yhtään lääkettä vaikka tarvetta olisi ollutkin.

Viimeksi neuvolassa yritin keskustella nauvolatädin kanssa asiasta, mutta eipä hän osannut sanoo juuta tai jaata asiaan, kun on "vain kesäapulainen".. Voi juudas että otti pannuu oikein urakalla sen naikkosen toiminnat!
Onneksi nyt heinäkuussa on oma neuvolatäti taas kuvioissa, niin pääsen oikein urakalla pommittamaan [:)].

Välillä tekee mieli ottaa lääke tai kaks iltaisin enne nukkumaanmenoa, kun silmiä kutittaa ja keuhkoja polttaa.. Mutta se pelko on takana, entäpä jos..
Ymmärrän ettei yhdestä lääkkeestä voi tulla niin isoa vahinkoa että katuisin loppu elämäni tekoani, mutta.. En tiedä. Ehkä sitä vaan yrittää suojella pienokaista kaikelta miltä vaan kykenee, että toisella on hyvä olla matkassa mukana.

No niih, joten siinä se vuodatus..
 
Mulle lääkäri sanoi, että paikalliset lääkkeet on huomattavasti turvallisempi kuin esim. nuo "pilleri" antihistamiinit. Joitakin silmätippoja voi huoletta käyttää ja nenäsumutteista melkoisen turvallinen on kuulemma esim. Nasonex, Lastin tai Lomudal. Esim. Nasonexia ei voida annostusohjeen mukaan käytettynä löytää verestä mitattavia määriä, joten eipä se silloin pääse vauvaakaan vahingoittamaan. Mulla onneksi atooppinen iho on ollut kurissa raskauden aikana. Ainoastaan muita allergiaoireita on ollut ja astma kiusaa välillä. Mä kuulun niihin onnellisiin, joilla ei raskauaikana ole tullut migreenikohtauksia. *koputtaa puuta*
 
Täälläkin on juhannuksesta selvitty.. Eipä tuntunut ittellä ees juhannukselta, kun ei ollut sitä muutaman päivän perinteistä mökkireissua tälle vuodelle (onneksi) :) Mulla on sama vaiva kuin Pajunkissalla eli järkky migreenityyppinen pääkipu. Oon kärsinyt migreenistä lapsena, mutta migreenikohtauksia ei ennen raskautta oo ollut varmaan yli kymmeneen vuoteen kertaakaan. Nyt mulla särkee päätä monta kertaa viikossa ja pari kertaa on ollut sellainen kunnon kohtaus, että oksennus on vasta vähän helpottanut.. Ihan kammottavaa!! Alkuun olin kans ihan paniikissa lääkkeiden kanssa. En normaalisti juuri käytä särkylääkkeitä ja nyt sitten joudun joka päivä melkeen napsimaan Panadolia. Neuvolassa kyllä sanottiin, että voisin syödä vielä enemmänkin ihan turvallisesti.. Toivottavasti vähän helpottais jossain kohtaa..
Rakenneultran jouduin siirtämään kauemmaksi tulevaisuuteen työmatkan ja lomamatkan vuoksi. Toivottavasti maltan odottaa!! Toisaalta se aikaisempi aika olis ollut perjantaina 13.8. Ehkä parempi, että vaihdoinkin päivän [:D]
 
Täältä kans kommenttia allergia- ja astmalääkkeitä miettiville:
Mulla on siitepölyallergioita ja jotain muutakin (koivu on ainoa, joka on joskus aikoinaan testattu, mutta koko kesän pitää normaalisti lääkkeitä käyttää, ja talvellakin kuivan sisätilailman takia) ja mulla on myös astma.

Kun suunniteltiin raskautta, niin helmikuun lopussa soitin mun omalääkärille terveyskeskuksessa ja kyselin, mitä lääkkeitä saan ja mitä kannattaa käyttää. Ja kun selvisi että oon raskaana, niin kävin tapaamassa lääkäriäni ja katottiin vielä kerran lääkkeet kuntoon.

Mä olen ihan koko ajan syönyt antihistamiinia, Loratadin-merkkistä, koska setiritsiinit panevat mut unten maille alta aikayksikön. Siis joka ilta otan edelleenkin yhden antihistamiinin. Lääkäri tarkisti jostain omista lähteistään, että tämän lääkkeen syöminen on turvallista (samoin sen setiritsiinin).

Käytän Nasonexia joka päivä (myös ihan raskauden alusta lähtien) yks suihkaus molempiin sieraimiin aamuin illoin. Ja myös Lomudal-silmätippoja saisin käyttää, jos haluaisin, mutta toistaiseksi olen selvinnyt vähemmällä kutinalla kuin aiempina kesinä, joten olen selvinnyt ilman tippoja.

Astmaan mulla on Symbicort-inhalaattori aamuin illoin ihan normiannostuksella, eli 2 x aamulla ja illalla. Avaava lääke on Bricanyl ja sitä saa käyttää kun tarve tulee. Astmalääkkeitä on just tärkeä käyttää ja hoitaa sitä oloaan, koska muuten ei vauvakaan saa happea niin kuin pitäis. Ja astmalääkkeistä imeytyy vereen just niin pieniä määriä, että niistä ei ole vauvalle haittaa.
Ainoa lääke, joka mun sitten piti jättää pois oli astman hoitoon tarkoitetut pillerit Singulair. Ne jätin siis pois jo silloin helmikuussa, ennen raskaaksi tulemista. Normaalisti syön niitä yhden joka ilta.

ELI: RAUHOTTUKAA hyvät ihmiset!!! [:)] Mun muksulla ainakin on kaikkien testien ja ultrien yms mukaan kaikki hyvin. Eikä ne lääkärit antais syödä näitä lääkkeitä, jos niistä olis haittaa. Mä ainakin luotan omaan lääkäriini.
 
Joo-o, nyt ne on sit ostettu tännekin ekat mamma-vaatteet [:)] Kaapista löyty enää muutamat päälle mahtuvat housut, niistäkin vaan yhdet sellaset mitä kehtaa töissä käyttää, joten kävin sit tullaamas ale-myynnit [;)] [:D] Kyl saatiin hyviä nauruja siskon kaa kun h&m:llä meikä toista ja kolmatta kertaa pyytää hakemaan isompaa kokoo housuja... Että jos ennen raskautumista käytin kokoa 36, nyt lähti mukaan mm kaprit kokoa 42 [:D] Kyllä meinasin kauhistuu siin vaihees siel sovituskopissa kun totesin et ne kapritkin oli nelikymppisenä Just passelit. Tuli vaan mieleen et millon musta on tullu näin suuri kun suuntakin on vielä vaan ylöspäin [:o] [8|] Aateltiin siin sit vaan positiivisesti et henkal on aina vähän omat mitotuksensa vaatteissa [:D] 
Vaavillekin oli ihan pakko tuos viime viikolla ostaa eka vaate, sellanen ihana suomi-body, ei vaan voinu vastustaa... [:)]
 
Ens viikolla alkais ihana ja kauan ootettu kesäloma, ois taas neuvola, ja paljon kaikkee ihanaa ja jännää ootettavaa loman ajalle [:)]
 
Vielä noista allergialääkkeistä, että eihän ne mitään huimaa myrkkyä ole, jos miettii mitä kaikkia lääkkeitä sitä voiskaan syödä. Ongelmahan vaan on siinä, että raskaana olevilla ei pahemmin lääketestauksia tehdä niin lääkefirmat pesee kätensä vastuusta epäsuosittelemalla niitä. Jos niinkun järjellä taas ajattelee [:)]

Mähän oon kans jo haalinu parit äippähousut ja huomenna (toivottavasti) olisi edessä koko vaatekaapin uudelleenjärjestely siten, että erottelen vaatteista ne, jotka menee vielä päälle niistä, jotka eivät. Ei sitten tarvi joka aamu sovitella ja pettyä [:D]
 
Ihanan helpottavaa kuulla, että täällä muutkin kasvavat. Oon ollut itte ihan pähkinöinä, kun tuntuu, että paisun ku pullataikina eikä viikkoja oo vielä paljon mitään. Maha mulla on aina ollut aika pieni joten siitä huomaa eron jo, vaikka se ei paljon olekaan kasvanut. Pahinta on se, kun tunnun levenevän muuten joka suuntaan. Onneksi on tää leggingsien ja tunikoiden aika menossa. Ne ei juuri ahdista, mutta farkut on pitäny jättää kaapin pohjalle odottamaan parempia aikoja [;)] Nyt kun tuo maha alkais enemmän kasvaa ja pyöristyä, niin vois lähteä osteleen mammavaatteita omaankin vaatekaappiin. 
 
Paisumista sivuten, mulla on aika kaameita liitoskipuja alavatsassa :/ Kärsivätkö muutkin jo tästä? Ihan tuskallisia, onneksi ei nyt jatkuvia, mutta ilkeiltä tuntuu. Istuessa on tosin aina hyvä olla, pahinta on kävely, seisominen ja makaaminen. Toisaalta kiva tietää, että siellä mahassa venyy ja paukkuu [:)]
 
mä olen kanssa ollut tosi varovainen ja skeptinen lääkkeiden kanssa. Tosin en ole tarvinnut kuin yhden panadolin tän alkuraskauden aikana. Viime perjantaina sain tajuttoman päänsäryn, minkä kourissa kärvistelin monta tuntia ennenkuin sallin itseni ottaa helpotusta panadolista. Jälkeen päin ajattelin, että koko perhe olis päässy helpommalla jos suosiolla olisin ottanut heti sen särkylääkkeen. Ainiin ja multa poistettiin muutama viikko sitten pieni luomi,jota epäiltiin pahanlaatuiseksi. Kun menin terveyskeskukseen poistattamaan tätä luomea, niin sanoin lääkärille että voisko tän tehdä ilman puudutusainetta kun olen raskaana enkä halua sikiölle mitään vaurioita. Lääkäri katto mua huvittuneena ja sanoi, että kuule ei oikein voi eikä tästä ole mitään haittaa  sikiölle. Ja vaikka sain puudutusta paikallisesti tunsin,kun neula ja lanka meni ihon läpi ja teki kipeetä. Kesken leikkauksen mua alko naurattaa, että miten hölmö olin kun edes kysyin voiko puudutusaineen jättää väliin. No hyvä että aina huomioi vauvan terveyttä. Kaikkihan ei oikein taida niin toimia.
mun veljen tyttöystävä opiskelee kätilöksi ja se kerto mulle että harva se päivä se näkee kättärillä odottavia äitejä,jotka sauhuttelee mahat pystyssä....aika kamalaa musta.
 
 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top