Kesäkuun keskustelut

Mulla on tänää ultra! Klo 12.30, viime yö meni melkee valvoes ku näin niin hämäriä unia ja aamulla heräsin jo puol 8 ja jännitin niin paljo et tuntu et lihakset räjähtää ihan just. En tajuu miten nyt jännitän näin paljo... Ei se viimeks jännittäny näin paljoo, tosin en kyl viimeks tienny mitää mitä odottaa.. :D
 
LauraT hui, alko ihan jännittää sun puolestas! Muistan ite niiiin sen kovan jännityksen, mikä oli ennen tuota ultraa. Hengittelet vaan syvään, hyvin se menee :)

salmiakkisisu pahoittelut toisen pienokaisesi menettämisestä <3 mutta nyt vain toivotaan parasta ja että loppuraskautesi sujuisi hyvin tämän toisen ihmeen kanssa. Kotidopplerista on kyl itelläni ollut hyötyä, kun pelkään myös sitä, jos yhtäkkiä pienen sydän ei siellä enää sykkisikään. Sen avulla olen saanut mielenrauhan itelleni ja vielä edulliseen hintaan. Nykyään tulee kuunneltua harvemmin, mutta tarpeen tullen sitten kuuntelen sillä.

Huooh, olen niin väsynyt ollut tällä viikolla, sillä aloitin juuri uudessa työpaikassa. Työ on tosin vain määräaikainen ja kestää elokuun loppuun asti. Sen jälkeen sitten olisi mahdollisuus mennä vielä syksyksi opiskelemaan, mutta joustamattomuudesta koulun osalta en tiedä,onko minun järkeä mennä stressaamaan sinne ison masuni kanssa. Koulutusohjelmani ollaan myös lakkauttamassa, joten jos olen kaksi vuotta kotona pienokaisen kanssa, ei minulla ole enää paikkaa minne palata. Ja itse en haluaisi laittaa vielä vuoden ikäistä lasta hoitoon, jos se vain millään on mahdollista. Olenkin ajatellut asiaa niin, että tämä pienokainen tulee olemaan se ykkösasia elämässäni ja jos nyt joku opiskelu sitten tyssää siihen, niin tyssätköön. Mullahan on koko elämä aikaa tässä vielä opiskella :D Aikaa pienen kanssa taas en saa millään takaisin...
 
Mulla kanssa hieman samanlainen tilanne kuin dzellillä. Aikaa olis opiskella koulutus loppuun syksyllä vielä ennen kuin vauva tulee mutta mulla taas koulu ei myötänyt jatko aikaa opiskelulleni jotta mullakin jää opiskelu roikkumaan. Sillä idealla olen että olen vielä nuori ja ehdin opiskelemaan myöhemminkin, mulle on lapsi se tärkein ja lapset on pieniä vain hetken. Haluan nauttia ajasta lapsen kanssa varsinkin kun on esikoinen kyseessä.
 
mä kävin just tänään koululla puhumas opintojen tulevaisuudesta, 11.6.2012-30.11.2013 sain keskeytettyä opinnot, eli nyt syksy olis tarkotus olla töissä niin pitkään kun jaksaa.. tuntuu kyllä pahalta että joutuu sitten alle vuoden vanhan laittaan hoitoon :(
 
Olen sellainen ihminen, joka joutui elämäntilanteen vuoksi keskeyttämään opinnot nuorena ja nyt sitten "vanhana" teen tutkintoani loppuun ja tuntitöitä siinä ohella. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olisin vauvan syntymähetkellä gradua vaille valmis maisteri. Vau! Gradua pitäisi sitten kirjoittaa vauvan ja kahden leikki-ikäisen kanssa. Tästä syystä isommat lapset tulevat olemaan osan päivää päiväkodissa, koska ei taida muuten kirjoittelut edistyä... Jos saan sen kirjoitettua keväällä, niin saan kokopäiväisen työn ja mieheni jää kotiin vähäksi aikaa lasten kanssa. Onneksi väsymys on mulla helpottanut ja tänään olen jopa saanut jo asioita tehdyksi.

Toisaalta harmittaa, että en tehnyt tutkintoa valmiiksi nuorena, kun asuntolaina ei vielä painanut lompakossa. Mutta toisaalta olen niin onnellinen elämästäni ja mitä se on mulle antanut. Kyllä ne kokemukset ovat olleet miljoona kertaa arvokkaampia asioita kuin yksi keskeneräinen tutkinto.
 
Hei missä vaiheessa se raskaustodistus menee sinne Kelaa? Ku mie en muista ollenkaa.
 
ja äitiyspäivärahan + avustuksen paprut pitää olla kelassa muistaakseni viim. 2kk ennen laskettua aikaa ja meillä ei ainakaan suoraa menny, piti ite lähettää.
 
Kai joku joskus kertoo mitä lippuja ja lappuja täytyy lähetellä ja minne? Ite olen ainaki ihan kuutamolla, että mitä pitää tehdä
 
^ei hätää, neuvolassa antavat sen todistuksen + lomakkeet sitten kun on aika ja antavat ohjeita :)
 
Eiku nii oliki juu :D Kiitti, mie jo stressaan tulevan nimiäisiä ja sit muistin et piti jotaa papereit sinne kelaaki lähettää että en kai oo unohtanu mitää :D
 
Miten teidän juhannus meni? Ootteko normaalisti juhannusta viettäny alkoholipitosilla juomilla ja nyt sitte oliki joillain "ensimäinen" selvä juhannus. :)

Me käytii perjantaina minun äidillä grillaamassa ja istumassa iltaa ja lauantaina minun isä tuli sitte pikkuveljeni kanssa meille rillaamaa ja saatii sitte yläkerran toisee huoneesee sähköt kytkettyä. 

Mies joi lonkeroa mutta ei humalaa asti, hän on sitä mieltä että ku on pienten lasten seurassa niin sillo ei rällästetä vaan sit jos juodaa humalaan ni sit juodaa ilman lapsia. Pidän tuosta ajattelutavasta ja olen samaa mieltä. Tää oliki jo kolmas juhannus selvin päin, eikä haittaa olleskaa. En oo ikinä ollu viinaa menevä ihminen ja en kaipaa sitä ollenkaa. Välillä on tietty kiva irrotella, mut tarviin melkee 3-4 päivää sitte aikaa siitä toipumisee. Rapula meinaa olla monta päivää kestävä aina. Mies on nuoruudessaa juonu todella paljon ja vähensi sitte ku tajus että viikonloppu menee piloille jos ei ryyppää ku ei ole mukamas muuta tekemistä. 
 
Kiitos kysymästä :)

Juhannus meni rauhallisissa merkeissä. Mökkeiltiin, uitiin (jäätävän kylmässä meressä), saunottiin ja leikittiin lasten kanssa. Melko paljon tuli myös herkuteltua. Mä en ole juurikaan lasten jälkeen juonut. Kyllä siis siiderin tai korkeintaan kaksi saatan ottaa sanon jälkeen, mutta en enää pidä humaltumisen tunteesta. Mulle raskaus on ikäänkuin helpotus, ettei tarvi juoda. Mies otta jonkin verran, mut ei hänkään enää paljoa. Tölkit aukeaa vasta lasten nukahdettua, eikä lapset herää enää öisin.

Mulla on selkeästi kesäloma tai sit aika auttanut tuohon tolkuttomaan väsymykseen ja myös pahoinvointiin. Lomalla olen pystynyt nukkumaan hieman kauemmin aamuisin ja pahin väsymyskin alkaa taittua. Pahoinvointi tais mennä käsikädessä väsymyksen kanssa, joten nyt on jo ihan hyvä olokin. Oikeastaan loma tuli just sopivaan rakoon, sillä väsymys alkoi olla arkea haittaavaa.

Mä tosiaan herkuttelin juhannuksena aika tavalla suolaisilla sekä makeilla herkuilla. Oli ihanaa omaa savulohta, uusia perunoita, omaa sienisalaattia jne. suolaista herkkua. Sit vastapainoksi mansikkakermakakkua synttäreiden kunniaks ja paljon jäätelöä. Vaakaan en ole sit uskaltanutkaan menn. Suolaiset herkut turvottivat niin, että vessassa saa nyt ravata yhtenään. Juhannukselta onneks koin jonkinlaisen herätyksen ruoka-asioissa. En millään haluaisi lihoa tässä raskaudessa paljoa, koska lähtöpainoakin on liikaa. Koko alkuraskaus on mennyt penkin alle ruokavalion kanssa lähinnä pahoinvoinnin vuoksi. Karkkia ja jäätelöäkin on kulunut aivan liikaa. Nyt olo on hyvä ja melko energinenkin. Nyt tahdon ja aion kiinnittää enemmän huomiota syömisiini ja tavoitteena ois maltillinen painonnousu. Alkuraskaudessa kiloja tulikin jo kaks tai ehkä kolme :(

Huomenna sokerirasitus. Voi, että tulos jännittää. Keskiviikkona neuvola, kuuluispa ne sydänäänet. On sit eka kerta tässä raskaudessa kun kuunnellaan. RV 14+5
 
Juhannus meni rauhallisisaa merkeissä ja oli kyllä ensimmäinen juhannus selvinpäin sitten aikuisiän.. Ja taisin vähän latistaa muidenkin juhlintaa kun loppuillasta sain sohvalle kavereita katsomaan leffoja

Teki todella tiukkaa valvoa yhteen yöllä, mutta en kehdannut ajaa porukkaa pois aikaseminkaan. Meillä siis oltiin, saunottiin ja grillattiin jne.
 
Huomenta :)

Juhannus meni täälläkin rauhallisissa merkeissä, grillailtiin ja herkuteltiin ystävien kanssa :)
Onko muilla ollut jo toista neuvolaa ? Meillä olisi ensi viikon maanantaina, odotan jännityksellä! Niin kuin salmiakkisisu sanoi, kuuluispa ne sydänäänet. Sitä minäkin jännitän eniten.

Pahoinvointia on edelleen, lähinnä aamuisin ( ei ihan joka aamu kuitenkaan ) eilen tosin illallakin piti pönttöä halailla ja tänään aamulla.. Vatsassa tuntuu nopeissa liikkeissä vihlontaa ja repäisykipuja ja välillä muutenkin vetää nivusissa.. kai ne on kasvukipuja :)

Mites teillä muilla ? emoticon
 
Meillä oli rauhallinen perhejuhannus, grillailtiin (kotona sekä vanhempieni luona), saunottiin ja käytiin uimarannalla ja puistossa esikoisen kanssa. Kun aloin odottaa esikoistani vuonna 2010, en ole sen jälkeen juonut kertaakaan enempää kuin yhden siiderin, joten selvinpäin oleminen ei ollut mitenkään omituista. Minullakin oli lähinnä helpotuksen tunne siitä että olen raskaana, niin ei tarvitse olla selittelemässä miksi en juo. Ei ole juoma maistunut viime vuosina jo senkään vuoksi, että krapula on niin hirveä kokemus, että en halua kokea sitä enää ikinä. Yritin miehelleni sanoa, että minulle on ihan ok jos hän haluaa juoda kun lapsi on käynyt nukkumaan, mutta ei hänkään ole juonut kahta enempää pariin vuoteen muutoin kuin esikoisen varpajaisissa. Ja olen siitä kyllä iloinen! :)

Meillä on ollut jo kaksi neuvolaa ja kolmas on huomenna aamulla. Sitten siitä seuraava käynti onkin jo rakenneultra. :)

On niin ihanaa, kun Minin liikkeitä tuntee jo päivittäin <3! Voi olla helpottunein mielin, kun tuntuu pieni töytäisi tai muljahdus vatsassa.

Mulla oli kanssa aiemmin tuota, että vatsassa tuntui vihlaisu/repäisy jos esim. nousi liian nopeasti tuolilta ylös. Nykyään tuntuu sellainen tylppä tökkäisy vatsassa, jos nousen liian nopeasti.

Iltasyömisiä joutuu miettimään nykyään tarkkaan, sillä muuten alkaa närästämään kun käy makuuasentoon. Esim. mansikkaraparperikiisseli teki tosi huonon olon eilen illalla, kun menin sänkyyn.

Nyt menossa rv18. :)

 
Mulla on nyt eka sokerirasitus takana. Helposti meni ja huomenna tulee tulokset. Vähän jännittää, onks arvoissa häikkää. Ainoa harmi on se, että rasituksesta sain tuliaiseksi mahtavan päänsäryn, joka jatkuu aina vaan. Oli pakko ottaa 1 g panadolia, eikä apua juuri ole. Raskauden aikana olen kovasti vältellyt lääkkeitä, mut nyt oli pakko taipua.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top