Kertominen

Meillä oltiin tosiaan aika monille kerrottu jo ennen nt-ultraakim, mutta on se vaan helpottavaa ja ihanaakin kun nyt pystyy "julistamaan" tätä ihan avoimesti! [emoji4]
 
Mää kerroin mun veljelle tällä viikolla. Veli ja sen avopuoliso on meille tosi rakkaita ja vietetään paljon aikaa niiden kanssa. Veljen avopuoliso sanoi, että oli jo arvannut tilanteen :) Ei varmasti oo ainut, kun niin jäätävä turvotus on päällä...

Ens viikon tiistaina on neuvolassa ultra, sillon 10+1, jos siinä kaikki hyvin niin haluaisin anopille kertoa, kun on ihana ihminen ja läheinen meille. Omalle äitille, isälle ja meidän muille sisaruksille sekä ystäville kerrotaan sitte sopivan tilaisuuden tullen.
 
Mun äiti on tiennyt ihan alusta asti, siskoille kerroin joskus 9-10vkon tienoilla. Molemmat asuu toisella paikkakunnalla ja harvoin nähdään, niin halusin kertoa kasvotusten vaikkakin vähän ajoissa. :)
Ultran jälkeen lähetin isälleni (asuu myös muualla) ultrakuvan ja tekstin "E:stä tulee isosisko lokakuussa!"
Miehen porukoille ja veljelle kerrottiin niin että annettiin ultrakuva esikoisen käteen ja sanottiin että käydä näyttään sitä mummulle ja vaarille kun olivat kylässä.
Muutamalle kaverille paljastui kun ostin yhtä vauvajuttua fb-kirpulta.
Ihanaa kyllä ettei tarvi enää salailla! Mut mua jotenkin jännittää ja ärsyttää tuo kertominen, vaikka onkin niin ihana asia että sen haluais kaikille huutaa niin jotenkin se huomion keskipisteenä olo ja monta kertaa samat asiat läpikäynti ei sovi mulle ollenkaan :D
 
Leele, Mullakin oli ongelmia tuon kertomisen kanssa kun jotenkin "häpesin" asiaa. En itse lasta/raskautta mutta sitä ajatus että mies on taas pökkässyt mut paksuksi toistamiseen. :grin En tiedä miten voin ajatella näin maailman luonnollisemmasta asiasta, mutta jotenkin se ilmoitus vain tuntui siltä.

Tsemppiä kaikille joilla uutisten kertominen vielä edessä päin! :)
Hauskoja tapoja on ihmiset keksineet kertoa. :happy:
 
Me ei olla kerrottu vielä muuta kuin omille vanhemmillemme (nt-ultran jälkeen) ja mä parille läheisimmälle ystävälle. Sisarukset ei vielä tiedä.

Ai niin, no pomolle laitoin viestiä nt-ultran jälkeen, kun täytyy vähön sumplia miten hoitovapaa vaihtuu lomien pidon jälkeen suoraa uudeksi äitiyslomaksi. :)
 
Meilläkään ei tiedä vielä kuin muutama. Kenellekkään sukulaisista ei olla kerrottu, koska koetaan asia samalla lailla kuin miitu tossa aiemmin kertoi :oops:
 
Mulla nyt pari kaveria tietää ja yks tuttu. Ite haluaisin kertoa np-ultran jälkeen, mies on vähä et kerkeis myöhemminkin. Mut ite oon kyl malttamaton. Pomolle pitäs tieten kertoa mahd pian, mietinki et kerronko jo ultra viikolla ku pääsiäiseksi mennää mun vanhemmille ja en halua et saa jotai muuta kautta tietää jos en malta olla paljastamatta, varsinki jos asiat on hyvin.
 
Me kerrottiin omille vanhemmille ja sisaruksille viime viikolla nt-ultran jälkeen, olivat kyllä niin onnellisia. Tuleville isoveljille tuntui samalla myös reilusta kertoa kun mummot ja papatkin asiasta tietää. Olivat ensin ihan hiljaa, mutta nyt ovat ko alkaneet kysymään milloin vauva syntyy ja kuopus totesi tänä aamuna ettei ole enää nuorin kun vauva syntyy :)

Töissä vain yksi työkaveri tietää, en tiedä vielä milloin pomolle kertoisin o_O
 
Mä oon kertonu parille kaverille ja toiselle esimiehelle (joka on myös miehen sukulainen ja meidän tuttu muutenkin), eilen kerroin mun serkulle kun en vaan jaksanut alkaa valehtelemaan ja kiertelemään asiaa kun puhuttiin töihinpaluusta... Ultra olis viikon päästä, ja sen jälkeen kerrotaan vanhemmille ja sisaruksille ja muut saa tietää sitte ku kuulevat jostain. Mulla oli esikoista odottaessakin sellanen olo ettei vaan halunnut mainostaa asiaa, enkä halua nytkään. Sillon kerrottiin joskus rv 14-15 ja salailu oli helpompaa ku asuin kauempana ja olin töissä pitkiä päiviä ni ei kukaan nähny mua:grin työpaikallekin pitäs ilmottaa, mut aattelin oottaa vielä hetken...
 
Meillä tietää nyt ihan kaikki, kun mies halusi välttämättä aprillipäivänä kertoa facebookissa ja loukkaantuikin vähän, kun kyseenalaistin onko hyvä idea. Päätti vielä tägätäkin mut siihen, joten munkin kaverit tietää. Vähän pelottais, ettei jotain vielä käy ja sit siitäkin pitää kertoa puolelle maailmalle.

Oon huomannut yhden ikävän puolen siinä, että ihmiset tietää näin varhaisessa vaiheessa. Kaikki katselee mun mahaa ja se on tällä hetkellä lähinnä läskiä mitä siellä näkyy :grin Tulis nyt äkkiä oikea vauvamaha, niin ei tuntuis niin kiusalliselta.
 
Meillä tietää nyt ihan kaikki, kun mies halusi välttämättä aprillipäivänä kertoa facebookissa ja loukkaantuikin vähän, kun kyseenalaistin onko hyvä idea. Päätti vielä tägätäkin mut siihen, joten munkin kaverit tietää. Vähän pelottais, ettei jotain vielä käy ja sit siitäkin pitää kertoa puolelle maailmalle.

Oon huomannut yhden ikävän puolen siinä, että ihmiset tietää näin varhaisessa vaiheessa. Kaikki katselee mun mahaa ja se on tällä hetkellä lähinnä läskiä mitä siellä näkyy :grin Tulis nyt äkkiä oikea vauvamaha, niin ei tuntuis niin kiusalliselta.

Munkin piti ekaks laittaa aprillipäivänä faceen julkistus, niin sit kaikki ois jääny miettiin oliko se aprillipila vai ei. :D en sit kummiskaan laittanut...
 
Me ollaan nt-ultran jälkeen kerrottu lähisuvulle ja perheille. Pari ystävää tietää myös. Yleisesti (facebook, kaverit, tutut) kerrotaan vasta rakenneultran jälkeen mutta jos joku kysyy en kiellä :) Mulla on tää maha on pullahtanutkin esiin, niin että hankala kieltääkään.
 
Meillä tietää nyt nt ultran jälkeen molempien perheet :) 3 lähintä ystävääni on tiennyt koko ajan.
 
Alusta saakka tienny mun yksi kaveri, eilen kerrottiin kummanki porukoille ja mun veljille. Muille sitten pikkuhiljaa tai jos kysyvät..
 
Yksi mulle tärkeä ihminen on joka ei vielä tästä tulevasta vauvasta tiedä, mummini.
Hän on ollut koko elämäni kuin toinen äitini ja yleensä kaiken oon aina hänelle kertonut.

Esikoisen aikaan tuli aika kurja tilanne meidän välille kun me emme halunneet kastaa lasta ja mummi ei tätä alkuun voinut ymmärtää. Sanoi aika ilkeitäkin asioita ja sittemmin meidän välit on olleet erilaiset. Vaikka toki toivoisi että kaikki asiat olisivat aina sovittavissa, mutta ikävä kyllä ne vaikuttavat.
 
Mekään ei aiota kastaa meidän lasta ja kauhulla odotan, mikä mummon reaktio on. Mua ihmetyttää, kun kukaan meidän suvusta ei ole oikeasti mitenkään uskonnollisia, mutta silti pitäisi lapset kastaa ja mennä kirkossa naimisiin.
 
Meillä molempien vanhemmat tiennyt alusta saakka sekä mun siskot ja pari ystävää. Veljille ja vauvan serkuille kerroimme ekan ultran jälkeen.
 
Mä laitoin nt-ultran jälkeen facebookiin kuvan pullasta, joka oli uunissa :cool: Lapsille kerrottiin myös. En tiedä ymmärsikö tuo 2v asiaa, mutta isompi 5v ymmärsi ja kyseleekin koko ajan vauvasta kysymyksiä esim. mitä se vauva syö mun mahassa ja miksi äiti ei voi syödä joitain ruokia (haukea oli yks päivä ruokana).
 
Takaisin
Top