Pikkulohari
Silmät suurina ihmettelijä
Hei,
meillä on kohta 2kk nyytti kotona ja vauva on ollut todella "helppo" mitä nyt vatsavaivoja on ollut jonkun verran ja siitä itkua.
Ongelmana on hänen 5v isosisko. Hän ei satuta vauvaa, mutta vauvan läsnäolo stressaa häntä todella paljon.
Tehtiin kaikki oppikirjan mukaan, luettiin etukäteen kirjoja, kerrottiin hänen vauva-ajastaan yms. ja on saanut todella paljon erityishuomiota etenkin minulta, käyty kahdestaan kaupassa, puistossa, leluja saanut yms.
Hän kokee yleistä huonommuutta ja kokee ettei "osaa enää mitään" ja jankkaa sitä koko ajan. Puistossa pelkää pieniä lapsia ja saattaa saada selittämättömiä itkukohtauksia.
Erityisen rankkaa on jos minulla on vauva sylissä tai olen lepäämässä eri huoneessa, 5v änkeää sinne leluineen ja tulee hyppimään sängylle yms. Jos olen vaihtamassa vaippaa tulee sinne sanomaan, että on vessahätä tai haluaa jonkun lelun.
Kieltäytyy usein syömästä, koska saa sillä minulta erityistä huomiota.
Jos vähänkään kiellän mitään hän ottaa sen tosi raskaasti ja alkaa itsesyyttely. Alkanut kieltäytymään lohdutuksesta ja ei halua syliin. Jos toinen lapsi nauraa hän saattaa kokea, että hänelle nauretaan (ei hänen kanssaan). Tänään sanoi minulle, että haluaa paremman äidin ja isän.
Jos vauva itkee edes sen vähän 5min mitä hän tekee, isompi sisarus on alkanut hakkaamaan tavaroitaan ja huutamaan "lopeta itku". Meillä on sen verran pieni asunto, ettei vauvan itkua oikeastaan pääse pakoon muualle kuin ulos asunnosta.
Vauvan lähellä ei halua olla, eikä missään nimessä koskea vapaaehtoisesti. Me ei olla myöskään siihen pakotettu.
Mitään vertaistukea, vinkkejä, apua? Pää alkaa hajota kun vaikka miten yritän olla positiivinen ja kehua niin jos tulee YKSIKIN vastoinkäyminen niin isomman lapsen päivä on pilalla ja alkaa mökötys ja minun syyttely siitä, että "koko ajan komennat" "olet huono äiti" "en saa koskaan mitään" "laittakaa minut pois".
Lapsi oli päivähoidossa ennen vauvan syntymää, mutta otin hänet nyt kotiin vähäksi aikaa tutustumaan sisarukseen. Ei ole onnistunut kauhean hyviin.
meillä on kohta 2kk nyytti kotona ja vauva on ollut todella "helppo" mitä nyt vatsavaivoja on ollut jonkun verran ja siitä itkua.
Ongelmana on hänen 5v isosisko. Hän ei satuta vauvaa, mutta vauvan läsnäolo stressaa häntä todella paljon.
Tehtiin kaikki oppikirjan mukaan, luettiin etukäteen kirjoja, kerrottiin hänen vauva-ajastaan yms. ja on saanut todella paljon erityishuomiota etenkin minulta, käyty kahdestaan kaupassa, puistossa, leluja saanut yms.
Hän kokee yleistä huonommuutta ja kokee ettei "osaa enää mitään" ja jankkaa sitä koko ajan. Puistossa pelkää pieniä lapsia ja saattaa saada selittämättömiä itkukohtauksia.
Erityisen rankkaa on jos minulla on vauva sylissä tai olen lepäämässä eri huoneessa, 5v änkeää sinne leluineen ja tulee hyppimään sängylle yms. Jos olen vaihtamassa vaippaa tulee sinne sanomaan, että on vessahätä tai haluaa jonkun lelun.
Kieltäytyy usein syömästä, koska saa sillä minulta erityistä huomiota.
Jos vähänkään kiellän mitään hän ottaa sen tosi raskaasti ja alkaa itsesyyttely. Alkanut kieltäytymään lohdutuksesta ja ei halua syliin. Jos toinen lapsi nauraa hän saattaa kokea, että hänelle nauretaan (ei hänen kanssaan). Tänään sanoi minulle, että haluaa paremman äidin ja isän.
Jos vauva itkee edes sen vähän 5min mitä hän tekee, isompi sisarus on alkanut hakkaamaan tavaroitaan ja huutamaan "lopeta itku". Meillä on sen verran pieni asunto, ettei vauvan itkua oikeastaan pääse pakoon muualle kuin ulos asunnosta.
Vauvan lähellä ei halua olla, eikä missään nimessä koskea vapaaehtoisesti. Me ei olla myöskään siihen pakotettu.
Mitään vertaistukea, vinkkejä, apua? Pää alkaa hajota kun vaikka miten yritän olla positiivinen ja kehua niin jos tulee YKSIKIN vastoinkäyminen niin isomman lapsen päivä on pilalla ja alkaa mökötys ja minun syyttely siitä, että "koko ajan komennat" "olet huono äiti" "en saa koskaan mitään" "laittakaa minut pois".
Lapsi oli päivähoidossa ennen vauvan syntymää, mutta otin hänet nyt kotiin vähäksi aikaa tutustumaan sisarukseen. Ei ole onnistunut kauhean hyviin.