salmiakkisisu
Satasella mukana keskusteluissa
Oletteko ajatelleet imettää vauvaa?
Mä mietin jo imetystäkin. Imetys on mulle tärkeä juttu, mutta ei kovi helppo. Isorintaisena mun on ollut aina tosi vaikea saada vastasyntynyttä imemään. Sit kovien tuskailujen kautta rintakumilla ollaan onnistuttu. Sit taas tulee vuoroon tuskailu siitä, että haluan rintakumista eroon vauvan vähän kasvettua. Lopulta on selvitty siitäkin, kunne vauvan mahavaivat ovat yltynees sellaisiin mittoihin, että oma ruokavalio on mennyt kokonaan remonttiin. Ensin jää maito, muna, nauta sitten viljat. Nämä vielä kestän. Lopuks edetään siihen, että jäljellä on enää nelisen ruoka-ainetta joita voin syödä. Esikoisen imetys loppui lääkärin määräyksestä 6 kk iässä, jolloin lapsi oireili niin pahasti, että lääkäri oli ehdottomasti neocaten kannalla. Seuraavan imetyksen kanssa sinnittelin vuoden jolloin loppuajasta söin perunaa, kalkkunaa, parsakaalia ja kurkkua. Selvisin kuitenkin vuoden, jee! Olin kyllä totaalisen loppu tuon jälkeen. Nyt tietysti tulevan vauvan imetys mietityttää. Oireiden tulkitseminen ja ruokien poispudottaminen on tosi hankalaa eikä oleenkaan niin yksiselitteisä. Ikinä ei pääse lopulliseen varmuuteen siitä onnistuiko "arvaamaan" oikein. Lääkärin seurannassahan kaikki muutokset tehdään, mutta eihän hänkään sen paremmin voi totuutta tietää. Vuoden haluaisin imettää, mutta saa nähdä kuinka onnistun. Olisipa ihanaa imettää jopa pidempään, mutta sitä vuotta nyt yritän ensisijaisesti tavoitella.
Mä mietin jo imetystäkin. Imetys on mulle tärkeä juttu, mutta ei kovi helppo. Isorintaisena mun on ollut aina tosi vaikea saada vastasyntynyttä imemään. Sit kovien tuskailujen kautta rintakumilla ollaan onnistuttu. Sit taas tulee vuoroon tuskailu siitä, että haluan rintakumista eroon vauvan vähän kasvettua. Lopulta on selvitty siitäkin, kunne vauvan mahavaivat ovat yltynees sellaisiin mittoihin, että oma ruokavalio on mennyt kokonaan remonttiin. Ensin jää maito, muna, nauta sitten viljat. Nämä vielä kestän. Lopuks edetään siihen, että jäljellä on enää nelisen ruoka-ainetta joita voin syödä. Esikoisen imetys loppui lääkärin määräyksestä 6 kk iässä, jolloin lapsi oireili niin pahasti, että lääkäri oli ehdottomasti neocaten kannalla. Seuraavan imetyksen kanssa sinnittelin vuoden jolloin loppuajasta söin perunaa, kalkkunaa, parsakaalia ja kurkkua. Selvisin kuitenkin vuoden, jee! Olin kyllä totaalisen loppu tuon jälkeen. Nyt tietysti tulevan vauvan imetys mietityttää. Oireiden tulkitseminen ja ruokien poispudottaminen on tosi hankalaa eikä oleenkaan niin yksiselitteisä. Ikinä ei pääse lopulliseen varmuuteen siitä onnistuiko "arvaamaan" oikein. Lääkärin seurannassahan kaikki muutokset tehdään, mutta eihän hänkään sen paremmin voi totuutta tietää. Vuoden haluaisin imettää, mutta saa nähdä kuinka onnistun. Olisipa ihanaa imettää jopa pidempään, mutta sitä vuotta nyt yritän ensisijaisesti tavoitella.