Hoitoon antaminen.

ALKUPERÄINEN: Yumna

Kyllä meilläkin usein mies istuu esim. tietokoneella tytön kanssa. Mutta itse ajattelen, että eihän tuo mun asia ole. Kyllähän se heidän keskinäinen suhde muodostuu lopulta ihan sellaiseksi kuin isä haluaa, ei sellaiseksi kuin minä haluan. Eli se, miten isä viettää aikaa tytön kanssa ei ole mun vastuulla. Ja toisaalta, itsekin istun tytön kanssa koneella [:D] Ymmärrän, että isäkin tarvitsee sitä aikaa, että saa olla kotona ja tehdä omia juttujaan työpäivän päälle.


Täysin samaa mieltä tässä. Luulen, että jos minä alkaisin sanella, miten mieheni pitää tytön kanssa olla, meillä olisi melkoinen riita. Mieheni sanoi joskus, että ei hän erityisemmin nauti töiden tekemisestä ja työt väsyttävät häntäkin. Ja juuri siksikään hän ei halua tulla kotona syyllistetyksi siitä, että joutuu käymään töissä.
 
Ja on niitäkin isiä jotka ei osaa olla vauvan kanssa, vaan herää siihen isyyteen kunnolla vasta kun vauvasta on kasvanut taapero.

Täällä isi on tyytyväinen kun pääsee nyt enemmän osallistumaan vauvan hoitoon, aikaisemmin kun rauhoittamiseen ja syöttämiseen tarvittiin äiti.
Nyt kun syö kiinteitä, pääsee isäkin osalliseksi ruokailuhetkiin.

Mä kyllä käytän ihan sitä isi hoitaa sanontaa, musta se on ihan luonnollista sanoa että isi jäi hoitamaan tyttöä kotiin jos johonkin menen itsekseni.
Ehkä mä sitten alitajuisesti omin tyttöä [:D]
Vaan en mä tiedä mitä väliäkään sillä on loppujen lopuksi, isi hoitaa oman suhteensa rakentamisen tyttöön ilman mun valvovaa silmää ja on alusta saakka saanut hoitaa tyttöä omalla tavallaan ilman että mä olen ollut neuvomassa miten mikäkin tehdään.
Kyllä se sitten osaa kysyä neuvoa jos tarvitsee [:D]
Pystyy hoitamaan kaiken muun paitsi imettämisen (ja välillä myös sen rauhoittamisen jos menee niin yli että tarvitaan tissejä).

Mutta meillä tytön kanssa pääasiallisesti olen mä, ihan eri tilanne on niillä joilla isi hoitaa töiden jälkeen illat.
 
ALKUPERÄINEN: KisMet

Ehkä mä sitten alitajuisesti omin tyttöä [:D]



No en mä nyt sitä noinkaan tarkoittanut. [:D] Kokonaisuushan se on mikä ratkaisee.
 
Mulle ei mene sitten yhtään jakeluun se, että äiti olisi jotenkin parempi hoitaja kuin isä tai, että isälle ei meidän tyttö suostuis hoidettavaksi. [8|] Alusta asti ilman mitään keskusteluja kumpikin hoitanut tyttöä tasapuolisesti ja ei mitään ongelmaa olla isän kuin äidinkään kanssa. Enkä tajua (anteeksi vain) niitä perheitä joissa äiti hoitaa lasta kokoajan ja mies ei osaa saati HALUA hoitaa omaa lastaan. Kun mieheni tulee töistä kotiin hän jo ovella kysyy missä Kerttu on ja haluaa syliin tytön ja alkaa touhuta sen kans. Enkä siitä anna hänelle mitään kiitosta tai muuta kuin tuo ollut itsestäänselvyys alusta asti. [8|] Enkä tarkoita tuolla asiassa siis tässäkään kirjoituksessa hehkuttaa tai jos niin tein, ei ollut tarkoitus.
 
ALKUPERÄINEN: Yumna

ALKUPERÄINEN: Quara

Tää voi nyt olla vähän muurahaispesän sohaisua, mutta edelleen mun mielestä on jotenkin tosi hassua, kun niin monet äidit puhuu isän "osallistumisesta" lapsenhoitoon tai että lapsi on isällä hoidossa.


Olen vähän samaa mieltä, mutta toisaalta ymmärrän ettei kaikilla tilanne nyt yksinkertaisesti vain ole niin, että isä ihan oikeasti ottaisi vastuuta lapsesta samalla tavalla kuin äiti.

Meilläkään isä ei todellakaan oo mikään lapsenvahti tai "apuri", ja tätä on myös itse halunnut painottaa. Kerran erehdyin kysymään mieheltä, että voiko hän "hoitaa" tyttöä sillä aikaa kun menen kampaajalle. Ja hän hermostui, että en oo tosiaan mikään lapsenvahti mutta tottakai olen oman lapseni kanssa ihan yhtä lailla kuin sinäkin. Piti sitten selventää, että en siis tarkoittanut asiaa noin, vaan lähinnä käytännön syistä nyt kun meillä on tämä yhteinen vastuutehtävä niin täytyy tietää ja sopia kuka sen vastuun milloinkin hoitaa. Että käytännössä sitä eroa on kuitenkin välillä vaikea tehdä. Tavallaanhan sitä on itsekin se lapsen "hoitaja" silloin kun lapsensa kanssa on. Tarkoittaen siis sitä, että on sillä hetkellä yksin vastuussa lapsesta.


Mä sanoin miehelle aijemmin,että voitko kattoo iisaa tai ootko iisan kanssa,kun käyn kaupassa,onko sama asia kun voitko hoitaa? [8|] Ainakaa mein ukko ei ole sit tajun sitä sillee,että olis joku hoitaja [:D] Nykyään en sano mitään muuta kun että lähden kauppaan niin iisa jää automaattisesti miehen kanssa kotiin,ei siitä vaivaudu mitenkään,koska on muutenkin aika paljon iisan seurassa vaikka kotona olenkin.

Tästä poiketen toiseen asiaan..tai siis kaupassa käynti on kivaa vauvan kanssa,mutta se myös helpottaa mua välillä käydä ilman vauvaa,koska asutaan 3 kerroksessa ja sitten kun tuun 2 painavan kassin kanssa tuolta alakerrasta,jotka painaa eriksee enemmän kun iisa ja sitten tietysti tuo melkein 7kilonen lapsi kainalossa..huhhuh,voitte kuvitella kuin kuollu oon kun yläkertaan pääsen..[X(] Mutta se piti sanoa tähän liittyen,että tänää kävin rattailla iisan kanssa kaupassa ja se oli yhtä tuskaa..iisa alko kiukuttelee ja vänkyili vaunuissa ja yritin hoitaa ostokset siinä ja heilutella vaunuja,ja sitten alkokin huuto,juu...mun ei ole ikinä aijemmin tarvinu nostaa iisaa vaunuista pois kaupassa,mutta tänää mun piti !! Ja rauhottu heti,yks mummokin kysy että tarvitsenko apua,kun on niin paljon nyssäköitä..(Painava kori,iisa kainalossa ja vielä ne "panssari"vaunut..) Sanoin,että en tarvitse kiitos vain ja hymyilin hälle. Iisa takas vaunuihin ja kassalle ja huus siinki. No mutta kuinkas sitten kävikään kun kotiin lähdettiin kävelee...iisa nukahti ! täydellinen ajoitus. Yleensä saan hoitaa kauppa asiat rauhassa,kun iisa joko nukkuu tai toljottaa vaan rauhassa vaunuissa..kyllä olin lopen uupunut fyysesti ja henkisesti.
 
Komppaan keskustelua tuolta edelliseltä sivulta, että pikkuisen alkaa ärsyttää tämä eräiden pilkunnu**iminen täällä välillä [:@] nykyään suurin osa keskusteluketjuista on vaan täynnä "mielipiteiden vaihtoa" siitä millä termein kukakin keskustelee ja miten kenenkäkin kotona sitä ja tätä ja kun joku ei nyt ymmärrä että kuinka joku nyt näin ja noin [:@] [:@] [:@] Tuntuuko musta vaan, vai oliko täällä raskausaikana jotenkin paljon sopuisampaa ja suvaitsevaisempaa keskustelua?!!? Ja tämä kaikki nyt siis sen takia että muutamat täällä tuntee näköjään tarvetta taivastella, huomautella ja valistaa asiasta sun toisesta ja muut joutuu sitten selittelemään sanomisiaan. Eikö nyt voitais vaan sopia, että kukin tekee asiat tyylillään?! Toki voi jokainen kertoa miten kukin tekee, mutta henkilökohtaisesti mua raivostuttaa aivan vietävästi nämä "mä en sitten kyllä ymmärrä että miten joku tekee/ sanoo/ ajattelee niin ja näin" -kommentit!!! [:@] Ei tarvi aina ymmärtää, mutta voisiko vaan hyväksyä että toiset tekee/ sanoo/ ajattelee eri tavalla kuin sinä itse!
 
ALKUPERÄINEN: Quara

ALKUPERÄINEN: Yumna

Kyllä meilläkin usein mies istuu esim. tietokoneella tytön kanssa. Mutta itse ajattelen, että eihän tuo mun asia ole. Kyllähän se heidän keskinäinen suhde muodostuu lopulta ihan sellaiseksi kuin isä haluaa, ei sellaiseksi kuin minä haluan. Eli se, miten isä viettää aikaa tytön kanssa ei ole mun vastuulla. Ja toisaalta, itsekin istun tytön kanssa koneella [:D] Ymmärrän, että isäkin tarvitsee sitä aikaa, että saa olla kotona ja tehdä omia juttujaan työpäivän päälle.


Täysin samaa mieltä tässä. Luulen, että jos minä alkaisin sanella, miten mieheni pitää tytön kanssa olla, meillä olisi melkoinen riita. Mieheni sanoi joskus, että ei hän erityisemmin nauti töiden tekemisestä ja työt väsyttävät häntäkin. Ja juuri siksikään hän ei halua tulla kotona syyllistetyksi siitä, että joutuu käymään töissä.


Meillä kanssa mies viettää aikansa iisan kanssa kuin tahtoo,eipä ole oikeestaan kauheesti tarvinut missään neuvoa :) Jos mies pelaa,iisa on lattialla isin vieressä tai sitterissä ja siinä juttelevat pelien tuoksinnassa ja minä teen omiani,siivoon,tiskaan,teen ruokaa...yms,enkä ees sano oikeestaa enää,että ole iisan kanssa,kun minä...ymsyms. Otan iisan kun olen hommani hoitanu ja sitten tehdään iisan askareita. Iisalla ja miehelläni on omat leikit ja mielestäni viettää ne menetetyt ajat viikonloppuisin iisan kanssa,kun ei viikolla pysty ja on ihan tarpeeksi neidin seurassa,että tarvis erikseen mainita,että voisiko viettää vähän enemmän aikaa tytön kanssa,näin myös minä saan omaa aikaa..

Kerran mies sano,että ei mee kauaa kun molemmat juostaa sen perässä pitkin kämppää,ei saa tehdä noin,ei saa koskea,apua älä tiputa [:D][:D] Ja joku taisi mainitakin,että isä herää siihen isyyteen viimeistään silloin kun lapsi on taaperoiässä,luulen että meijän isukki viettää aikaa ja leikkii vielä enemmän iisan kanssa kun nyt.
 
ALKUPERÄINEN: Tirri

Komppaan keskustelua tuolta edelliseltä sivulta, että pikkuisen alkaa ärsyttää tämä eräiden pilkunnu**iminen täällä välillä [:@] nykyään suurin osa keskusteluketjuista on vaan täynnä "mielipiteiden vaihtoa" siitä millä termein kukakin keskustelee ja miten kenenkäkin kotona sitä ja tätä ja kun joku ei nyt ymmärrä että kuinka joku nyt näin ja noin [:@] [:@] [:@] Tuntuuko musta vaan, vai oliko täällä raskausaikana jotenkin paljon sopuisampaa ja suvaitsevaisempaa keskustelua?!!? Ja tämä kaikki nyt siis sen takia että muutamat täällä tuntee näköjään tarvetta taivastella, huomautella ja valistaa asiasta sun toisesta ja muut joutuu sitten selittelemään sanomisiaan. Eikö nyt voitais vaan sopia, että kukin tekee asiat tyylillään?! Toki voi jokainen kertoa miten kukin tekee, mutta henkilökohtaisesti mua raivostuttaa aivan vietävästi nämä "mä en sitten kyllä ymmärrä että miten joku tekee/ sanoo/ ajattelee niin ja näin" -kommentit!!! [:@] Ei tarvi aina ymmärtää, mutta voisiko vaan hyväksyä että toiset tekee/ sanoo/ ajattelee eri tavalla kuin sinä itse!


Kieltämättä itse oon huomannu saman asian,mutta en halua niihin keskusteluihin osallistua sillä tavalla,että mua aletaan ymmärtämään väärin,koska tosiaan vaikka täällä näitä hymiöitä onkin niin ei silti oikein tiiä,että miten joku jonkun asian tarkoittaa. Toisinaan aika useasti tuntuu,että täällä on enemmän sananharkkaa kun odotusaikana ja minä en haluu kenenkää kanssa mitään kinaa. Vertaistukeahan me jokainen vissii täältä haetaan ja jokainen tekee kotonaan asiat omalla tavallaan,kaikki kertoo miten tekee,mutta sitten se vähän ajautuu sivuraiteille,kun joku sanoo jonkun asian väärällä tavalla.
 
No juu, pakko olla Tirrin kanssa samaa mieltä tuossa asiassa, tuntuu että aina kaikki ei pysty näkemään sen oman perheen elämää pidemmälle.
Jokaisella kun on eri elämäntilanne, erilainen vauva ja erilainen isä ja äiti, kuin myös erilaiset arvot, niin ei näitä asioita voi mitenkään yleistää eikä mun mielestä todellakaan olla sitä mieltä että omassa perheessä toimitaan ainoalla oikealla tavalla.

Musta on ihan hyvä että kerrotaan miten kukakin toimii, mutta nykyisin tuntuu että puututaan paljonkin muiden toimintatapoihin, varsinkin "piilov**uiluna" tai muuten vähän sivuamalla että teet nyt väärin kun teet noin.
Tuntuu että jopa yksittäisiin sanoihin puututaan ja sitten käydään pitkä keskustelu siitä miten kukakin sen tietyn sanan tarkoittaa tai ymmärtää [:D]
Musta ainakin tuntuu että olen muutamassa asiassa selittänyt meidän toimintatapoja ja niiden syitä useammassakin eri viestissä, ihan siitä syystä ettei vaan ymmärretä että nämä vauvat on niin erilaisia yksilöitä ja ei niitä kaikkia ihan tuosta vaan opeteta sellaiseksi kun itse haluaisi.
Ja mullakin nyt sattuu olemaan ihan kaikilla ystävillä jo lapsia ennestään, joten erilaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein, en ihan pelkästään tämän oman vauvan kokemuksella puhu.

Ehkä tää keskustelun sävyn muuttuminen vauvojen myötä johtuu siitä että vauvan kanssa voi asiat tehdä niin monella eri tavalla, kun taas raskausaikana ei sellaista ollut.

Tässäkin keskustelussa mä en pysty vertaamaan meidän tilannetta millään tavalla sellaiseen perheeseen missä isä tulee töistä normaaliaikaan joka päivä, asutaan kerrostalokaksiossa ja vauva ei ole ollut täysimetyksellä tai on ainakin hyväksynyt myös pullon.
Lähtökohdat on niin totaalisesti erilaiset kun meillä että ei tulis mieleenkään arvostella sitä miten paljon ja millä tavalla isät toisten perheissä vauvaa hoitaa.
Lisäksi jotkut äidit vaan haluavat olla koko ajan läsnä, kun toisille se oma aika on tosi tärkeää.
Se on niin kiinni henkilökohtaisista arvoistakin.
Ja taas toisaalta, sellaisen äidin jonka vauva on hyväksynyt pullon, joka on voitu jättää jo pienenä hoitoon ja joka on ollut temperamentiltaan "helppo" (eli helposti tyynnyteltävissä kun kiukku tulee, nukahtaa hyvin jne) voi olla aika vaikea käsittää toisenlaista arkea.

Pakko vielä lisätä että kaikilla ei edes ole mahdollisuutta olla vauvan kanssa niin paljon kun haluaisivat, toiset joutuu tekemään töitä melkein ympäri vuorokauden, ovat intissä tai tekevät työmatkoja.
Meilläkin mies on yrittäjä, mutta ollaan onneksi niin onnellisessa asemassa että pystyi vaihtamaan firmaa jolle teki töitä ennen vauvan syntymää ja pystyy nyt tekemään normaaleja työpäiviä.
Aikaisemmalle firmalle tehdessään päivät olis ollut ympäripyöreitä ja matkoja paljon.
Rahaa virtaa vähemmän, mutta se oli meidän valinta ja meidän arvoista kiinni.
Yrittäjän on töitä tehtävä silloin kun niitä on, tai pian niitä ei ole ollenkaan.

Ja Aurinkopuuteri ei kai se äiti useimmiten millään tavalla parempi hoitaja olekaan, mutta isältä puuttuu se yksi olennainen asia, eli tissit [;)]
Meilllä sillä oli ainakin aika iso merkitys alussa kun mun oli pakko olla vauvan lähellä, lapsentahtisella imetyksellä kun mentiin.
Ihan huolimatta siitä oliko isi lähellä vai ei.
 
Voi vee.. kirjotin hirmu jutun, ja tää kone kadotti sen.. en kyllä kirjota uudestaan [:D][:D]

Aurinkopuuteri: On valitettavaa, että kaikki miehet eivät herää siihen isyyteen, vaikka lapsi olis suunniteltu ja toivottu. Näin meillä on käynyt. Oon ilonen niiden puolesta, kenen mies todellakin on se isä sille lapselle, mut mun mielestä on väärin arvostella sellaisia, joilla tilanne ei ole sama. Niinkuin KisMet sanoi, meillä kaikilla on erilaiset arvot,lähtökohdat,elämäntilanteet,miehet ja lapset. Pitäs pystyä ajattelemaan myös sitä, että on mahdollista, ettei kaikilla oo samanlaista kuin itsellä...

Oon Tirrin kans täysin samaa mieltä. Musta on tyhmää, kun joutuu miettimään hirmu tarkkaan mitä sanamuotoja käyttää, ettei vaan kukaan niihin tartu, ja saa hirmu kiistelyä aikaiseksi.

Ja kuten KisMet sanoi, joidenkin, kuten itseni, on hirmu vaikea vertailla tilanteita, kuten tätä hoitoonjättämistä, koska tuntuu että elämäntilanteet on niin erilaiset. Se, että vaikka itsellä olis se "täydellinen" elämä omasta mielestään, ei mun mielestä oikeuta arvostelemaan sitä, millasta elämä toisella on. Jokainen on oman elämänsä rakentanut semmoiseksi kuin haluaa (tai ei halua), mut semmosta se on, ei kaikilla ole samanlaista.
 
Niin tosiaan, eihän se äiti mitenkään isää parempi hoitaja ole, mutta mun käsityksen mukaan kuitenkin vauvan ekojen kuukausien ajan nimenomaan äidin ja lapsen välinen suhde on hyvin tiivis, toisella tavalla kuin lapsen ja isän. Ja olen ymmärtänyt, että tämä on ihan luonnollista. Mun mielestä vanhemmuuden ei tarvitsekaan olla siinä mielessä tasavertaista, että molemmat viettäisivät jokaisessa elämäntilanteessa tasan yhtä paljon aikaa lapsen kanssa ja ottaisivat yhtä paljon vastuuta lapsen hoitamisesta. Kyllähän se ihan käytännön sanelemana niin menee, että se joka on lapsen kanssa kotona vastaa yleensä enimmäkseen lapsen asioista ja toinen "hoitaa", käytetään siitä sitten mitä nimitystä haluaa.

Niin ja näistä tämän palstan väittelyistä, itse en oo ottanut niitä kyllä kovinkaan pahalla. Ihmisillä nyt vaan on erilaisia keskustelutyylejä ja toiset on innokkaampia tuomaan mielipiteensä esille asiasta kuin asiasta. Sopiva määrä mielipide-eroja ja väittelyitäkin omasta mielestäni vähän kyllä maustaa tätä palstaa myös mielenkiintoisemmaksi. Mutta tietysti ihmiset hakee palstaltakin eri asioita. Toisten mielestä on vaan kiva kirjoittaa ja väitelläkin, toiset taas hakee enemmänkin vertaistukea ja ystävyyttä. Ja totta tuokin, mikä jo täällä sanottu, että kirjoitettua tekstiä on niin helppo tulkita väärin. Voihan sitä sitten suosiolla vaan jättäytyä sellaisesta väittelystä pois, mihin ei itse halua osallistua. Toivoen tietysti, ettei jokaisesta täällä olevasta keskustelusta tehdä väittelyä... [:D]
 
Tirri, älä muuta sano. En tiedä millä oikeudella kukaan menee arvostelemaan toisten tapaa toimia ja olla vanhempia...Eikös näiden palstojen tarkoitus ole nimenomaan olla vertaistukena (niinkuin Babaytoy sanoi) ja tietolähde mistä voi kysyä jos apuja tai vinkkejä kaipaa. Turha täällä on ehdottomia totuuksia tulla laukomaan kun ei sellaisia vauvojen kanssa ole.

Eikös perustettais kokonaan oma ketju taivastelulle? Siellä voipi sitten sitä pilkkua viilata ja toistensa tekemisiä arvostella mielin määrin ne ketkä haluaa. Loput voidaan sit jatkaa näitä keskusteluja entiseen malliin? [:D]
 
Sehän Mimmu86 oliskin oikeesti hyvä idea!! Ei menis maku jokaisesta keskusteluketjusta [:)]
 
Juu Mimmu, kannatetaan!! [:D] Piilov***uilut ja arvostelut omaan ketjuun niin muissa keskusteluissa voitais keskittyä olennaiseen [;)]
 
Mä en jaksanut kaikkea lukea, vähän sieltä täältä, et antakaan anteeksi jos viestistä jotain sanon sit väärin sen takia....

Mua suoraan sanoen v**utti jo heti ketjun alotusviesti, anteeksi vain Aurinkopuuteri, et kun mun mielestä viesti ei ollut kovin positiivinen kaikenlaiseen ajatustenvaihtoon jos sanotaan et "mun mielestä tän ikästä lasta ei SAA jättää hoitoon..."
Takerrun ehkä pikkuseikkaan mutta syletti niin paljon kun viesti ei ollut ajatusten kysymistä ja että hän ei vielä ole valmis lasta jättämään hoitoon. En minäkään sano että kyllähän se lapsi pitää viedä!

Vähän vastakysymyksenä Aurinkopuuterille sitten että luuletko, ettei sinulla tule itku tai tunnu pahalle kun joskus sitten jätät lapsen hoitoon? [;)] Eiköhän se tule meillä jokaikisellä äidillä se tunne, olisi se eka kerta milloin tahansa!! [;)] Kaikilla ei vai ole tilanne niin, että parisuhteelle löytyy iltaisin aikaa tai saa nukuttua kunnolla tms, niinkuin Mimmu sanoi!

Mä olen miettinyt jo aiemmin sitä, että millälailla se lapsi sit vanhempana ottaa sen paremmin kun se sillon viedään hoitoon? Parivuotiaana, en usko että ymmärtää yhtään sen paremmin et miks äiti ja isi sitten yhtäkkiä jättää hoitoon kun siihen saakka on saanut olla ja on tottunut olemaan vain isin ja äidin kans. Mun järkeen kävis et sit se lapsi vasta ripustautuisikin vanhempiinsa? Nää on vaan mun mietteitä, eikä tosiaan mitään faktaa. Mut tosiaan miten se lapsi muutaman vuoden ikäisenä ottaa sen paremmin et sit yhtäkkiä jätetään hoitoon? [:-] Mä uskoisin et ei ole jo muutaman vuoden ikään ehtineenä ikinä ollut yötä pois kotoa, ei se lapsi välttämättä sit suostu ikinä olemaankaan pois kotoa yötä?
Mutta jokainen tehköön niinkun itsestään hyvälle tuntuu! Mutta en tosiaan minä sano, että se lapsi pitäisi viedä hoitoon jo aiemmin, vaikka itse olen tästä asiasta eri mieltä!

Tuohon miehen "hoitamiseen" olen ihan samaa mieltä kun Quara, mutta ymmärrän, et osa on vain tarkoittamattaan kirjoittanut asian niin.
Ja mitä tohon tulee, et miehellä ei oo tissejä.. Ei meillä silti mun imettäessä mies hoitanut lasta sen vähempää kun minä kotona ollessaan vaikkei imettää voinutkaan! [:-] Ei se lapsi ole ihan 24/7 kiinni tississä. (vaikka joo alussa etenkin illat roikkui kyllä paljon tissillä, mutta aikaa oli silti isällekin!)
Riinulle tsempit, ja samaa mieltä olen ettei voi syyllistää kaikkia äitejä siitä jos mies ei osallistu. Kaikilla se ei mene kuin oppikirjoista et se mies sitten haluaa osallistua lapsen synnyttyäkin samalla tavoin kun äiti! Mä uskon, että kun Riinun muksu on vähän vanhempi niin miehensä herää siihen isyyteen. Mutta toivoisin tietysti, että kaikki isit osallistuisivat samalla lailla. Mutta kuten sanottu, ei välttämättä ole työnkään takia mahdollista!

Mitä tähän pilkun jyystämiseen ja jeesusteluun tulee, niin musta se oli tällasta osittain jo mahojen aikaan, nyt joo pahentunut. Mä en ole missään vaiheessa tätä meidän toukokuisten ketjua tuntenut kovin kivaksi, koska "ilmapiiri" on ollut aina jotenkin nihkeä viesteissä. Ei tällasta toisten arvostelemista(myönnän et itekin oon joskus hanakka sanomaan provosoituna mielipiteeni kyllä!) ole esim helistimen toukokuisten ketjussa(siellä on ollut tasan yks "kina" kun yksi äiti ei ymmärtänyt miksi soseita pitäisi alkaa antamaan ennen 6kk kenenkään). Ei ikinä! Eikä meillä tuolla yleisellä puolella "lasketusta ajasta välittämättä".
Mä olin pitkään mahan aikaankin lukematta täältä viestejä kun tuntui, että tietyllä tapaa tekevänä ja ajattelevana voit täällä kirjoittaa ja olla.
Mun mielestä mielipiteitä pitääkin vaihtaa, mutta siinä vaiheessa kun juttu menee tasolle EI SAA/PITÄÄ niin nousee karvat pystyyn!! [:'(][:@]

Ja edit vielä, mä ymmärtäisin ehkä jos toista uskallettas arvostella(EHKÄ) jos lapsi jätettäs joka ikinen vloppu hoitoon et pääsis ite baariin tms..
 
ALKUPERÄINEN: Mimmu86

Tirri, älä muuta sano. En tiedä millä oikeudella kukaan menee arvostelemaan toisten tapaa toimia ja olla vanhempia...Eikös näiden palstojen tarkoitus ole nimenomaan olla vertaistukena (niinkuin Babaytoy sanoi) ja tietolähde mistä voi kysyä jos apuja tai vinkkejä kaipaa. Turha täällä on ehdottomia totuuksia tulla laukomaan kun ei sellaisia vauvojen kanssa ole.

Eikös perustettais kokonaan oma ketju taivastelulle? Siellä voipi sitten sitä pilkkua viilata ja toistensa tekemisiä arvostella mielin määrin ne ketkä haluaa. Loput voidaan sit jatkaa näitä keskusteluja entiseen malliin? [:D]


Hyvä idea! :) Ei sitten jokaisen palstan keskustelut mee väittelyksi.
 
Lyydia tuo että isiltä puuttuu tissit viittasi ihan siihen että esim. meillä ei voinut jättää edes isille hoitoon alkuun.
Se on aikalailla tärkeä asia lapsentahtisessa imetyksessä kun vauva ei huoli pulloa, äidin on pakko olla lähettyvillä [;)]
Sillä en todella tarkoittanutkaan että isälle ei vauvalla aikaa riitä ollenkaan.
Ja siihen lisäksi, silloin kun masuitkut oli pahana, tyttö ei rauhoittunut ilman tissiä (eikä vieläkään välillä jos menee yli).
Toki oli myös aika kun isin sylissä rauhoittui paremmin kun äidin.
Ideana on että isä ei millään valitettavasti alussa pysty äitiä täysin korvaamaan eikä tasan yhtä paljon hoitamaan kun häneltä puuttuu se oleellinen.
Toki isä pystyy kaikkea muuta tekemään kun imettämään.
Ja tämä nyt vain niillä joilla täysimetetään eikä juoda pullosta ollenkaan.

Tiedän jonkin verran äitejä jotka on juuri sitä mieltä että isän pitää osallistua vauvan hoitoon yhtä paljon kun äidin, ja heillä se meneekin niin että kun isä tulee töistä kotiin, vauva lykätään hänelle.
Mä taas kannatan sitä että isälläkin on oikeus raskaan työpäivän päätteeksi rauhoittua ja levätä.
Siitä huolimatta että meillä isä menee ensimmäisenä kotiin tultuaan moikkaamaan muksua, kummasti pyyhkii päivän työhuolet pois kun saa leveän hymyn [;)]

En mä osais lähteä tuomitsemaan niitäkään miehiä jotka ei osaa, jaksa tai pysty olemaan vauvan kanssa samalla tavalla kun äiti, jokainen me ollaan itse isä lapsillemme valittu.
Kyllä se suhde lapseen jossain vaiheessa tulee, ja jos ei tulekaan niin ei se taida olla kenenkään muun asia kun sen perheen.
Musta on ihan ok että täällä hehkutetaan vaikka sitä kuinka jonkun perheessä isä osallistuu vauvan hoitoon ihan yhtä paljon kuin äiti, tai jopa enemmän.
Mutta silti pitäis pystyä näkemään sitä omaa perhettä ja tilannetta pidemmälle ja olla arvostelematta niitä joilla näin ei ole.

Ja kyllä se mulle edelleen on että isä hoitaa muksua sen aikaa kun mä käyn jossain, mä olen ollut kiinni muksussa tietyistä syistä melkein sen 6 kuukautta enkä tosiaan ole voinut edes isälle jättää niin etten itse ole jossain lähellä.
Jos se sanamuoto jollekin särähtää korvaan niin no can do [:D]
Ei meillä silti isää mitenkään lapsenvahtina pidetä.
Meillä sanottiin muuten jo perhevalmennuksessa, että alkuun isä on "huoltojoukot" joka vastaa kodin kunnossa pitämisestä ja siitä että äiti saa syödäkseen ja juodakseen, kun vauva on alkuun niin kiinni äidissä.
Ja niin se melkein menikin, tyttö nukkui, heräsi, vaipan vaihdon pystyi isä tekemään, sitten heti tissille, ja taas oli unessa ennenkun tissin ehti saada pois suusta.
 
Kismet  Mä en kans tekis niin et isälle tuupattais loppuillaks muksu kun tulee kotia. Osallistuu mun mielestä "puoliks" kun kotonaolo ajastaan on tytön kans noin puolet.. Koska työpäivän aikana ei voi olla ni näin sit mun mielestä menee tasan.. [:)]
Ja kyllä meilläkin on alkuun täysimetetty, et tiiän.. [;)]
Ja muuten tuli mieleen et siks meillä mies on pystynyt osallistumaan heti alusta niin paljon kun oli se koliikki ja vauva ei edes laitoksella vaan syönyt ja nukkunut.. Joten mun moka kun en muista et toisilla arki on ollut erilaista.. [8|] Jos vauva tosiaan alkuun vaan syö ja nukkuu ni mitäpä siinä mies tekee...

Meillä muuten Kismet sanottiin kans tollee perhevalmennuksessa! Ja vaikka se kuinka ois totta ni on musta jotenki isiä vähätellen sanottu.. En osaa selittää, mut jos vastaavasti sanottas äideistä jotain vastaavaa ni kyllä musta tuntus pahalle olla vaan huoltojoukkoja.. [:-] No, se täti nyt muutenkin oli ihme kiihkoilija et ehkä se siks muuten tuntu vielä pahemmalle. Kun se sano et isä on sit niitä kotitöitä varten.... Se kun oli sitä mieltä et ei sais pumpata siks et isä vois syöttää esim parturikäyntiä varten vaan pelkästään imetetään(et mies oottais vaunujen kans siinä ulkopuolella ja kun vauvalla on nälkä ni imettää kaavun alla!!).. [:-] Meni ohi aiheen mut tuli mieleen.
 
Enhän nyt väittänyt mielestäni ettei minulla tulisi itku tai mitään kun jätetään lapsi ekan kerran hoitoon. [8|] Ei vain nyt ole tarvetta jättää hoitoon mihinkään ja mitä pahaa siinä on? enhän nyt tarkottanu, että jos joku jättää lapsensa hoitoon se olisi väärin? vai antoiko minun kirjoitus jotenkin ymmärtää niin. Hmmm...?? [&o] ja jos kirjotin siitä, että en ymmärrä jos isä ei halua hoitaa omaa lastaan niin sehän vain minun mielipide. Ajattelen niin, että mieskin on ollut tekemässä lasta ja miksi sitten ei haluta hoitaa sitä kun syntynyt? tuo VAIN herättää ihmetystä, tarkoitus ei ollut arvostella ketään. Ja on totta, että se isyys voi syttyä myöhemmin kun lapsi kasvaa ja pääsee tekemään yhdessä sen kans asioita. Paremminkin ajattelen niin, että harmillinen tilanne äidille jos lapsi ei miestä kiinnosta heti alusta lähtien.
 
Aurinkopuuteri joo mä heitin ton itku kysymyksen sillä, kun sanoit ettet ymmärrä miksi lapsi jättää hoitoon jos se tuntuu pahalle. Et eiköhän se yhtä ikävälle tunnu oli se eka kerta nyt tai kahen vuoden päästä. [:)][:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top