Mä olen vihdoin saavuttanut ihanan keskiraskauden! Pahoinvointi ja närästys ovat olleet täysin poissa kolme päivää ja olo on kuin uudestisyntynyt. Tosin räkätauti on vaivannut, mutta sekin rupeaa jo helpottamaan, joten oikeasti alkaa tuntumaan siltä, että ekan kerran neljään kuukauteen olo on normaali.
Maha on kasvanut ja vauva potkii kovasti. Tulee ajateltuakin pikkuasukkia enemmän päivän mittaan, kun se aina välillä ilmoittaa itsestään. Tänään huomasin suihkussa myös että maitoa tulee, pari kertaa on aikasemminkin ollut sellainen hassu tunne tisseissä (esim tällä viikolla kun luin uutta Vauva-lehteä), mutta ekan kerran nyt ihan huomasin maidon. Näköjään aikasemmin alkaa kaikki, toivottavasti ei myös loppuraskauden krempat ja vaivat.
Joku valitti selkäkipuja (vai olikohan toisessa ketjussa?), yhä lämpimästi suosittelen hommaamaan raskaustukivyön. Ja tarpeeksi pienen, että on oikeasti tukeva! Mullakin taisi olla poikien kanssa se Anita-merkkinen ja Bebesin myyjä valkkas mulle siitä s-koon, vaikka mun normaali vaatekoko on L. Ja meni hyvin ihan raskauden loppuun. Nyt olen jostain syystä vielä välttynyt selkävaivoilta, vaikka pitkä seisominen saa kyllä selän väsymään.
Hemppa, noi hoitokuviot vaatii kyllä todella pohtimista. Mäkin olen sitä mieltä, että lapset kyllä viihtyvät paremmin kotona, päiväkoti on aina lapselle stressaavaa. Sen huomaa vielä meidänkn 5-vuotiaasta, miten rauhoittuu loma-aikoina. Tuttavapiiristä on myös hyvät esimerkit siitä, että tuommoinen 4-5-vuotiaskin saa ihan tarpeeksi virikkeitä kotihoidossa, kunhan nyt ei ihan vaan sisälle linnottauduta. Pari kertaa viikossa olevat kerhot on myös tosi hyvä juttu, silloin lapsi saa vähän vertaiskontaktia (ja toisaalta myös totuttelua äidin luota poissaolemisesta), mutta se on lapselle (ja kukkarolle) paljon kevyempi vaihtoehto. Mä luulen että meillä jos esikoinen saisi valita, niin haluaisi myös ensi vuonna jäädä kokonaan kotiin. Mutta siitä oltiin miehen kanssa yksimielisiä, että eskariin hän kuitenkin menee, jotta ei kokonaan tipu kaveriporukasta ennen koulun aloitusta ja toisaalta saa ehkä vähän lisää myös kouluvalmiuksia, melkoisen vauhdikas ja lapsellinen tapaus kun on (ja siis lapsellinen hyvässä mielessä, elää vielä vaan hyvin lapsen ruusunpunaista maailmaa :)).
Toisaalta, joskus saattaa olla lapsen edun mukaista olla päiväkodissa, siitäkin löytyy lähipiiristä pari esimerkkiä. Erityisryhmässä lapsen saama tuki saattaa helpottaa koko perheen elämää, kun motorisia ja sosiaalisia taitoja treenataan sopivassa ryhmässä.
Meillä päätös oli ehkä kaikista eniten talouden kannalta tehty, kun halutaan että kolmonen saa olla sinne 2-vuotiaaksi kotona. Kelan tuet pienenee liikaa ja toisaalta päiväkoti maksaa niin paljon enemmän kuin kerhot, että kakkosen on "pakko" jäädä kotiin.
Ah, hiihtolomaan ja rakenneultraan enää reilu viikko! Odotan ihan älyttömästi, josko pikkuinen suostuisi paljastamaan meille sukupuolensa. Kauhea hinku päästä ostamaan pikkuisia vaatteita, mutta neutraaleja ostelin jo ihan alkuraskausvaiheessa sen verran, että niitä en enää halua. Ihana myös päästä lomailemaan poikien kanssa, vaikka mies onkin töissä koko viikon. Päästään testaamaan meidän läheinen avoin päiväkoti, jossa sitten toivottavasti käydään paljon ensi vuonna (ja jonka yhteydessä on myös kerho, johon kakkonen menee, joten pääsen siitäkin hommasta vähän kyselemään).
Ihania masunkasvatteluhetkiä kaikille!
Maha on kasvanut ja vauva potkii kovasti. Tulee ajateltuakin pikkuasukkia enemmän päivän mittaan, kun se aina välillä ilmoittaa itsestään. Tänään huomasin suihkussa myös että maitoa tulee, pari kertaa on aikasemminkin ollut sellainen hassu tunne tisseissä (esim tällä viikolla kun luin uutta Vauva-lehteä), mutta ekan kerran nyt ihan huomasin maidon. Näköjään aikasemmin alkaa kaikki, toivottavasti ei myös loppuraskauden krempat ja vaivat.
Joku valitti selkäkipuja (vai olikohan toisessa ketjussa?), yhä lämpimästi suosittelen hommaamaan raskaustukivyön. Ja tarpeeksi pienen, että on oikeasti tukeva! Mullakin taisi olla poikien kanssa se Anita-merkkinen ja Bebesin myyjä valkkas mulle siitä s-koon, vaikka mun normaali vaatekoko on L. Ja meni hyvin ihan raskauden loppuun. Nyt olen jostain syystä vielä välttynyt selkävaivoilta, vaikka pitkä seisominen saa kyllä selän väsymään.
Hemppa, noi hoitokuviot vaatii kyllä todella pohtimista. Mäkin olen sitä mieltä, että lapset kyllä viihtyvät paremmin kotona, päiväkoti on aina lapselle stressaavaa. Sen huomaa vielä meidänkn 5-vuotiaasta, miten rauhoittuu loma-aikoina. Tuttavapiiristä on myös hyvät esimerkit siitä, että tuommoinen 4-5-vuotiaskin saa ihan tarpeeksi virikkeitä kotihoidossa, kunhan nyt ei ihan vaan sisälle linnottauduta. Pari kertaa viikossa olevat kerhot on myös tosi hyvä juttu, silloin lapsi saa vähän vertaiskontaktia (ja toisaalta myös totuttelua äidin luota poissaolemisesta), mutta se on lapselle (ja kukkarolle) paljon kevyempi vaihtoehto. Mä luulen että meillä jos esikoinen saisi valita, niin haluaisi myös ensi vuonna jäädä kokonaan kotiin. Mutta siitä oltiin miehen kanssa yksimielisiä, että eskariin hän kuitenkin menee, jotta ei kokonaan tipu kaveriporukasta ennen koulun aloitusta ja toisaalta saa ehkä vähän lisää myös kouluvalmiuksia, melkoisen vauhdikas ja lapsellinen tapaus kun on (ja siis lapsellinen hyvässä mielessä, elää vielä vaan hyvin lapsen ruusunpunaista maailmaa :)).
Toisaalta, joskus saattaa olla lapsen edun mukaista olla päiväkodissa, siitäkin löytyy lähipiiristä pari esimerkkiä. Erityisryhmässä lapsen saama tuki saattaa helpottaa koko perheen elämää, kun motorisia ja sosiaalisia taitoja treenataan sopivassa ryhmässä.
Meillä päätös oli ehkä kaikista eniten talouden kannalta tehty, kun halutaan että kolmonen saa olla sinne 2-vuotiaaksi kotona. Kelan tuet pienenee liikaa ja toisaalta päiväkoti maksaa niin paljon enemmän kuin kerhot, että kakkosen on "pakko" jäädä kotiin.
Ah, hiihtolomaan ja rakenneultraan enää reilu viikko! Odotan ihan älyttömästi, josko pikkuinen suostuisi paljastamaan meille sukupuolensa. Kauhea hinku päästä ostamaan pikkuisia vaatteita, mutta neutraaleja ostelin jo ihan alkuraskausvaiheessa sen verran, että niitä en enää halua. Ihana myös päästä lomailemaan poikien kanssa, vaikka mies onkin töissä koko viikon. Päästään testaamaan meidän läheinen avoin päiväkoti, jossa sitten toivottavasti käydään paljon ensi vuonna (ja jonka yhteydessä on myös kerho, johon kakkonen menee, joten pääsen siitäkin hommasta vähän kyselemään).
Ihania masunkasvatteluhetkiä kaikille!