Heinäkuun keskustelut

marimus

marimus

Vauhtiin päässyt keskustelija
Hei, se on jo heinäkuu!

Monilla alkaa ensimmäinen raskauskolmannes olla jo takanapäin. Miltä nyt tuntuu? Omalla kohdallani EI MILTÄÄN. Välillä sitä miettii, onko tuolla vatsassa edes mitään (läskin lisäksi). Toisaalta taas nautin siitä, että enää ei väsytä niin jumalattoman paljon eikä raskautta tarvitse enää salailla. Olen kertonut ihan kaikille - jopa facebookissa ja omassa blogissani.

Salaa toivon jo, että olisi syksy. Haluan vauvamahan!
 
Tässähän tää. Pakko hehkuttaa ettei eilen oksennettu! 
NO eiköhän se tänää kostaudu sitten. Tänään kerrotaan miehen isälle ja äitipuolelle kun menemme sinne syömään. Kyllähän mun maha on jo kasvanut(tietty läskiä seassa), mutta tuntuu että on jo kamalan iso jo vatsa. Saa nähdä minkälainen vastaanotto tulee. Miehen äidille mies saa vaikka laittaa tekstiviestin(nuoremman tulosta maailmaan kertominen johti 3 maailmansotaan)

Eilen kävin jopa lasten kanssa leikkipuistossa. Siis tässä sairastelun takia en ole voinut edes käyttää koiria pienellä pissalenkillä kun on alkanut ottaa keuhkoihin ja huimaamaan.
Sen jälkeen tosiaan alkoi kivut vatsan luona ja nivusissa. Pakko oli heittäytyy sohvalle. Nuorempi oli tietenkin kiipeilemässä mun päällä ja tekemässä paljon tuhoa. Miestä piti koko ajan pyytää. Esikoinen ulvoo ylhäällä omassa huoneessaan ettei jaksa siivota huonettaan jne. Ihana lauantai. Onneksi mies on ollut kotona ja käyttänyt koiria 5km lenkillä pari kertaa päivässä. Meillä on aktiiviset koirat, nii tekee hyvää niille ja varsinkin tolle nuoremmalle.
Yöllä sitten heräsin taas viiltäviin kipuihin ja sitten rinnassa tuntu jyskytystä. Siinä jonkun 30min pyörin ja mietin että joko tässä soittaa lanssin, mutta onneksi rauhottu. Huomenna meillä on ultra, nii kysäsen sieltä heitin mielipidettä ja jos vaikka lekuri laittaa uuteen sydänfilmiin.

Tiistaina lähdemme mökille kaheksi yöksi ja toivon mukaan reissu menee hyvin ja ilmat on hyvät. Lauantaina onkin esikoisen 6v juhlat... 
 
Itse taas mieluusti jatkaisin salailua, en oikeen tiedä miten lopuille ystäville kertois. Kuitenkin pitäis vissiin kertoa koska loukkaantuu kuitenkin jos annan mennä siihen, että saavat tajuta jossain vaiheessa itse. Siis eihän tän nyt pitäis kelleen olla mitenkään erityisen iso ylläri, mutta en tiedä... Ehkä tää osittain johtuu vaan siitä, etten jaksa sitä ylenpalttista onnittelua kun ei se kuitenkaan oo läheskään joka taholta kovinkaan vilpitöntä. Tai sit mie vaan luulen niin. Mietin jos olisin fb:ssä vaan läväyttänyt asian esille, niin olis sitten hoidettu :D Mutta enpä taida rohjeta.

Onko tähän olemassa ees mitään kaavaa, ei kai. Miten te muut olette kertoneet kolmenkympin kieppeissä oleville kavereille, joita ei kauheesti lapsiperheily tunnu kiinnostavan? Miten tää nyt muka voi olla näin vaikeeta kertoa oikeasti hyville ystäville?

Niin ja mie kanssa haluan sen vauvamahan NNNYT!
 
toukero: Meillä kans miehen koko kaveripiiri on just päälle kolmikymppisiä ja suurin osa on lapsettomia. Yhdellä kaveripariskunnalla on semmonen 3v tyttö ja heille on tulossa samaan aikaan toinen kuin meillekkin. Vissiin kuukautta tai kahta ennen. Ja sitten tällä toisella kaveripariskunnalla on meidän esikoista 2kk nuorempi poika. Kummatkaan ei oo raskauksistaan kauhean yleisesti kertoneet kaveripiirilleen juuri tuosta syystä, että ei niitä tahdo kiinnostaa. Meillä on kans saatu toki onnitteluja, osa vilpittömiä, osa taas ei. Mutta eipä se meidän elämää hetkauta. Kuitenkin oma perhe on pääasia ja ite me tiedetään, mitä meidän seinien sisällä tapahtuu. Läjäytät johonki facebookkiin jonku mahan pullistelukuvan ja ilmottelet, että kylläpä turvottaa rv sitä ja tätä. Eipähän jää kelleen epäselväksi :D.

Mammaliina: Hui, että kuulostaa inhottavilta nuo sun kivut ja muutenki huonot olot. Toivottavasti ne osaa siellä ultrassa neuvoa. Pakkohan tuommoseen on kiinnittää huomiota ja hoitaa!

Marimus: Miten tää aika meneekin näin nopeasti?! Heinäkuu... Mitä ihmettä. Mää en osaa oikeen ajatella tätä toista kolmannesta mikä tuossa edessä häämöttää. Jotenki itekki vielä jännitän, että mitä jos masussa ei ookkaan ketään. Vaikka ihan selvästi oon ultrassa rv 6+3 nähny ja neuvolassa saatiin ne sykkeet ja istukkaäänet kuuluviin rv 9+2. Ei pitäs olla hätää, mutta naisen mielikuvitus on kummallinen. Huomenna meilläkin se NT-ultra. Tiedän jo etukäteen, että miten paljon mua jännittää. Nyt jo tekee pahaa.

Mää kans toivon vauvamasua. Mulla ei edellisessä raskaudessa mahasta tullut ollenkaan pyöreä. Se oli koko ajan semmonen kaksosanen. Oli niinku tuossa missä on napa ja vyötärö, niin siinä semmonen kuoppa, eli pyöreä alhaala ja ylhäälä ja niinku olis vanne kiertäny keskellä. Pöljän näkönen. Muistaakseni se lähti pois vasta tyyliin rv 34 tienoilla ja parin viikon päästä jo synnytinkin. On mulla kunnon alavatsa pömpötys ja ihan selkeästi kyllä näkee, että odotan. Pitää päivittää jossain vaiheessa kuva. Tai en tiiä näkeekö sen selvästi, mulla tuota ylipainoa niiiiiiin reippaasti, että ehkä mää ite kiinnitän tuohon masuun huomiota ja muut vaan kattoo, että onpa lihava :D Ainiin hyi. Mulla on tiistaina eka sokerirasitustesti. Kauhulla odotan. Maanantaina ei saa enää 19:25 jälkeen syödä mitään.
 
Jee, täälläkin alkaa jo toinen kolmannes! Ihan huikeeta, miten nopeasti aika menee.

Mulla on koko elokuu kesälomaa, ja sit onki enää vajaa kolme kuukautta töitä ja mammikselle mars!! IHANAAA! Aion niiiiiiin nauttia tästä mammalomasta, Ellenin kanssa kun jäi äitiysloma vähän pätkäks.. Mä lähin töihin, kun pimu oli 4kk ja mun mies jäi töistä reiluks puoleks vuodeks vanhempainvapaalle :) Mä sain niin hyvän työtarjouksen, että oli "pakko" tarttua siihen. Enkä mä oo kyllä sitä päätöstä katunut, isi ja Ellen pääs pyörittämään arkea yhdessä, eikä Ellenille tullut missään vaiheessa sellasta vaihetta, että vaan äiti tai vaan isi kelpais. Molemmat kelpaa kaikkiin hommiin ihan yhtä lailla ;) Ja isi on siis hoitanut alusta asti Elleniä ihan yhtä tasapuolisesti kun mä ja hoitaa edelleen.
MUTTA, kyllä mä huomasin, että vaikka mä tykkään ja nautin mun työstä ihan valtavasti, niin oli mulla ihan hurja ikävä kotiin työpäivien aikana. Nyt aionkin olla kotona todennäköisesti ainakin pari vuotta, toivottavasti kolme. Tosin luultavasti mun mies jää taas jossain välissä n. puoleks vuoden lasten kanssa kotiin ja mä teen sen aikaa töitä, mutta se on varmaan edessä vasta sit, kun tää uus tulokas on abt. vuoden ikäinen. Koska toiveena olis, että imetys onnistuis täällä kertaa sinne vuoden ikään saakka. Elleniä imetin ekat 6kk, mutta pitkien työpäivien vuoksi puolen vuoden jälkeen maidontulo hiljalleen lakkasi..

toukero, mä en myöskään innolla oottanut raskaudesta kertomista, koska jotenkin se ylenpalttinen onnittelu ja hihkuminen sai mut jo ekassa raskaudessa jotenkin kiusaantuneeksi.. Kaikista läheisimmille kerrottiin kasvotusten ja sit 12. viikon jälkeen lätkäsin ultrakuvan fb:hen ;D Nyt ei tarvii enää ressata.. :DD

Mulla alkaa olemaan maha samaa kokoluokkaa, kun ekassa raskaudessa joskus 25. viikolla :D Eli ei tätä enää paljoa piilossa pidetä. On kyllä pyöristynyt silleen yllättävän nätisti. Ihanaa, kun saa pitää kireitä paitoja, eikä tarvii mahamakkaroita piilotella ;)
 
Omalla kohdallani raskauden salaaminen olisi känyt pidemmän päälle tosi raskaaksi, joten asian julkituominen oli suoranainen helpotus. Kaikki muut raskautuneet ystäväni ovat sen sijaan jättäneet facebookissa huutelun vasta viimeiselle kolmannekselle, jotkut jopa vieläkin myöhemmäksi. Mä en vaan olisi pystynyt! En oo salailijaluonne.

toukero: mulla on myös ystäviä, jotka ovat hyvinkin lapsi(perhe)vastaisia, eli eivät itse aio hankkia lapsia ja yksi jopa pelkää alle kouluikäisiä :D. Onnittelut eivät tosiaan olleet kovin vilpittömiä, vaikka olivatkin tietoisia, että suurin unelmani on tulla äidiksi ennen kuin täytän 30. Saas nähdä, miten ystävyys muuttuu sitten, kun lapsi on maailmassa. Hieman vaikeaa se varmaan on treffata sellaista, jolle vauva on pahin fobia :D.

Onneksi tiedän noiden kuitenkin olevan sellaisia elämän mittaisia ystäviä, eli vaikka yhteydenotto olisi pari vuotta hiljaisempaa, niin tavatessa kaikki jatkuu aina siitä, mihin sen viimeksi jätti.

 
Mie muuten taidan laittaa sinne facebookiin jonkun "kylläpä turvottaa" -kuvan, jahka se kessi tulis nyt näkyviin pikkuhiljaa! Kai se jonkun verran vaikuttaa kun on eteenpäin kallistuva kohtu, vaikka bmi onkin reilu 30... Tai sitte voisin kanssa laittaa ultrakuvan! Olispahan hoidettu sitten.

Nia, mie justiin pelkään tuota että jäis maha semmoseksi niinku kuvailit sun ekaa raskausmahaa. Mun maha kun on jo valmiiksikin vähän semmonen. Nappaa kuva ja laita näytille, tekee niin mieli katella muiden massuja kun oma on pelkkää löllöä vielä.

marimus, mullakin nää ystävät on sellasia elämän mittaisia, tai en ainakaan osaa kuvitella että tiet eroaisi joskus niin pahasti, ettei oo toiselle enää mitään sanottavaa. En tiedä voisko tässä siinä kertomisessa jännittää sekin, kun oma elämäntilanne pompsahtaa yhtäkkiä ihan toisenlaiseksi ku parhaimmilla kavereilla.

Toisaalta eilen kun olin alkamassa kertomaan yhdelle tällaisista em. kaltaisista ystävistä, niin se kiljahti tietävänsä jo, muttei oo uskaltanu sanoa mulle mitään kun aatteli että haluan kertoa itse, ja että kertoi jo parille muulle yhteiselle ystävälle ja ne on kaikki kuulemma superonnellisia meidän puolesta. Hyvä ettei tullu linjoja pitkin rutistamaan kuoliaaksi onnesta :D Oli eräs miehen kavereista juorunnu tälle mun ystävälleni. No jaa, kulkeehan se tieto noinkin ja mulle tuli kyllä hyvä mieli :)
 
Valvoin viime yön ja stressasin. Mietin ja ahdistelin työkuvioita ja tulevaa ultraa. Töissä ahdisti se, että täällä esitetään hyvää työilmapiiriä ja vaivihkaa viedään tunteja ja kukaan ei valita. Mulla on työtaakka lisääntyny ihan hulluna ja palkka pienentyny. Nyt oon tasasesti saanu jotain 1400-1700e palkkaa ja nyt kun "pääsin" vuoropäälliköksi, niin mun palkka on tättädädäää verojen ja muiden jälkeen 850e?! Miten vittu voi olla. Kilahdin ihan täysin. En oo omaa myyntiä ehtiny tehdä yhtään, kun oon kouluttanu ja touhottanu. Ja missä on mun palkka? Ei sitä ole.

No voitte kuvitella, kun aamulla piippasi kännykkä tekstiviestiä, jossa ilmoitettiin, että oon päässy ammattikorkeakouluun opiskelemaan kätilöksi, ettei tarvinnu kauaa miettiä, että otanko paikan vastaan. No otanhan minä. Eli elämässä täyskäännös ja 20.8 alkaa elämä opiskelijana. Olen nyt 23-vuotias ja tulin siihen tulokseen, että nyt on mun viimeset hetket lähteä koulutielle, ettei mulla muuten ikinä tuu mentyä. Ja nyt mää ehdin valmistuakki ennen kolmeakymppiä. Tulevaisuus on turvattu, kun mulla on ammatti, missä löytyy takuuvarmasti töitä.

Ultraan mentiin iltapäiväksi. Siellä se pötkötteli, pieni rakas <3. Vastasi täysin viikkoja ja LA pysyi 16.1. Kovasti potkutteli ja ei ollut niskaturvotustakaan kuin se normaalin rajoissa 1,6. Yli 4cm oli tyypillä jo pituuttakin. Jännä kun viimeksi nähnyt 0,66cm mittaisena viivana :D. Oli ihana kokemus. Käytiin sitten ultrahuuruissa hesellä syömässä, Babystylessa kattomassa tuplavaunuja, taas... Sitte ostin itelle kauneudenhoitotuotteita. Ostin ihan perus naamanhoitotuotteita ja hiusväriä, dödöjä ym. Pientä hemmottelua.

Töissä viimein kerroin raskaudesta ja siitä, että lähden. Meni yllättävän hyvin. Sovin, että oon nyt ainaki 10.8 asti töissä, sitte pidän viikon vapaata ja käyn viikonloppusin tekemässä pari meidän päämiehen keikkahommaa. Sitte alotan opiskelut.

Mulla on huomenna se sokerirasitustesti. Vähä oon hoopo ja huonomuistinen. Mun piti lopettaa syöminen 19:25... Kello on nyt 19:45 ja just hoksasin, että unohdin syödä ja tässä mää vedän nyt mun lämmintä ruokaa :DDD
 
Täälläkin tuntuu...ylinormaalilta :) verrattuna aiempaan, ei siis juurikaan väsymstä, ei pahoja oloja, ei mielitekoja paitsi että terveellinen ruoka (salaatit, kasvikset ja peruskotiruoka) on ihan pop niin kuin alustakin asti. 

Löysin tänään muutaman kivan vaatteen OZBabysta Turun länsikeskuksesta! Siellä oli hyvät alet menossa ja paljon vaatteita 40-60% Pellavahousut sain 10 e:lla! :D Samalla pikkuisen salaa vilkuilin hoitopöytävaihtoehtoja ja TrippTrappin babysettiä sekä kangaskuoseja. Tänään on myös tullut pengottua kaappeja ja kirppiskasseja sain 2 kpl täyteen turhaa kamaa. Asuntonäytössä kävin myös "huvin" vuoksi. Taitaa siis olla pesänrakennus mulla alkamassa :P

Mukavaa vikkoa teille kaikille!
 
Valtavasti onnea Nia opiskelupaikasta!!!
Käsittääkseni tonne kätilöks ei ole edes mitenkään hirveen helppo päästä, joten ihan mahtava homma, että pääsit!:)

Mä oon kanssa joskus miettinyt tota kätilön ammattia.. Se olis varmasti mielenkiintoinen ja monipuolinen työ :) Mä oon kohta 27, työelämässä oon ollu jo 11vuotta (joista 10 ihan täyspäiväisenä), joten parin vuoden päästä mä haluaisin kovasti kouluun ;) Haaveilen opettajan ammatista, mutta se 5-6 vuotta koulussa vähän mietityttää, kun on pienet lapset, eikä sitä rahaa sitten ihan kauheasti tule. Mutta se olis ehdottomasti mun unelma-ammatti! Onhan tässä aikaa vielä mietiskellä..
 
Nialle onnea opiskelupaikasta ja sitä kautta uusista uranäkymistä! Olen kuullut, että raskaus on kätilöiden ammattitauti ;).

Mullakin alkoi tänään LOMA. Oujee! Varasin sitä varten illaksi pöydän eräästä lempiravintoloitsijani rafloista ja nyt tuskailen täällä vaatekriisin kanssa! Meinasin laittaa jonkun kivan mekon, mutta kaikki enitiset lempimekkoni kirraavat nykyään joko rinnuksista tai vatsasta/lantiosta :O. En kestä! Ja rinnatki tursuaa jo kaikista rintaliiveistä ulos. Mietinkin, pitäisikö suosiolla ostaa vaan tukevia urheiluliivejä, kun en näin kasvuvaiheessa viitsi hirveästi isompiin rintaliiveihin satsata.

Äh, jotenkin läski olo. Ei voi ostaa vielä äitiysvaatteita, koska maha ei ole tarpeeksi iso, mutta normaalitkin vaatteet ovat jotenkin väärän mallisia.
 
Mä kävin maanantaina H&M mammaosastolla ostamassa housuosastoo uusiks, kun tuntu, että kaikki tavalliset housut kiristi. Yllättävän hyvin istuu jo tässä vaiheessa mammahousutkin ja kasvunvaraa on :) Kannattaa ainakin käydä kokeilemassa. Heti helpotti kummasti elämää, kun pystyy taas hengittää ja töissä istumaan ilman kiristyksiä sen kahdeksan tuntia päivässä. Rintsikat laitoin kans uusiks. Ostin koon isompaa, kun en kehdannu D-kuppia ostaa. Olis vissiin pitäny. Tuntuu et nää uudetkin on jo vähän liian ahtaat. No onneks ne ei sentäs omaisuutta maksa niin voi hetken päästä ostaa sit vielä muutamat uudet vähän isommat. Ihanaa, kun kerran elämässään saa rinnat :) Tiedän, että vuoden päästä luultavasti roikkuu enää patalaput tilalla, mut nautinpa tästä hetkestä. Aika pienet valikoimat oli kyllä kaupoissa tällä hetkellä äitiyshousuista, joten taidan mennä uudemman kerran vasta kun syysmallit tulevat kauppoihin. Ainakin yhdet farkut on pakko hankkia talveks.

Hypistelin vähän jo vauvan vaatteitakin samalla, mutta ei vielä tullut mitään ostettua. Tyttöä kovasti toivon ja tuntu, että vaatteetkin oli joko tyttöjen tai poikien väriä. Ehkä maltan odottaa sinne elokuun puoliväliin, että saadaan varmistus sukupuolesta niin on sitten mukavampi alkaa shoppailut vauvallekin.
 
Minäkin olen jo ostellut H&M:lta housuvalikoimaa uusiks :). On ihan mielettömän paljon mukavampaa todellakin istua töissä ja ajaa autoa kun ei housut kirraa. Osassa housuista oli kauhean korkea vatsaosa, joka tuntuu vielä vähän hassulta, mutta oli myös muutama vähän matalammallakin vatsakaistaleella.

H&M myy nyt alessa Mama pellavahousuja, joissa lahkeissa "pussitus" (minä kun olen pätkä, niin kaikki vaatteet on liian pitkiä). Aivan ihanat ja hintakin vain 15€! Samoin Mama farkkushortsit taisi olla 14,95€ tms. NIIN MUKAVAT!! Eilen tuli postimyynnistä tilatut pari tunikaa ja yksi paita. Tunikat oli ihan hirveitä säkkejä, eivätkä istuneet ollenkaan. Ei näytä raskaana olevalta vaan puhtaasti tankilta! Paita sen sijaan on ihana, lyhythihainen, joka vielä kivasti peittää vatsan.

Töissäkin kyselivät, että mistä olen tilannut nämä farkkushortsit ja pellavahousut. Yritin vähän kierrellä ja kaarrella, koska en vielä ole kertonut töissä tulevasta :)

Ens viikolla olis kyllä tarkoitus kertoa töissäkin tästä. Ei tätä vatsaa kauaa enää piilotella... Ja ens viikolla kun on neuvola, niin saa taas kerran "varmistuksen" että siellä joku kasvaa ja kai sitä on sitten ihan pakko jo itsekin uskoa, että joku pikkuinen sieltä on ihan oikeasti tulossa. Välillä vieläkin tuntuu siltä, että ei tämä voi olla totta...

Vauvan tarvikkeita en ole vielä ostellut, enkä juuri edes katsellut (ainakaan liikkeissä etten vaan jää kiinni). Huutonetistä olen vilkaissut vaunuja jne., mutta niiden hommaaminen tuntuu ihan liian varhaiselta vielä. Kunhan nyt vähän tsekkailee hintoja :)

Oma olo on muuten ihan ok, ei mitään erikoisia tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Hirveästi ei jaksa rehkiä, eli väsy tulee normaalia nopeammin. Puutarhassa riittäisi kyllä tuota puuhaa, mutta taidan jättää muille :)

Ann1kk1 ja Enska 13 + 4
 
Nialle täältäkin onnittelut opiskelupaikasta!! :)

Meillä oli eilen ultra jota jännäsin aivan hirmuisasti! Onneksi kaikki oli hyvin :) <3 Pikkuinen oli ilmeisesti juuri asettunut unille kun ei kerralla kauaa malttanut olla hereillä ja oikeassa asennossa, monta kertaa heräteltiin että saatiin tarvittavat mitat :) Sikiöseulonnan tulos oli normaali, ja samoin niskaturvotuskin. 47,8mm oli pituutta ja viikkoja 11+4, juuri niillä päivillä kun itse laskin, eli laskettu aika 18.1 niinkun itse arvelinkin..neuvolassa sillon laittoivat ajaksi 13.1 menkkojen mukaan.

Oksentelen edelleen :O mutta oksentaminen painottuu nyt enemmän aamuun enkä enää iltaisin usein oksenna niinkun aijemmin..josko se tästä pikkuhiljaa helpottaisi ! '

Munkin töissä ois nyt loppuviikolla kerrottava uutiset kun jään lomalle, ja siitä syystä nään esimiehen vasta seuraavan kerran 5viikon päästä aikaisintaan...haluan kuitenkin kertoa kasvotusten, ja muutenkin salailu alkaa olla hankalaa kun maha jo sen verran pömpöttää :) Jännittää vain siitä syystä että tällähetkellä oon määräaikaisella sopimuksella siellä, vaikkakin siis jo vuosia ollu.. nyt syksyllä mulle luvattiin vakkaripaikka..joten hieman hermostuttaa kirjottaako ne nyt sitten sitä sopimusta!!? aattelin ensin kysyä saanko sen sopparin ja sitten kertoa uutiset..jospa ei esimies kehtaisi sitten muutella enää sanojaan.. kun sopparin kirjottamiseen asti en kuitenkaan uutisia pysty enkä haluakaan salata..

Enkä edes oikeen tiedä miksi niin kovin tätä jännään kun en osaa sanoa haluanko äippärin jälkeen edes takas tonne, kun sitten 3vuorotyö ei taida tulla kuitenkaan kysymykseen kun miehellä on jo 2 vuorotyö ... nähtäs liian vähän toisiamme..joten hassu minä ;) mieskään ei oikeen ymmärrän miksi jännään kun ei paikan saaminen ole edes välttämätöntä ...

Mites muiden työkuviot, onko samanlaisia tilanteita?
 
Nia Onnea opiskelupaikasta! :)

Voi teitä onnellisia, joden olot on jo helpottanu! Täällä alkoi aamu oksulla, taas..:/ Pahin väsymys on onneks jo väistynyt. Mammavaatteita oon käyttäny jo muutaman viikon, ihanaa kun ei housut purista!

Me ollaan nyt kerrottu tulevasta vauvasta noin puolelle lähisuvusta ja aika monelle kaverille. En jotenki jaksais mitään hössötystä ympäristöltä, vaikka vauvan saaminen on toki iso ja ihana asia :D
 
Nia, täältäkin onnittelut opsikelupaikasta!

Mullakin on vuoden loppuun asti määräaikainen työsuhde (jota kyllä varmaankin jatketaan/olisi jatkettu ellei vaavi tulisi), jota jää nyt sitten jäljelle varmaan se muutama viikko äippäloman jälkeen. En ole kertonut vielä töissä kun pomo on lomalla eli sitten selvinnee miten käy. Olen siis vielä opiskelija, eikä tämä työ nyt mikään lopullinen olisi kuitenkaan, että en ota kauheesti paineita asiasta.

Mulla myös ihmeen normaali olo - pahoinvointi on kadonnut miltei kokonaan ja väsymyskin vähän helpottanut. Juuri kun ehdin tottua siihen. että voin nukkua parin tunnin päikkärit ja silti nukahtaa ajoissa illalla niin se loppuu :) Nyt on ollut pikemminkin vaikeuksia nukahtaa, etenkin jos olen torkahtanut päivällä. Mahaa turvottelee ja välillä on lieviä tuntemuksia kohdun kohdilla ja tänä aamuna tissejä kutitti, eli täytynee alkaa rasvata jos ovat kasvamassa ja kiristyy iho. Mulla ollut kanssa mammahousut jalassa jo vähän aikaa kun on niin turvonnut masu, ettei tavalliset ole mukavat/mahdu. Mietiskelin tässä, että mistä/millon sen huomaa kun turvokkimaha muuttuu oikeaksi vauvamahaksi, kun näytän jo nyt välillä siltä kun olisin väh. 5kk raskaana :D

Onko muilla muuten jo linea negra näkyvissä? Mulla ollut jo hyvin raskauden alusta asti ihan selkeä viiva häpykarvoista napaan asti. Ei mikään hirveän tumma, mutta selkeästi näkyvissä. Toki varmasti yksilöllisesti pigmentin tummuuden mukaan toisilla tulee enemmän/aiemmin kuin toisilla...
 
Onnea Nia opiskelupaikasta! :)

irmu: ei näy täällä linea negraa, ei tosin tullut tyttöä odottaessakaan. Kuulemma viittaisi poikaan vanhan kansan uskomusten mukaan?

Täällä jatkuu aamuoksentelut, mutta muuten olo parempi. Muistaa vaan syödä ja juoda tarpeeksi usein.. vatsan turvotuskin helpottanut hieman, tosin päivät ovat erilaisia.

Meinaatteko muut ottaa äitiyspaketin?
Aloin aamulla miettimään asiaa, että tarvitsenko sitä, kun tallella on vielä lähes kokonaisuudessaan esikoisen vuoden 09 paketti. Eikä siitä haalaristakaan ole iloa, ainakin toi vanha on jotain kokoa 70/80, ja oli esikolle ekan kerran sopiva vasta puolen vuoden iässä - eikä tää uusi toivottavasti tarvi kesällä toppahaalaria :)
Pääsyin sitten pohdinnassa siihen että otan rahana ja ostan sillä jotain puuttuvaa, ja tilasinkin heti postimyynnistä sellaisen kahdeksan vaatteen setin... kaksi bodya, paita, kahdet housut, töppöset, myssy ja torkkupeitto. Hinta oli älyttömän halpa, ja kuosina hurmaavan retrohtavat oravat ja kärpässienet, niin annoin palaa vaikkei yleensä tule sokkona osteltua :D
Vähän kumma kyllä toi äitiyspaketti, nyt jaetaan vielä vuoden 2011 pakettia ja vuoden 2012 pakettia ei ole edes julkaistu sen tullessa jakoon vasta lokakuussa! Eikö se kannattaisi suoraan nimetä vuoden 2013 paketiksi, kysyn vaan... :D
 
Mä kans pohdiskelen tota äityispakettia.. Toppahaalari tais viime vuonna olla 68-74cm(?), joten sille ei tosiaan tuu käyttöä. Vaatteita ym. meillä on jo enemmän kun tarpeeksi. Joten voi olla, että mekin otetaan se rahana. Mieli saattaa toisaalta muuttua, jos se 2012 vuoden paketti on superkiva (mitä kyllä vähän epäilen ;D).
Ja juu, ihan älytön toi pakettien jakaminen.. Skippais vaan yhen vuoden kokonaan, nii sais ne taas ajan tasalle.
 
Hankin nyt sit kuitenkin vaan suuremmat rintsikat, kun olin etsimässä uusia bikineitä lauantaina starttaavalle Kreikan matkalle. Oli siinä vaan pokassa pitelemistä, kun Changen myyjä tyrkytti koon 70F -kuppeja JA NE VIELÄ SOPI TÄYDELLISESTI. Jessus. Toivottavasti nää ryntäät ei enää hirveästi kasva (toiveajattelua, tiedän), koska näissäkin alkaa olla kannettavaa....

Vanhat farkut istuu mulle taas, kun alkuturvotus on helpottunt ja toi vatsa kasvaa tuossa vähän ylempänä. Eli mammahousuja tarviin varmaan sitten syksymmällä vasta. Nyt kesäloma kuluu kepeesti halvoissa mekoissa ja trikoissa. Vanhat kotelomekot viikkasin jo pois kepeämpiä aikoja odottelemaan.

Äitiyspakkauksen otan ehdottomasti, koska esikoinen kyseessä ja vaatteet ovat kuitenkin kotimaisia ja laadukkaita.
 
Onnea Nialle opiskelupaikasta! Täällä oksennellaan edelleen, on hyviä ja huonoja päiviä. Esim. Eilen söin kuusi pientä ateriaa, joista oksensin kolme. En vois kuvitellakaan meneväni ravintolaan syömään. Olin eilen akupunktiossa, sain neuloja pahoinvointiin ja pää/niskajumiin, joka johtuu oksentamisesta. Toivottavasti auttaa. Varattiin elokuun puoliväliin matka nizzaan, toivottavasti tää olo helpottaa siihen mennessä. Linea negraa ei näy, täälläkin on joutunut rasvaamaan nännejä, kutisevat. Äitiyspakkauksen kanssa olen kahden vaiheella, kun just ainakin se toppahaalari jää takuulla käyttämättä. Mutta kun esikoinen on kyseessä niin kai siinä ois paljon tarpeellistakin. Meillä on huomenna ultra, jännittää! Osa vaatteista ahdistaa mahasta, ei kaikki kun oon laihtunut n. 5 kg tämän pahoinvoinnin takia. En oo oikein löytänyt mieleisiä mammavaatteita. Osa niistä on ihan hirveen hintaisia. Shoppailuenergiaa ei oo kauheesti. Onko pääkaupunkiseutulaiset ja muutkin ajatelleet mennä odottaja-messuille wanhaan satamaan elokuun lopussa? Minua kyllä kiinnostaa, en oo kyllä mieheltä kysynyt, mutta en usko että ois lähdössä mukaan ihan innosta kiljuen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top