Ultrakuulumisia:
Ensinnäkin, se on POIKA! Ja tämä näytti olevan lähestulkoon koko suvun salainen dream come true (mukaan lukien minun ja mieheni.) Ihana, pieni, suloinen poika on sieltä tulossa. Oi, tämä on NIIIIIN IHANAAAAA!!!! Jostain kummasta syystä olin jo nuoresta pitäen asennoitunut siihen että sitten kun sen aika on, ensimmäinen lapseni on poika, piste. Ja nimikin on jo valmiina. [;)]
Yleensähän kätilöt suhtautuu tosi varovasti tuon sukupuolen kertomiseen, mutta tässä näytti olevan melko varma tapaus siitä kumpaa sukupuolta on tulossa. Se ei periaatteessa tullut edes puheeksi eikä käynyt ilmi sen perus tutkimuksen aikana, mutta kun kysyttiin mieheni kanssa lopuksi että sattuiko kätilö huomaamaan kumpi on tulossa, niin hän oikein varta vasten kävi tutkimassa sitä jalkojenväli aluetta, ja näki vaivaa että sai sen vielä sellaiseen kohtaan siinä monitorilla että mekin pystyttiin itse näkemään kumpi on kyseessä, eikä vaan tyytynyt toteamaan että poika se on. Musta se oli tosi kiltisti tehty siltä kätilöltä. Aluksi tosin meenasin sekoittaa napanuoran siihen pippeliin (kun katsottiin sellaisesta kuvakulmasta missä ne oli suorassa linjassa) ja ehdin olla jo vähintäänkin hämilläni että kylläpäs se näkyy suurena... Mutta tajusin onneksi pian erheeni [:D]
Ultran osalta, meille siis onneksi sattui erittäin kiva ja miellyttävä kätilö joka tutki taaperon hyvin perusteellisesti, ja kertoi auliisti myös meille koko ajan mitä oli tekemässä, ja vastaili kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin mitä keksittiin sille esittää. Se kätilö tutki tosi tarkkaan sikiön aivot, sydämen, sisäelimet, vatsapeitteet jne. Kaikki näytti olevan erinomaisessa kunnossa, ja sikiö vastasi kehitykseltään oikein hyvin raskausviikkoja. Vaikutti myös olevan erittäin vilkas ja leikkisä kaveri [:)] Sen mielestä oli mm. tosi kiva vähän jekuttaa sitä kätilöä; joka kerta kun kätilö alkoi tutkia jotain tiettyä elintä tai osaa, niin meidän taapero esitteli sitä kohtaa tosi auliisti, mutta juuri sillä hetkellä kun kätilön piti napata siitä kohtaa kuva, tai tarkentaa johonkin tiettyyn kohtaan, niin taapero käänsikin äkkiä asentoa, siten että tarkennus meni ihan pipariksi. Ja ennen kuin kätilö ehtii säätää laitteet taas oikeaan asentoon, niin taapero kääntyikin aina taas tosi suotuisaan asentoon, ihan kuin se olis tahtonu sanoa että ”lällä lää, tässä tämä kohta taas olis erinomaisesti esillä, tule nappaamaan kuva” [:D] Kätilö rupes loppua kohden jo naureskeleen, että onpa tosiaan leikkisä kaveri, kun teki joka kerta tuon saman tempun. Kaikki tarvittavat rakenteet ja kohdat saatiin onneksi tutkittua hyvin ja perusteellisesti, ja toukkakin sai vähän leikkiä siinä samalla. [;)] Se on jotenkin vaan niin hämmästyttävän ihana fiilis katsella omaa pienokaista kun se uiskentelee siellä kohdussa, ja tekee kaikkia hassuja kuperkeikkoja ja sammakonliikkeitä ja leikkii omalla napanuoralla [:D] Oi, ja mikä suloisinta se piti myös pienen juomatauon ja lipitteli siinä ihan rauhassa sitä lapsivettä, söpöä [:)] Paras oli kuitenkin se, kun kätilö siirtyi tutkimaan taaperon kasvoja, niin se vetaisi nopeesti sen pikku nyrkit kasvojen eteen suojaksi, mutta rohkaistuikin siitä aika nopeasti, ja leväytti molemmat kätöset sivuun, pois kasvojen edestä, ja aukaisi kämmenensäkin ihan auki, siten että päästiin laskemaan kaikki sen pienet, suloiset sormet [:)] Lopuksi se rupes vielä heilutteleen sitä kätöstänsä, eli se aivan selvästi vilkutti iskälle ja äiskälle [:D] Saatiin oikein ihana ultrakuvakin siitä sen heiluttavasta kätösestä, missä näkyy kaikki viisi pientä sormea. Oi! [:)] Ah, voiko elämä olla enää ihanampaa! [:)] Ai niin, ja kasvonpiirteitäkin päästiin tarkastelemaan. Kaikki oli kunnossa –silmät, nenä, suu, posket, ja huomattiin jo että toukalla on alahuulen alla sellainen pieni söpö kuoppa, ihan kuin iskällänsäkin.
Eli rakenneultran mukaan kaikki on erinomaisesti, sikiö voi mainiosti ja istukka oli hyvässä paikkaa etuseinämässä ja niin poispäin. Enää vaan ei ole tarjolla yhtään ultraa tai mitään, vaan seuraavan kerran pitäis kuulemma mennä sinne Naistenklinikalle sitten heinäkuussa synnyttämään. Höh. Sitä ennen voi tietysti käydä vielä tutustumassa lähemmin Naistenklinikkaan, ja niiden synnytysosastoihin jne. Mutta tässähän tulee kaamea ikävä vauvelia jos ei sitä enää pääse ultrassa näkemään! Onneksi meillä on tänä perjantaina tiedossa vielä se Bruno Cacciatoren 4D-ultra. Sieltä saa kuulemma mukaan dvd:nkin siitä ultrasta, eli onpahan sitten jotain katseltavaa heinäkuuhun saakka. Hih [:)]
No mutta, siinä taisikin taas olla ne tärkeimmät kuulumiset, vaikkakin vähän jäljessä itse ultrasta mikä oli jo melkein kaksi viikkoa sitten… [8|]
Voikaa hyvin mammat, enää alle puolet matkasta jäljellä! [:D]
