Heips!
Täältä ilmoittautuisi mukaan myös esikoistaan odotteleva. Olen lueskellut näitä palstoja jo kuukauden ajat, mutta olen ollut hyvin pelokas koko tämän ajan, sillä olen saanut jo tänä aikana takaiskuja. Aluksi varhaisultrassa lääkärisetä pelotteli minua suurella keskenmenoriskillä, sillä alkio vastasi 7+2 viikolla vain 5+4rv. Samalla myös minulta löydettiin suuri yli tennispallon kokoinen kysta oikeasta munsarjasta, joka majailee kohdun päällä. Olen sen vuoksi käynyt verikokeissa ja kontrolliultrassa. Kontrolliultrassa kuitenkin selvisi, että pikkuinen oli kehittynyt uusien viikkolaskelmien mukaan ja tässä tapauksessa ovulaationi olikin sitten ollut luultua myöhempään. Kysta taas oli kasvanut, mikä kauhistutti. Olenkin ajatellut mennä omakustanteisesti uudestaan ultraan ennen nt-ultraa, sillä pääni räjähtää tämän asian kanssa, sillä pelkään, että kysta kasvaa kasvamistaan ja aiheuttaa siten haittaa pikkuisen kehitykselle.
Tänään olisi kuitenkin eka neuvola ja toivottavasti sieltä saa paljon uutta informaatiota. Jänskättää. Painokin on jo noussut ihan kiitettävästi, vaikka tässä kohtaa se ei olisikaan niin suotavaa :D 2kg on päässy jo lipsahtamaan. Oon muuten kova liikkumaan, mutta olin heti raskauden alusta lähtien kuukauden flunssapotilaana, eikä energiaa riittänyt muuhun kuin lepäämiseen. Myös suurilta oksennuspahoinvoinneilta on tullut vältyttyä, kun olen yrittänyt syödä vähän väliä (tämäkin varmaan suurena syynä varhaiseen lihomiseen). Illalla tulee välillä älyttömiä ällötyskohtauksia ja oksettaa, mutta tällöin menenkin samantien sänkyyn makoilemaan, mikä saa olon vähän helpottamaan. Myös kaikki hajut ovat moninkertaistuneet ja olen varsinainen vainukoira. Jääkaappi ja tiskirätti ovat pahimmat viholliseni tällä hetkellä. :D
Mutta palailen tänne kirjoittelemaan uudestaan, on niin ihana purkaa fiiliksiään täällä, kun ei viitsi koko aikaa rasittaa tuota miesparkaa näillä höpinöillä. :)
Ihanaa kevätpäivää kaikille tuleville mammoille!
Dzelli ja pikkuinen 9+3