Ennenaikainen synnytys

Hui ku luulin jo että nyt on eka kesäkuunvauva maailmassa :/ onneksi ei.
Tsemppiä freyja, toivotaan ainakin 4 lisäviikkoa babylle :)!! Ja tsempit myös muille joilla vaarana tuo ennenaikainen. Täällä sormet ja varpaat ristissä ettei kukaan synnytä vielä moneen viikkoon :Heartred
 
Hirveesti tsemppiä Freyja! Ja rohkeutta! Ennenaikainen syntymä tuo mukanaan hurjasti erilaisia tunteita, mut hyväksy ne kaikki, ne ovat kaikki normaaleita. Mulla oli tosi rankkaa esikoisen synnyttyä, ja sitä kesti tosi pitkään ennenkuin sain kaikki käsiteltyä.

Lapsen kanssa saa nykyään olla osastolla 24h ja sinne voi myös soittaa 24h, joissain voi myös yöpyä samassa huoneessa, mutta itselleen kannattaa olla armollinen ja ainakin yöt nukkua kotona jos suinkin voi. Hormonit ja stressi pitää kyllä hurjassa vaudissa aluksi mutta se ei kestä ikuisesti.
 
Me oltais voitu olla samaan aikaan samalla synnärillä Freyja, ei taida mennä enää ihan niin. Höh.
Kovasti tsemppiä lisää!! Josko tilanne pysyis vakaana edes sinne 30+. ♡♡
 
Täällä tehty myös eilen neuvolassa tavoite pitää vauva sisällä vielä 6 viikkoa sitten saa syntyä, nyt rv 28+1. Raskausmyrkytys uhka päällä (oireet viittailee pitkälti siihen suuntaan) sekä jatkuva supistelu, jota myös levossa. Kotona saa olla toistaiseksi, toivottavasti pysyykin niin eikä ainakaan myrkytysoireet pahene. 2 viikon päästä ultra, joka kertoo taas miten jatketaan. Muuten neuvola kontrollit 1 viikon välein.
 
Sitä minäkin et enpä taida kesäkuussa synnärillä olla synnyttämässä ainakaan. Kyllä pienoinen järkytys ja paniikki iski. Toisaalta en sit tiedä et jos tilanne pysyisikin vakaana niin voivatko ne pitkittää vauvan masuaikaa. Jotenkin haluaisi vastauksia heti, mutta kun ei niitä varmasti ole ja mennään tilanteen mukaan.

Onneksi ainakin oma olo parantunut ja verenpaineet laskeneet joten ainakin sen puoleen olla parempaan suuntaan. Vauvan voinnista hankala sanoa muuta kuin et kovin tuo masussa touhuaa :)
 
Aktiivisuus on aina hyvä merkki. :) Mitään varmoja vastauksia ei kenelläkään ole, mutta toivotaan tietysti, että vauva saisi mahdollisimman paljon lisäaikaa. :)
 
Moi kaikki! Pakko oli tulla kuulumisia päivittämään ja samalla avautumaan lääkäreiden käytöksestä.. Eli mulla on ollu jo moonta viikkoa näitä supisteluja ja tiistai iltana niitä tuli taas melko säännöllisesti ja keskiviikko aamuna äitipolille tarkastukseen..Siellä selvis että mulla on suppiloimainen kohdunkaulantilanne, sisäsuu on jo auki ja ulkosuukin 1cm verran auennut. Ottivat osastolle ja antoivat supistusten esto lääkkeet tipan kautta ja kortisoonipiikit vauvaa varten. Eilen halusin lähteä kotiin omalla vastuulla johtuen lääkäreiden käytöksestä ja nehän haukku mut ihan lyttyyn ja mulle jäi niiden puheista se käsitys että nyt jos kotiin lähden niin he eivät ees vauvaa hoida jos syntyy nyt.. Tiesin kuitenkin itse että saan kotona levättyä paremmin kun sairaalassa (aivan kamala sairaalakammo jäi esikoisen ajalta) ja supistukset loppuikin kun kotiin pääsin makaamaan.. nyt vaan pelottaa että miten uskallan lähteä takas sairaalaan kun lääkäreiden käytös oli tuo.. ja tiedän kyllä että otin tosi ison riskin lähteä pois osastolta mutta sairaalaan ei onneks ole pitkä matka jos tulee äkkilähtö.. Voiko lääkärit tehdä muka tehdä sen etteivät hoida keskosta jos oon omalla vastuulla pois lähtenyt?? Väittivät vielä etten tunne kiintymystä sikiötä kohtaan kun lähden, mikä ei pidä paikkaansa yhtään, koska tiesin että kotiintulo helpottaa myös vauvan oloa kun saan itse rentouduttua ja rauhoitettua mieleni.. plus että jouduin olemaan tuon sairaala-ajam synnytyssalin puolella niin ei niitä supistuksia ainakaan helpottanut se että vasta syntyneiden itku kuului käytävältä koko ajan.. anteeksi pitkä viesti ja varmasti osa teistäkin miettii miten uskalsin lähteä mutta halusin vaan päästä avautumaan :)
 
Lääkäri ei voi kyllä jättää hoitamatta sua ja vauvaa sehän on jo suomen lain vastaista. Sun varmaan kannattais ottaa tuo sun sairaalakammos puheeks siellä kun menet sinne takaisin, turvallisin paikka vauvalle ja sulle varmasti on sairaala tällähetkellä ja siellä apu lähellä.
 
Vauvan vointia voi tietty seurata käyrällä mutta saitko mitään ohjeita? Esim jos alat tuntea vauvan liikkeet selvemmin koko ajan, se voi tarkoittaa lapsiveden vähenemistä eli kalvossa on reikä, ja jos supistelee koko ajan, kohtu voi väsyä sinun huomaamattasi ja pakko tehdä sektio.

Lisäksi sitä kortisonia voidaan antaa lisää. Supistuksenestoa voi antaa lisää. Voi tulla äkkiäkin tulehdus ja tarvit antibioottia. Ja keskosvauva voi oikeasti syöksysyntyä ja tarvia välittömästi hengityskonetta, elvytystä, ei se kortisoni ole mikään taikajuttu. Munkin vauva oli 33+3 syntyessään letkussa 4 tuntia enneku alko ite hengittää tarpeeksi hyvin, ja sen jälkeenkin tarvi happiviikset! Ja lämpöpedin, kun ruumiinlämmön säätelyn kehitys on kesken. Jos vauva syöksysyntyy, se voi oikeasti kuolla etkä sä kerkeä sairaalaan vaikka se olis kuin lähellä :sad001

Voisiko esim lastenosastolta joku tulla sun luo kotiin? Pliis mieti vielä että jos menisit takaisin :sad001 mulla tulee kyyneleet jo...
 
Ja se syy siihen miksi olit salissa on se, että se lapsi oikeesti voi syntyä millon vaan. Ei ne huvikseen pidä salissa jos on riskejä.
 
Tottakai lääkärit hoitavat sekä sinua että vauvaa jatkossakin,siitä ei kannata olla huolissaan. Olen Murmelin kanssa samaa mieltä,että sairaalakammo kannattaa ottaa puheeksi ja siihen voi pyytää vaikka hoitajan kuuntelemaan tai ennenaikaisen synnytyksen uhatessa tarjolla on psykiatrinen sairaanhoitajakin keskustelemaan tilanteesta, koska tilanne on niin stressaava ja ahdistava. Mulle osastolla ollessa tarjottiin psyk.hoitajaa useaan otteeseen ihan vaan sen tilanteen vuoksi. Varsinkin jos lääkärit tuntuu jotenkin etäisiltö tai töykeiltä,niin hoitaja voisi olla parempi vaihtoehto puhua sairaalakammosta.
Olen samaa mieltä,että sairaala olisi turvallisempi paikka etenkin vauvalle. Synnytys voi käynnistyä nopeastikin ja vauva saa parhaan hoidon silloin heti. Kyllä sieltä osastolta kotiutetaan heti,kun vaan nähdään tilanne rauhalliseksi ja kotiutus turvalliseksi. Kokemusta on esikoisen kohdalta ja tässä raskaudessa 7,5 vk osastolla viettäneenä (nyt kotona). Toivottavasti pääset vielä monta viikkoa eteenpäin!!
 
Tällästä kaikkea tarvii tervekin, hyvillä viikoilla syntynyt "iso" keskonen.

ImageUploadedByVau Foorumi1428650420.278035.jpg
 
Eevei kanssa ehdottoman samaa mieltä! En tiedä millä viikoilla olet, mutta vaikka joutuisit muutaman viikon olemaan sairaalassa,se on sinun elämässä pieni aika ja vauvan elämässä se taas voi vaikuttaa koko loppuelämään, että pysyy kyydissä vielä senkin ajan!
 
otin sairaalakammon puheeksi ja sanoin että en osaa rauhottua ollenkaan siellä, kukaan ei ottanut asia kuuleviin korviinsa,keskustelin useammankin lääkärin ja hoitajan kanssa mutta siellä oli niin kiire ettei he kunnolla voineet keskittyä keskustelemaan.. Ja siinä vaiheessa kun eräs lääkäri totes ettei tällä hetkellä enempää vauvan eteen täällä voi tehdä niin sanoin että sit voin varmaan lähteä kotiin makamaan ja tulla takasin jos tarve vaatii. tilanne on onneks pysyny rauhallisena eikä vielä ainakaan ole tullut tarvetta lähteä takaisin.. ihmetyttää vaan tuo että eivät ota tätä sairaalapelkoa vakavasti vaikka oikeesti itkin asian takia monelle eri ihmiselle.. Lähden kyllä saman tien ambulanssilla jos vähänkin on tunne että jotain on pielessä. ja maanantaina käyn kontrollissa tarkistuttamassa tilanteen.. Lääkärit ei myöskään tutkineet tilannetta ennen lähtöä, vaikka pyysim ja sanoin että jos tilanne on huonontunu niin jään toki tänne, vastaus oli vaan että he eivät tutki sitä nyt..vähän tuli olo että heitä ei oikeesti enää edes kiinnosta kun olin sanonut lähteväni kotiin..
 
Muokattu viimeksi:
ja sen verran ohjeistivat että tosi herkästi takasi että jos vähänkin supistelee tai koskee tai muuta niin saman tien takasin, mutta ihme kyllä kaikki kivut ja supistukset hävis kun pääsin kotiin asti. oon kuunnellu kotona vauvan sydänääniä ja kuulostellu liikkeitä ja muitakin merkkejä että onko jotain pielessä mutta onneks ei oo mitään merkittävää tapahtunu..niin ja vielä lisätäkseni mulle sanottiin ettei kortisoonia enää laiteta ollenkaan niiden 2piikin jälkeen :O
 
Jospa sun tilanne pysys rauhallisena kaikesta huolimatta. Vaikka sairaala varmasti olis pienen kannalta paras mutta hyvä jos kotona kaikki pysyny rauhallisena. Tuo että eivät ole kuunnelleet sun pelkoa on epäreilua sillä siihen pitäs kyllä saaha apua ja kuuntelua.
Mullekkaan ei oo pistetty ku kahet kortisoni piikit ja ei enempää pistetäkkään.
Missä sairaalassa sä puolikas sait tämmöistä kohtelua?
 
Mie olin tuolla Joensuun keskussairaalassa, ja yks näistä lääkäritädeistä jotka eilen kävivät puhumassa miun kanssa niin oli jo 6,5vuotta sitten esikoisen aikaan samasta aiheesta väittelemässä, silloinkaan asiaa ei kovin vakavasti otettu..Ei voinut ymmärtää miten näin nuorella voi olla muka niin kova sairaalapelko..Harmittaa suunnattomasti kun tuntuu että tää mun ikäkin on yks syy miks saan tämmöstä kohtelua, tälläkin reissulla muistivat hieman naureskella sille että ikää on alle 30vuotta ja JO kolmas tulossa.. ja kyseenalaistetaan asiakkaan tuntemukset ja huolenaiheet enempää asiaa tutkimatta tai kysymättä, ei ainakaan helpota sairaalapelkoa tuommonen käytös mutta.. toivon tosiaan että saan olla kotona vielä monta viikkoa ja seuraavan kerran kun meen, on vauvakin jo valmis tulemaan :)
 
Ikähän sen pelon määrittää. Mitähän ne siellä tuumais mulle ku ikää muutama vuosi yli 20 ja kohta kolme lasta. :D
 
Jetsoni, kuulostaa muuten paljon enemmältä lasten määrä, kun ilmaisee vain lukumäärän, eikä ota huomioon kaksosia. :D

Minusta on ihan loogista, että nuori ihminen voi pelätä jopa vanhempaa enemmän. Eikä pelko kyllä katso ikää mitenkään!
 
Onko siellä pelkopolia? Voisiko sitä kautta saada apua? Osattaisiinko neuvolassa auttaa?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top