youngwoman
Satasella mukana keskusteluissa
Onkos muilla tammimammoilla ollut tarvetta ajatella tälläistä?
Itselleni pelko tuli ajankohtaiseksi nyt maanantaina rv28+4 kun alkoi tulla supistuksia. Olin ollut monta päivää kovassa kuumeessa ja oksennellut yms. ja olen muutenkin sairastellut raskauden aikana paljon. Tällä kertaa monen päivän kova sairastelu alkoi aiheuttaa supistuksia jotka olivat kyllä kivuliaita.
Supistukset alkoivat illalla ja lähdimme päivystykseen. Selitin siellä koko tilanteen ja minusta otettiin paljon kokeita ja testejä ja lääkäriä jäimme odottamaan. Lääkäri kertasi tilanteen ja koitteli vatsaa joka aiheutti minulle kipua ja homma oli sitä myöden selvä. Naistentautien polille siitä lähdettiin sitten suoraan ja siellä tutkittiin lisää. Onneksi lapsi ei kuitenkaan ollut syntymässä. Kohdunsuu oli kiinni ja kaikki näytti hyvältä. Vauvan painoarvio oli 1050g [:)] Supistukset olivat kuitenkin kovia ja jouduin jäämään yöksi tarkkailuun ja sain lääkettä supistuksien loppumiseksi. Viimeinen kivulias supistus tuli klo 3 yöllä mutta sen jälkeen laantuivat. Seuraavana päivänä lääkäri tutki minut ja totesi että lääkkeeksi ei ole muuta kuin lepoa ja runsas juominen ja pääsin kotiin seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan.
Tämä pelästytti minut kyllä pahan päiväisesti ja tietty pieni pelko on että supistuksia alkaisi tulla uudestaan tai että lapsi syntyisi aikaisemmin kun jo tässä vaiheessa on tullut tälläistä.
Ei kuitenkaan voi kuin toivoa että hän pysyisi nyt siellä kasvamassa vielä tammikuuhun asti jolloin on laskettu aika[:)]
Itselläni ei ole kyllä ollut helppoa koko raskausaikana, tuntuu että aina on jotakin vaivaa ja sitten kaikki tälläinen vielä siihen päälle. Mutta sen voimin jaksaa kun tietää että kyllä odotus vielä palkitaan lopussa!
Onnellista odotusta kaikille mammoille[:)]
Itselleni pelko tuli ajankohtaiseksi nyt maanantaina rv28+4 kun alkoi tulla supistuksia. Olin ollut monta päivää kovassa kuumeessa ja oksennellut yms. ja olen muutenkin sairastellut raskauden aikana paljon. Tällä kertaa monen päivän kova sairastelu alkoi aiheuttaa supistuksia jotka olivat kyllä kivuliaita.
Supistukset alkoivat illalla ja lähdimme päivystykseen. Selitin siellä koko tilanteen ja minusta otettiin paljon kokeita ja testejä ja lääkäriä jäimme odottamaan. Lääkäri kertasi tilanteen ja koitteli vatsaa joka aiheutti minulle kipua ja homma oli sitä myöden selvä. Naistentautien polille siitä lähdettiin sitten suoraan ja siellä tutkittiin lisää. Onneksi lapsi ei kuitenkaan ollut syntymässä. Kohdunsuu oli kiinni ja kaikki näytti hyvältä. Vauvan painoarvio oli 1050g [:)] Supistukset olivat kuitenkin kovia ja jouduin jäämään yöksi tarkkailuun ja sain lääkettä supistuksien loppumiseksi. Viimeinen kivulias supistus tuli klo 3 yöllä mutta sen jälkeen laantuivat. Seuraavana päivänä lääkäri tutki minut ja totesi että lääkkeeksi ei ole muuta kuin lepoa ja runsas juominen ja pääsin kotiin seuraavana päivänä puolenpäivän aikaan.
Tämä pelästytti minut kyllä pahan päiväisesti ja tietty pieni pelko on että supistuksia alkaisi tulla uudestaan tai että lapsi syntyisi aikaisemmin kun jo tässä vaiheessa on tullut tälläistä.
Ei kuitenkaan voi kuin toivoa että hän pysyisi nyt siellä kasvamassa vielä tammikuuhun asti jolloin on laskettu aika[:)]
Itselläni ei ole kyllä ollut helppoa koko raskausaikana, tuntuu että aina on jotakin vaivaa ja sitten kaikki tälläinen vielä siihen päälle. Mutta sen voimin jaksaa kun tietää että kyllä odotus vielä palkitaan lopussa!
Onnellista odotusta kaikille mammoille[:)]