Vauvojen kuulumiset

Kiitos Satsuma! Ja annisla, mä niin ymmärrän tuon tunteen. :sad001 Meilläkin noita oikuttelupäiviä sattuu usein putkeen montakin ja mieskään ei töiltään välttämättä ehdi olla oikein läsnä kuin lähinnä viikonloppuisin, arkena hyvin vähän. Niin, ja sit se rinnalla raivoaminenkin vielä, milloin syynä maitosuihku, milloin väsy ja ties mikä...
 
Hirveesti tsemppiä :talk017Itse itkuisen vauvan äitinä voin sanoa, että ajan kanssa oikeasti helpottaa. Meillä tyttö ens viikolla 4 kk ja vielä kuukausi sitten olin itekin ihan epätoivonen, mutta nyt saan jo helpostikin esim. kotitöitä tehtyä ja vauva viihtyy omillaan. Eilen leivoin jopa piirakan, ja vauva sillä välin tyytyväisenä sitterissa, jota en olis voinut edes viime viikolla kuvitella tapahtuvaksi. Ja lisäksi koko ajan kehittyvä/kasvava ja uusia taitoja oppiva vauva palkitsee, ja niiden hyvien hetkien avulla jaksaa taas niitä vaikeita, koska vauvathan elää "vaiheita" ja aina jossain välissä tulee varmasti huonojakin uudelleen.

Meillä trikooliina, mutta kudottu on kyllä parempi, joten jos pari kertaa jaksaa reenata, alkaa varmasti sujua. Lisäksi ulkokäytössä meillä Tula, joka on kyllä totaalipelastus, kun vauva ei viihdy vaunuissa, tuli taas tänään todistettua. Kantoliinayhdistyksellä on tukihenkilöitä, joilta saa vaikka hlökohtaisen opastuksen. http://www.kantoliinayhdistys.fi/apua-kantamiseen/tukihenkilot/

Me ollaan lisäksi saatu apua itkuisuuteen osteopatiasta, toiset vyöhyketerapiasta. Jaksamista :)
 
En tähän nyt osaa muuta sanoa, kuin että kyllä mä olen välillä joutunut "huudattamaan" poikaa, niin että saan esim. käytyä vessassa, puettua tai otettua syötävää. En tietenkään jätä yksin, vaan lasken sitteriin näkö- ja jutteluetäisyydelle. Välillä saatan nostaa syliin kesken puuhan, jos itku on ihan mahdotonta (mm. vessanpöntöllä istuttu vauva sylissä...), mutta jos tarvin molemmat kädet vapaaksi, niin sitten joutuu hetken huutamaan. Ei se kai siitä pilalle mene? En toki itselleni mitään juhla-aterioita valmista vauvan huutaessa, mutta jotain välipalaa on joskus näissä tilanteissa saatava. Tosin kyllähän se oma ruokailu aina vähän väliä meinaa jäädä.

Mutta siis kun Annisla sanoit, ettet saanut puettua kun vauva huusi, niin kyllä mä olen tuollaiset nopeat operaatiot tehnyt huudosta huolimatta.

Janninalle tsemppiä! Liina tai reppu voisi helpottaa, meillä tänään manduca antoi mulle vapaat kädet yli tunniksi. :)
 
Joo, no mustakin Pihla vähän tuntui että se on tällaista esikoisäidin hysteeriyttä, kun en pystynyt jättämään edes siksi aikaa itkemään, että saan housut jalkaan. :oops: Yleensä siis kyllä samalla lailla voin sitterissä vieressä vähän huudattaa jos teen jotakin missä tarvii molempia käsiä, nyt tänään se itku vaan oli sellaista että aina riipaisi äidinvaistoa niin että piti nostaa takaisin syliin ja kokeilla sitten uudestaan (ja uudestaan ja uudestaan). Ei vauva noin pienestä kyllä tosiaan pilalle mene! Joka vauvanhoito-oppaassa vaan tuntuu lukevan, ettei pieni vauva ymmärrä viivettä ja parasta jos saa mahdollisimman nopeasti tarpeet tyydytettyä ja vastataan mahdollisimman nopeasti itkuun jne, niin joskus aina vähän realiteetit ehkä katoaa. Täälläkin on istuttu vessanpöntöllä vauva sylissä, tosin onneksi vain kerran pari.

Meillä siis näitä henkisesti vaikeita hetkiä tulee aina korkeintaan muutaman päivän välein ja vain vähäksi aikaa, yleensä jaksan kyllä hyvin ja vauva on kuitenkin suht helppo. Eli olen kyllä mielestäni onnekas, varmasti monella muulla on rankempaa. Nytkin isi sitten katsoi tuon viestin jälkeen vauvan perään kun sanoin että tarviin taukoa, ja sain vähän rentoutua. :) Ollaan myös mietitty jotain vapaapäiväsysteemiä, jolloin vuorotellen annettaisiin toiselle siis "vauvaton päivä" (miten se nyt täysimetykseltä onnistuu), mutta vielä ei olla saatu toteutettua.
 
Joo kyllä mäkin jouduin välillä huudattamaan vessakäyntien ja nopeiden eväiden tekoaikojen aikana vauvaa, mutta tosiaan silleen, että on ite lähellä... enää en muista että koska viimeks :) Ei se kivaa ole, mutta toisaalta pakko on syödä itekin, että maitoa riittää ja mun pinna ainakin kiristyy huomattavasti nälässä eli pitkällä tähtäimellä kuitenkin vauvankin etu, näin ainakin ite järkeilin. Ja vessassakin oli ihan pakko käydä just tasan kun tuntu siltä, sillä varsinkin alkuaikoina olis tarvinnu pamperssit itekin, kun ei rakko pitänyt täynnä yhtään :p
 
Tai siis joo. Edelleenkin joudun huudattamaan vauvaa aina lähdön hetkillä, kun vihaa turvakaukaloa...ehkä sekin helpottaa joskus...
 
Skylar, kiva kuulla että teillä on alkanut helpottaa! :)

Ja tuo on niiiin totta, että vauvoilla on vaiheita. :grin Meidän superhelppo hymypoika on (flunssan jälkimaininkeja?) ollut viime viikon superkiukkunen. Yritäpä laskee vaikka sitteriin niin näkee naamasta jo ennakkoon että kohta karjutaan. Uskon ja luotan, että tämä on hyvin lyhyt vaihe. :wink
 
Pihla: mahdettiinkohan olla samassa vauvauinti infossa :-)
 
Sanko: Heh, kyllä sit varmaan oltiin, jos eilen siellä kävit. :) Istuitko vasemmassa pöytäjonossa ja otit 9.30 ryhmän? Ja tulossa isomman sisaruksen kanssa? En kyllä kasvojasi enää muista, kun jännitin koko ajan, että pitääkö poika päänsä kiinni. :grin Me istuttiin oikeassa takanurkassa, taidettiin tulla viimeisinä.
 
Juurikin näin. Mä taas aattelin et meijän muksu on outo ku nukku vaan, muilla kun ei. :-D
 
Hitsi kun mulla ei ollut silloin hoksottimet yhtään toiminnassa, kun en tajunnut painaa kasvoja mieleen. No, jos törmätään jossain ja satut tunnistamaan, niin saa moikata. :)
Sehän on vaan hyvä kun vauva nukkui, niin saa keskittyä rauhassa. Meilläkin sujui ihmeen hienosti, poitsu nukkui ison osan ajasta. Jaksoi sinnitellä hyväntuulisena vielä Prisman kassalle asti. :grin
 
Hei Pihla ja sanko, saanko udella mistä olette hankkineet uimapuvut vauvalle, jos sellaiset on jo hankkittuna? Olen vähän katsellut lahkeellisia uimahousuja (kuten ne Finnwearin muumiuimapuvut), mutta ainakin nettikaupoista tuntuu kaikkialta loppuneen.

Meillä on tarkoitus myös aloittaa vauvauinti. :) Vaikka vielä en ole kyllä saanut mitään konkreettista aikaiseksi.
 
Meillä niitä myytiin siellä infotilaisuudessa. Noi mitkä ostin on dolphin seimwear. Kiristys vyötäröllä ja lahkeissa. Ja napakkuus olis pop :-)
 
Meillä on perus lahkeellinen kokouikkari, jonne laitetaan uimavaippa alle. Anoppi oli hommannut kirppikseltä, joten alkuperää en tiedä. :D Kokeillaan noilla, ei lähdetty ostamaan vaippauikkaria. Prismassa näin myytävän sekä uimavaippoja että vaippauikkareita. :) Hinnat muistaakseni 15-20€.
 
Ah, se oiskin kätevää jos infotilaisuudesesta saisi ostettua! Ja kiva kuulla, että Prismassa on. Ajattelinkin että isoista marketeista varmaan löytyy, itse ei vaan autottomana tule kovin usein käytyä.

Meidän poika näytti ensi merkkejä kääntymisestä tänään! Ei siis vielä kääntynyt, mutta suht lähellä oli kun taas aiemmin ei ole mitään haluja siihen suuntaan näyttänyt.

Nauraako teidän vauvat muuten vielä? Oon lukenut, että 3-kuukautiset osaisivat jo nauraa, mutta meidän poika vain kiljahtelee ja hymyilee, naurua ei ole vielä kuulunut. Ja nyt siis suunnilleen (LA:sta laskettuna) 3kk ikäinen. Ehkä pitää itse höhöttää vähän enemmän malliksi.
 
Meillä naurettiin ekan kerran pari viikkoa sitten, siis oikein kunnon kikatus, en ole kuunaan kuullut mitään suloisempaa :love7 Äitin sydän lepattaa joka kerta, mutta niitä ei kyllä jaetakaan, kun todella säästeliäästi vain silloin ku äiti tai iskä tekee jonkun todella naurettavan ilmeen. Tänään mm mun haukotus oli tytöstä kikatuksen arvoinen :Heartpink

Meillä käännyttiin tänään ekan kerran selältä vatsalleen hirveen ähellyksen tuloksena, kerran toisti saman ja sitten pitikin jo levätä, saa nähdä jääkö tää tällä ohjelmistoon :grin Toisinpäin on pari kertaa jo kierähtänyt pään painon avittamana.

Meille on sitten lentsu tulossa, en tykkää. Mitenköhän käy rotatehosteen saamisen ens viikolla, jos ollaan kipeinä...o_O Meidän pitäs saada se tasan ens viikolla, jotta ehitään saada se vika ja perään toipumisaikaa ennen matkaa, ettei tarvii sitten lentokoneessa ripuloida...pjärkkele...ei hyvä.
 
Tykkäsin Skylar tuosta viestistä tuon naurun ja kääntymisen vuoksi, en lentsun. Voi että, varmasti maailman ihanin asia tuo kun oma vauva nauraa! :) En malta kyllä odottaa.
 
Muokattu viimeksi:
Meillä on keksitty yksi leikki jolla saadaan poika nauramaan. Oli kyllä maailman ihanin hetki kuulla pojun nauravan ensimmäistä kertaa :) Kerran on onnistunut poika kääntymään selältä vatsalleen, taisi olla vahinko, kun uudestaan ei ole osannut kääntyä. Meillä on kyllä maailman tyytyväisin vauva. Syö, nukkuu ja valveilla ollessaan on pelkkää hymyä :) Ei juuri koskaan itke, valittaa kyllä osaa jo äiti ei välillä huomaa, mutta pikku miehen valituskin kuulostaa ihanalta. Oon niin lumoutunut tästä pikku tyypistä ♥️
 
Täällä niin odotellaan milloin vauva innostuisi nauramaan ääneen, eilen oli jo niin lähellä. Unissaan on kyllä usein kikatellut hauskasti. On kyllä niin juhlaa viettää välillä viikonloppu äitini luona kun pääsee itsekin vähän hengähtämään. On vauvalle syli aina tarjolla. :)

Onko täällä ketään Vantaan seudulta? Olen mietiskellyt itsekin vauvauintia ja kiinnostaisi kuulla vähän kokemuksia eri tahojen järjestämistä vauvauinneista, hyvää/huonoa palautetta?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top