Hei, älkää menkö omin päin lukemaan omakannasta niinkun minä tein.
Mulla on oma tarinani kerrottavana - joku varmaan jo facebookista on lukenut. Mutta mä katoin viime talvena kakkosta odottaessa noita lukuja ja soitin neuvolaan kun ne olivat mielestäni "lähellä riskirajaa". Yhdistelmäseula katsoi ikäni (22v) niskaturvotuksen (1mm) ja seerumiseulan tulokset ja laski yhteen. Trisomia18 riskisuhde 1:100 000 ja trisomia21 riskisuhde 1:1400. Neuvolasta sanottiin et ei huolta, seula ei hälyytä.
Aika kului, synnytys käynnistyi. Istukka irtosi osittain. Rankan synnytyksen päätteeksi lapsi joutui tehohoitoon ja meille kerrottiin hänellä epäiltävän trisomia21 eli downin oireyhtymää. Ja sydämen ultrassa nähtiin että pieni sydänvikakin pojallamme on. Voi, kuinka minua jännitti tulevaisuus. Mutta myös valtava suojelu tätä viatonta omaa rakasta vauvaani kohtaan. Olen sen äiti, suojelen häntä kaikelta pahalta.
Nyt meillä on valloittava 9kk iköinen down poika perheessämme.
Antakaa niiden suhdelukujen olla, kaikki ei ole meidän käsissämme.