"Ystävä" tahtoo kummiksi. En kehtaa sanoa suoraan mielipidettäni...

[Vloekki Vaan]

Tosiaankin... Eräs ystävä on raskaudestani kuulemisen jälkeen ollut vahvasti sitä mieltä, että hänestä on tulossa kummi... Varsinkin jos lapsi on tyttö. Tämä johtuu ala- tai yläaste- aikana käydystä keskustelusta, jolloin puhuimme kuvitteellisesta tulevaisuudesta ja lapsista. Ilmoitin, että haluaisin tulevan tyttöni nimeksi Nea-Noraa, jolloin yksi kaveri "ilmoittautui heti kummiksi".. Nuorena ja ajattelemattomana "lupasimme" toisille kavereille kummipaikkoja ja nyt tämä yksi kaveri on päättänyt, että asia on sovittu jo vuosia sitten, eikä sitä saa pettää.. Olen monesti kaverin puhuessa ja kysellessä aiheesta kommentoinut, että "katsotaan" tai "jaa a.. Se päätetään yhdessä isukin kanssa".. Ja myös arvostus meni tähän kyseiseen henkilöön, kun hän on kertonut raskaudestani mm. suvulleen ja kavereilleen (en tiedä, vaikka olisi maininnut ohimennen jollekkin "hyvän päivän tutullekkin") ja hehkuttanut sitä, että hänestä tulee kummi, jos lapsi on tyttö... Ja milläköhän perusteella?!?! Kukaan ei ole sitä hänelle luvannut ja hän kuuluttaa sen kaikille. Nyt pelkään, että jos sanon hänelle suoraan, niin hän suuttuu ja pistää jopa välit poikki. Ainoa syy, miksi en sitä halua, on se, että liikumme samoissa piireissä... Muuten en välittäisi asiasta yhtään tuon arvostuksen menemisen takia...

 

[Ritzu]

Aika kinkkinen tilanne.
Tunteeko miehesi tätä sinun ystävää niin hyvin? Jos ei tunne niin sehän olisi hyvä peruste sille että haluatte kummeiksi sellaiset ihmiset jotka molemmat tuntee hyvin.
Siihen ei ole hänellä minun mielestä syytä suuttua, vaikka ei olisi kylläkään missään tapauksessa. Jokainen päättää itse ketkä valitaan kummeiksi, piittaamatta siitä mitä on joskus penskana tullut luvattua.
Tai vaikka miehesi tuntisikin tämän kaverisi hyvinkin, niin olisiko mahdotonta silti pistää vähän niinkuin miehen pikkiin se että häntä ei kummiksi valittu. Koska yhdessä tuollaiset päätökset kumminkin tehdään. Ja jos sitä ei "kaverisi" ymmärrä niin sitten saa suuttuakkin.
Tai sitten on vain toivottava että tuleva on poika. Ja säästyt turhalta riitelyltä.

 

[Vloekki Vaan]

Tänään rakenneultra. Tyttö tulossa..

Mies tuntee tyypin ihan yhtä hyvin, kuin minäkin... En oikein tiedä. Haluaisin sanoa asian kaverille suoraa, mutta hienovaraisesti :/

 

[monteen.lv]

Onpa harmillinen tilanne sulla Vloekki Vaan. Voisi kuvitella, että jos kyseinen henkilö on oikea ystävä ei hän sinun päätöksestä olla valitsematta häntä kummiksi suutu maailman ääriin asti, korkeintaan voi loukkaantua ja edelleen kun teidän ystävyys kantaa, niin kyllä hän siitä leppyy.

Mielestäni teet ihan oikein, kun teet niinkuin haluat, etkä niinkuin muut toivovat, silloin säästyt kyllä suurelta joukolta muita murheita. Ja tuo, että pohdit asiaa ja kaverisi suuttumista kertoo vaan siitä, että välität omista ja muidenkin tunteista ja ajatuksista. Parasta vaan kertoa suoraan hänelle, että hän ei tule valituksi, ja voihan asian sanoa sievästi, vaikka ärsyttävästi hän onkin sinun raskaudestasi ja kummiudestaan muille laulanut. Mutta oma on hänen häpeänsä, ei kannattaisi sanoa asioita, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa. Luulisi, että hän loppujen lopuksi suuttuu enemmän siitä, että joutuu perumaan muille kertomaansa, kuin varsinaisesta kummin tittelistä vaille jäämisestä. Ja muut kaverisi varmasti tuntevat sinut myös, jolloin en usko, että yhden ihmisen ilkeät sanat sinusta vaikuttaisivat millään tavoin muihin väleihisi.

Ja ja, kertomistilanteessahan sinä olet tilanteen herra ja hallitset sen, kaverisi on se joka tulee yllätetyksi, että älä turhaan jännitä.

Odotuksen iloa sinne :)

 

[minna93]

Vähän naurattaa, sillä mulla on aivan sama tilanne! :D Lapsuuden ystäväni, joka ei ole enään niinkään hyvä ystävä, sanoi minulle melkein heti kuultuaan raskaudestani, että hänestä tulee kummi tai muuten hän suuttuu. Perusteli asian sillä että hänen täytyy olla kummi kun ollaan oltu niin kauan kavereita. Kyllä voisin ottaa hänet muuten kummiksi, mutta hän ja hänen miehensä ovat suurinpiirtein juoppoja, molemmat runsaasti ylipainoisia ja heidän kotinsa on hyvin epäsiisti ja haisee, hän ei myöskään osaa pitää suutaan kiinni muitten asioista. En edes halua viedä ikinä lastani heille kylään ja kaiken lisäksi he käyttäytyvät jo väkivaltaisesti heidän kissoja kohtaan niin mitenköhän sitten lapsen kanssa. Olen yrittänyt myös kierrellä asiaa häneltä, että "En mää voi luvata kuitenkaan mitään, siihen on niin pitkä aika ymym". Neuvoisin sua sanomaan suoraan mahdollisimman pian niin säästyy pahimmalta. Itsekin yritän tehdä niin. :)

 

[Vloekki Vaan]

Jeps... Tämä asia hoitui minun osaltani, kiitos hormoonien♥
Kaverin kanssa tuli eräästä toisesta asiasta riitaa ja lopulta hermostuin niin, että annoin tulla kaikki asiat ja vanhat kaunat suoraan kaverille.
Itkin ja huusin samaan aikaan, kun osa asioista, mitä sanoin, niin ovat olleet sisälläni erittäin kauan ja ovat tuntuneet aina pahalta...
Tämän jälkeen kaveri oli hiljaa kauan aikaa, mutta lopulta pyysi anteeksi ja sanoi ymmärtävänsä. Tämän kaverin kanssa on nyt välit parantuneet huomattavasti, koska en pidä enää kaunojani ja vihojani vain omana tietona, vaan olen ne sanonut suoraan.
Ikinä emme tule enää pääsemään paras kaveri- tasolle, mutta nyt sentään pystymme olemaan kavereita keskenään ja hän on hyväksynyt, ettei hänestä ole kummia tulossa. :)

Välillä rakastan sitä kun hormoonien takia räjähtää kunnolla♥ Vaikka yleensä se ei mukavaa olekkaan :D

 

[Aame]

Mulla oli kans vähän sama tilanne, kun penskana ollaan luvattu sit olla toisten lasten kummeina, mut mun on oli vaan ihan pakko sanoa tälle henkilölle heti kättelyssä, että kummit on jo valittu, ja mä en nyt ota sua kummiksi tälle lapselle. 
Kyllähän hän asiasta inisi, ja sanoi minulle suoraan olevansa pettynyt valintoihini koska hän ei päässyt kummiksi. Ja oli myös pettynyt siitä että et ollut hänelle kertonut heti raskaudesta kun olin itsekin saanut tietää. 

 

[lethalpoison]

Järkyttävää tuollainen. Eiköhän se ole vanhempien päätettävissä kenestä tulee kummi ja kenestä ei. Ei mielestäni kannata antaa periksi vain siksi, että hän haluaa sitä. Paras olisi, että ilmaisisit, että olette valinneet kummit jo ja että hän ei valitettavasti kuulu niihin. On naurettavaa, jos tuollaisesta suuttuu. Oikeat ystävät ymmärtäisivät tilanteen kyllä  (:

Ps. tuo sukupuoli syrjiminenkin kertoo jo, ettei hänestä ole kummiksi

 

[nina88]

Mulla oli ihan sama homma! Ystävä 'ilmoitti' raskausuutisen kuullessaan että hän on kummi. En todellakaan ollu samaa mieltä ja keräsin koko raskausajan rohkeutta pureutua asiaan. Ei auttanu muu kun sanoa suoraan että valitettavasti sä et oo tälläkertaa kummina, muttei se kummeus mikään välittämisen mittari oo yms..

Samoin kinkkinen tilanne on se kun sua pyydetään kummiks mut siitä on kieltäydyttävä, koska tietää ettei tule kuulumaan lapsen elämään niin paljon kun haluis...

Mutta tällasissa tapauksissa ei auta kun rehellisesti vaan sanoo, jos ei 'ystävä' sitä kestä niin omapahan on häpeensä.. :)

 

[vuononvaltiatar]

ompa tuo kinkkinen tilanne jos kaveri tuollai ilmoittaa tulevansa kummiksi... : /

 

[Rätti]

Itse mietiskelen juurikin samoja asioita.
Juuri samanlainen lupaus on teineinä tehty, jonka kaverini jo omalta osaltaan piti. Vielä pari vuotta sitten olisin oman lupaukseni pitänyt ihan ilman mitään ongelmia, mutta olemme jostakin syystä etääntyneet viime aikoina. Olen joka kerta se aloitteellinen osapuoli yhteydenpidossa. Kaverini ei jostain syystä enää hirveästi rupattele. Vaikuttaa takakireältä ja vastaa siihen mitä kysytään. Hän ei ole moneen kuukauteen kysynyt minun kuulumisiani, vaikka joka viikko olen ollut häneen yhteydessä. Hän ei kysy mistään asioistani mitään. Koen sen sillä tavalla, että meidän elämä ei häntä yksinkertaisesti kiinnosta. En ole kokenut sitten tarvetta omia asioitani tälle tyrkyttääkään. Raskauteni on vielä niin alussa, että en ole siitäkään hänelle kertonut.
Raskaus saatiin alkuun hedelmöityshoidoilla, jotka ovat jo sinällään raskaita. Toinen ystäväni on myötäelänyt koko matkan, vaikka hänen oma elämäntilanne on täysin erilainen ja hänellä on omatkin murheet. Hän on kysynyt kuulumisia, voinnistani, hoidon tuloksista ja tarjoutunut jopa tulemaan mukaan klinikalle. Ei epäilystäkään kummalle ihmiselle ennemmin kummiuden soisin.

 

[Tyntti]

Meillä on vähän sama tilanne.... Eräs kaveri kuvittelee, että kun on meille sanonut että haluaa meidät sitten joskus kummiksi, niin hänestä tulee automaattisesti meidän lapsen kummi!