En tiedä mistä aloittaisin ja miten kirjoittaisin lyhyesti, mutta niin, että siitä saa jotain tolkkua, mutta yritetään.
Me ollaan miehen kanssa oltu jo vuosia yhdessa ja jo pidemmän aikaa oltu ilman ehkäisyjä, meillä toki hankaloitti koko raskausasiaa mun epäsäännöllinen kierto ja kysymysmerkkinä oli välillä, että ovuloinko edes joka kierrossa. Missään vaiheessa ei varsinaisesti yrittämällä yritetty lasta, enkä ole kertaakaan ovista tikuttanut, musta ei vaan oo siihen touhuun. Kierto alkoi muuttumaan pikku hiljaa säännölisemmiksi ja osasi itse hieman laskeskella milloin ne otolliset hetket pitäisi olla, vaikka ei yrittämällä yritetty, kyllä sitä itsellä välillä päässä kolkutti, että nyt pitäis olla hedelmälliset päivät tai seksin jälkeen hokas, että hei ne päiväthän on nyt. Silti kuukaudesta toiseen ne menkat sieltä alkoi, enemmän tai vähemmän myöhässä. Voin kertoo, että alkoi jossain vaiheessa turhautumaan ja turtumaan ajatukseen, että ei meille sitä iloa suoda varmaan koskaan, että lapsi saadaan syliin asti. Kuitenkin olen aiemmin raskautunut, samalle miehelle, mutta ikää mulla oli silloin 16 vuotta ja raskauduin pillereistä huolimatta, silloin parhaaksi koin keskeytyksen vaikka se on ikuinen kummitus ja taakka.
Kyllä mä muutamat itkut miehelle tirautun, kun ei vaan tärpännyt... Eikä asiaa helpottanut se miten mies puhui vähän väliä miten haluaa lapsen tai jos tuli teeveessä mainos tai joku muu sai lapsen, kommenttina tuli, että eiks mekin voitais. No voitais joo, mutta kun se ei ole niin yksinkertaista. 
Jossain vaiheessa se meni siihen, etten osannut oikein iloita muiden puolesta plussa uutisia ja aloin inhoomaan tilanteita joissa oli pieniä lapsia.
Yhdessä vaiheessa mulla tutkittiin, kun menkat saattoi olla puoli vuotta pois, ja sit ne alkoi taas yht'äkkiä. Keltarauhashormooneilla ne saatiin välittömästi aina alkamaan. Tietoihin mulle on merkitty, että olisi PCO, mutta tästä ei koskaan kukaan mulle maininnut mitään, sain asiasta tietää puoli vahingossa lääkärikäynnillä, kun kävin valittamassa taas menkkojen pois jääntiä. Noh, muthan oli naistentautien puolelta ultrattu ja todettu sisältä kauniiksi. En usko oikein tähänkään teoriaan. Pikku hiljaa kierrot alkoi tasottumaan ja menkat tuli joka kuukausi.
Viime elokuun lopulla päätin lopettaa tupakoinnin, onnistuinkin siinä kerta heitolla ja sain sen loppumaan kuin seinään. Tähän saakka oli siis jo menkatkin tulleet säännöllisesti lähes pari vuotta, toki pientä heittoa niissä oli välillä, mutta ei jäänyt enään pois. Viimeiset kuukautiset mulla oli 2.9 ja tämän jälkeen ei enään seuraavia tullut ja syyllinen siihen kasvaa nyt masussa ja LA on 9.6. Olen vain miettinyt onko osa syynä yksinkertaisesti ollut tupakointini, vai onko tämä pelkkä hassu sattuma, että raskauduin välittömästi sen jälkeen, kun lopetin tupakan polton. No ainakin se ehkä helpotti sitä. Ja täytyy myös mainita, että taisin olla saman viikon aikana katsellut hedelmöityshoitoja ja niiden hintoja, kun plussan tein.
En sitä koskaan ääneen miehelle sanonut, mutta mietin itsekseni, että ymmärrän hyvin jollei hän halua olla mun kanssa, kun oma kroppa ei pysty edes siihen lapsen tekoon. 
Toki mies ei koskaan painostanut mua mihinkään ja ymmärsi sen itsekin, että mahdollisesti tätä ihmettä ei ikinä meille suoda. Luojan kiitos kävi toisin. :) Sitä olen vain miettinyt, että jos jossain vaiheessa päätetään yrittää toista, onko se samanlaisen vaikeuden takana. 
Nyt ymmärrän, kun sitä sanotaan, että lapset ovat siunaus.
Tsemppiä teille ja toivon, että teillä myös vaikeuksien kautta voittoon. 
