"Ylläriraskaus" ja lapsettomat ystävät

KevättäOdotellessa

KevättäOdotellessa

Oman äänensä löytänyt
Elikkä meidän piti alkaa yritys vasta kesällä, mutta kun asiasta jo oltiin päätetty niin lopulta mentiin kaikessa hiljaisuudessa "tulee jos on tullakseen"- meiningillä. Ja ilmeisesti tulikin, heti. Asia varmistuu vielä viikolla, mutta aika varmalta tämä raskaus jo vaikuttaa.

Mietin vain sitä, että kun viikonloppuna on meidän ystävien kesken perinteinen tyttöjen ilta. Haluaisin siellä kertoa jo vauvasta, kun meidän porukassa ollaan kerrottu jo heti plussaamisen jälkeen. Mutta porukassa on mukana jo vuosia yrittänyt kaverini, jolla ei ole tosi kovasta kuumeesta huolimatta tärpännyt. Pari vuotta sitten ensimmäinen porukasta julkisti tyttöjen illassa olevansa raskaana ja tämä kaverimme otti sen tosi kovasti...

Uskallanko juhlia jo ja kertoa kamuille ihana uutinen, vai pitäisikö asia heittää vaan sivulauseessa ja "kätkeä" onnea ettei toisesta tuntuisi kovin pahalta? En haluaisi "pöyhkeillä" sillä että heti tärppäsi ja on onnekas, mutta haluaisin tietysti juhlistaa ja hehkuttaa iloani kamujen kanssa...
 
Onnea kovasti sinulle PLUSSASTA!

Minä, jos olisin sinun ystäväsi siellä juhlilla, toivoisin, että voisin olla sellainen ystävä, kenelle ilouutisen voisi kertoa! Että olisin ystävä, joka osaisi nauttia onnestasi. Että olisin ystävä, joka olisi kiinnostunut sinusta ja tulevasta vauvastasi! Että olisin kannustava ystävä, vaikka oma tilanteeni olisi mitä hyvänsä. Olisit ystävä minulle ja minä sinulle!

Kerro ja katso, mitä tapahtuu! Ystävyydessä salailu voi myös olla pahasta.
 
Kiitoksia [:D]

Minä vielä en ihan uskalla luottaa tuohon plussaan, mutta niinhän sitä sanotaan että haamukin on plussa. Odotan vielä että josko se viiva voimistuisi ennenkuin alan kenellekään kertomaan...

Tämä kaveri ei enää ole läheinen ystävä, ja oli silloin viimeksikin ihan ihmeellinen kun yhteinen hyvä ystävämme kertoi raskaudestaan... murjotti koko illan tuolloin. Pyysi myöhemmin kyllää anteeksi ja on vaikuttanut olevan iloinen ystävämme puolesta. Ehkä minä nyt vaan aion uskaltaa, tyttöjen illassa on paljon rakkaita ystäviämme ja jos tämä kaveri ei osaa olla onnellinen puolestani niin sitten ei. Minä vaan leijun pilvissä ja pelkään samalla koko ajan menkkojen alkavan [&:]
 
Suosittelen että varoitat ystävääsi etukäteen. Näin hän saa aikaa sulatella asiaa rauhassa ja kun kerrot sitten porukassa uutisen hän voi vilpittömästi iloita muiden kanssa puolestasi.

Itselläni on ystäviä joilla on vaikeuksia lastensaamisessa. Ja vaikka he ovat mitä sydämellisimpiä ja empaattisimpia ihmisiä, on tuo lapsi-asia niin hankala paikka, että kun joku porukasta on taas raskaana, aiheuttaa se heille todella ristiriitaisia tunteita. Olen jutellut näistä heidän kanssaan, siksi tiedän. Heille on hankala suhtautua asiaan kun toisaalta haluaisivat iloita toisen puolesta, mutta samalla kateelliset ja katkerat ajatukset tulevat pintaan.

Lapsettomuus tai sen pelko voi olla todella vaikea asia, etenkin jos ihminen on aina haaveillut perheestä ja on todella lapsirakas. Tähän liittyvät tunteet voivat olla todella voimakkaita eikä niitä pidä vähätellä.
Parasta siis kertoa ennalta uutisesta heille ja antaa heidän sulatella omassa rauhassa asiaa. Näin heillä on mahdollisuus rauhassa käsitellä asiaa ja sitten olla sujut sen kanssa kun asiasta puhutaan isomassa porukassa.
 
Totta muuten. Niin taidankin tehdä, varoitan vaikkapa viestillä etukäteen niin ei tule liian kova shokki sitten!

Tämä kaverini on todella kovasti toivonut lasta pitkään. Osti kaikki vauvan tarvikkeetkin jo ennen kuin sai mieheltä edes lupaa pillereiden pois jättämiseen... ja kuinkas sitten kävikään :( heille kyllä vauvan jo soisin, jos voisin.

Kiitoksia fiksuista kommenteistanne! [:)]
 
Mä muuten tein just noin kans, eli laitoin viestin vastaavassa tilanteessa yhdelle kaverille ennen kuin meillä oli isomman porukan tapaaminen :)
Tuo ystäväni on reagoinut joskus tosi tunteikkaasti yllättäviin raskausuutisiin kaveriporukasta, mutta näin homma meni hyvin ja sain häneltä vilpittömät onnittelut sitten porukan tapaamisessa [:)]
Ja kaikille jäi hyvä mieli. [:)]

Hauskaa tyttöjeniltaa! [:)]
 
voi olla hyvä idea toi "varottaminen".
Ja kannattaa toki varmistaa raskaus vielä ennen kun menee kauheasti puhelemaan,
ettei tuu kauhean ikäviä tilanteita selitellä jollei olekaan.
Anteeksi pessimisyyteni.[:D] En tarkoita pahalla.
Mutta tuo lapsettomuus asia voi olla todella kipeä,
itse sen tiedän koska kovasta halusta huolimatta viimeisen 1,5vuotta ei oo tehnyt tulosta
ja aina se satuttaa kuulla muiden raskauksista,vaikka toki onnellinen olenkin.
Sitä ei vaan voi ymmärtää kokematta.
Mutta toivottavasti sulla menis kaikki hyvin ja saisitte juhlittua sun raskauttakin[:)]
 
Kiitoksia kaikille.

Asiaa vielä pohdittuani olen päättänyt että kerron jo etukäteen vain parhaimmalle ystävälleni, en muille. Mulla on kuulemma tavallista korkeampi keskenmenon riski, joten on parasta olla alkuviikot ihan hissukseen. [:(]

Koska meidän oli miehen kanssa tarkoitus alkaa lapsen yritys vasta kesällä ja nyt on ajettu lääkitystäni alas (Efexor) ja joudun nämä ekat viikot syömään sitä vielä, pienenevin annoksin. Se voi hoitajan mukaan kuitenkin vielä aiheuttaa keskenmenon tai siitä voi olla muuta haittaa alkiolle. Nyt pitää vaan koittaa pärjäillä ja käydä usein lääkärillä tarkkailtavana. Alkuviikosta verikoe, sitten parin viikon päästä mahdollisesti jo jotain muita testejä...
 
Kaikki on tässä elämässä niin pienestä kiinni.

Muistan kun me mieheni kanssa ruvettiin vauvaa yrittämään, tuntui toivottomalta se koko 11kk. Joka on todellisuudessa pieni aika ! Verrattuna muihin! Mutta tuo aika tuntui ainakin musta ikuisuudelta ! Tuntui pahalta kuulla muiden raskauksista, kun luuli, ettei itse voi tulla raskaaksi. Vaikka tottakai onnellinen olinkin toisten puolesta, että toiset voivat saada ! Mikä sen ihanempaa ! [:)][:)] Me ostettii kaikkia niitä ovulaatio testejä yms. Mutta ei ne auttanu oikein. Eikä kukko käskemällä laula.


SItten meillä tärppäsi kun me sitä vähiten odotettiin! Yrittämisen kun jätti pois niin tuntui että heti onnistui ! Raskaus tuli "yllätyksenä" että ihan totta, nytkö todella !?[:)][:)]


Mieheni serkulla ja sen miehellä kesti myös 10 vuotta saada lapsi, mutta nyt he odottavat kans esikoistaan ! Ilman hoitoja siis.



Tämä maailma on välillä niin epäreilu, sitä miettii, miksi sellaiset ihmiset, joilta otetaan lapset huostaan yms, saavat lapsia kuin liukuhihnalta vain, ne jotka todella rakastavat ja välittävät, niin ei millään.
Mutta, kaikelle on tarkoituksensa ja päämääränsä.

Tsemppiä kaikille![8D]
 
Minulla on sillei että miehen todella todella hyvä ja vanha ystävä ovat jo melko pitkään olleet sillä mielellä että lapsi olisi kiva elämään nyt ja ovat he meitä lähes 10 vuotta vanhempiakin. Ja kun minä aloin olemaan mieheni kanssa niin tulimme heti kaikki hyvin keskenämme juttuun ja minut otettiin heti erittäin hyvin vastaan.

Me olimme olleet miehen kanssa yhdessä vain noin 5 kk kun tulin jo raskaaksi niin tämä nainen otti asian ilolla vastaa ja onnitteli ja häkeltyi ja meni sanattomaksi. Mutta jotenkin on jäänyt sellainen olo tila minulle että hän yrittää nyt kamalasti antaa minulle ohjeita mitä pitäisi tehdä ja mitä en saa, vaikka minä tässä raskaana olevana tiedän ja tunnen ja hän ei ole ikinä ollut raskaana. Sekä hänen miestään käy sääliksi koska nyt nainen painostaa vain entistä enemmän ja syyllistää lapsettomuudesta ja ottaa kuulemma puheissaan esille meidät ja minun raskauteni. (mies siis on puhut meidän kanssa ja välillä keskenään mieheni kanssa näistä asioista)

Tämä nainen haluaa olla ystäväni ja minä hänen, mutta hänestä näkee kateellisuuden ja voi kuvitella hänen ajattelevan että "tuokin vain putkahti tähän elämään ja on samantien paksuna hetken seurustelun jälkee".

Mutta hän on ihana ihminen koska osoittaa pitävänsä minusta ja ei anna raskauteni häiritä sitä että me voidaan olla ystäviä![:)]
 
Vielä asia sivusta!

Mulle kävi tälleen. Paras ystäväni tuli raskaaksi uudellen aikusella iällä (?). Meillä oli siis pitkä yhteinen taival takan jo hiekkalaatikon reunalta murkkuikäiseten äideiksi. Sitten tää menee löytää uuden miehen ja tulee heti raskaaksi! Synnyttää ihanan tyttövauvan! Ihanan!

Minä ja mieheni alettiin hiukan ennen niiden vauvan syntymää myöskin odottamaan. Ei keretty tai rohjettu kertoa kelleään, ja sitten tuli se keskenmeno. EN kertonut tästä keskenmenostakaan.

No sitten mennään kattoon sitä kaverin kaunista uutta pienokaista. Siinä se pikkunen tyttö puhisee, posket puhtaan punaisena, kopassaan päiväunia. Ja minä repeen. siinä kopan reunalla hysteeriseen itkuun! Voi veljet! Kaikki epätoivo tuli päälle vyörynä, enkä kyenny hillitsemään!

Ei, kateutta se ei ollut. Ei. Vaan mykistymistä sen kauniin vauvan edessä. Käsittämätön puhdas ja viaton maailma. Ja samalla NIIN suuri suru omasta tyhjyydestä.

Tottakai ystävälleni sitten kerroin ja hän ymmärsi. Yhdessä sitten ihailimme elämän kallisarvoista lahjaa, mikä hänelle oli syliin annettu! Ja tänään on sitten omani kohta puolivuotias!

Että näinkin. Ei se hiljaisuus aina kateutta ole. Käsittelemätöntä surua, kenties.
 
Takaisin
Top