Yksin synnyttämään?

[Minde83]

Heippa! Mahtaako täällä olla ketään joka olisi kokenut synnytyksen sairaalassa ilman omaa tukihenkilöä? Tai onko täällä muita odottajia joilla suunnitelmissa mennä yksin synnyttämään?
Meillä on siis nyt kolmas lapsi tulossa, ja tällä hetkellä todennäköisin vaihtoehto olisi se, että minä menisin yksin synnyttämään ja mies jäisi kotiin lasten kanssa (5v ja 2,5v). Mies on ollut aiemmissa synnytyksissä mukana, mutta tämän koronatilanteen takia tuntuu ihan mahdottoman vaikealta keksiä lastenvahtia lyhyellä varotusajalla, kun molempien vanhemmat käytännössä kuuluvat riskiryhmään ja muutakaan tukiverkostoa ei oikein ole (ainakaan niin, että joku pystyisi ihan töistä olemaan pois jne täysin yllättäen lastenvahtikeikkaa varten...). Doulaakin harkitsin, mutta sekin tuntuu vähän vieraalta ajatukselta. Jotenkin lasten kannalta tuntuisi parhaalta mennä yksin, mutta toisaalta pelottaa, että ehtiikö ne kätilöt ja hoitajat sitten olla miten tukena synnytyksessä jos olisin ihan yksin. Onko kukaan muu pohdiskellut samaa?

 

[Sun89]

Hieman olen pohtinut omaa kohtaloani myös. Lapselle kyllä saadaan vahti tavalla tai toisella, onneksi mutta mietityttää kovasti josko rajoitukset pidetään yhä syksyllä voimassa/tulevat uudelleen voimaan jos toinen aalto iskee etenkin kun koulut avautuu hetkeksi...

 

[Minde83]

Syyskuu tosiaan tulee kyllä yllättävän nopeasti, ja tässä ehtii vielä tuon koronatilanteen suhteen tapahtua varmaan kaikenlaista. Nyt kun rajoituksia aletaan purkaa niin saattaa hyvin olla, että tartunnat lähtevät nousuun tai sitten ei... Tulevat kesälomat ja ihmisten liikkumiset voi myös näkyä tilanteessa... ja vaikka kesällä hiljenisi, niin syksyllä kun palataan kouluun jne niin kaikki taudit muutenkin leviää helposti... ja laskettu aika kun osuu juuri tuohon koulujen avaamisen jälkeiseen aikaan, niin voi hyvin olla että rajoitukset vielä olisivat voimassa/tulisivat takaisin? Uskoisin, että aika varmasti saa varautua rajoitusten olevan vielä voimassa syyskuussa, eli ehkä sitä vaan pitää henkisesti valmistautua lähtemään yksin synnyttämään. Meillä siis ei siis pelkästään koronarajoitukset vaikuta siihen että menisin yksin, vaan myös se, että lapsille ei ole niin helppo keksiä lastenvahtia... mun puoliso on ollut molemmissa aiemmissa synnytyksissä mukana, niin siksi ei nyt koeta, että hän jäisi mistään paitsi, meille tärkeintä on että pääsisin turvallisesti synnyttämään ja helpoin ratkaisu lastenvahdille on ihan vaan se, että lapset saa jäädä kotiin isän kanssa. Kai sieltä jonkun videopuhelun tms saa soiteltua jossain välissä, vaikka eihän se tietenkään sama asia ole...

 

[Vappupallo]

Mä olen miettinyt tätä myös. Hyvinkin todennäköisesti mies ei saa vielä syyskuussakaan tulla samalla lailla osastolle kuin ennen. Itsellä synnytys on toinen, joten uskon selviäväni siitä kyllä, vaikka täysin yksin, samoin sairaalassa oloajan... meillä kun pitäisi jonkun vahtia myös esikoista ja isovanhemmista ei välttämättä ole avuksi, jos korona jyllää.

Ainoa mikä mietityttää on se, että entäs jos joudun taas toimenpiteeseen synnytyksen jälkeen. Viimeksi mun istukka ei tullut itsekseen ulos, vaan se piti kaapia toimenpiteessä. Näin ollen mä pääsin vauvan luo vasta 12 h päästä synnytyksestä Viimeksi mies piti vauvasta huolta sen ajan osastolla, mutta sydän särkyisi, jos mies olisi kotona ja vauva osastolla yksin (toki hoitajien kanssa, mutta ei hän saisi syliä samalla lailla ja saati rintaa silloin ).

Tuo tilanne lienesi myös sektiossa, jos siihen joutuisin syystä tai toisesta... sydäntä riipisi, jos en tietäisi missä vauva konkreettisesti on, jos mies ei olisi hänen kanssaan.

Eihän sille mitään voisi ja kaikesta kyllä selvittäisiin ja ymmärrän syyt rajoitteille täysin. Mutta tunteita se herättäisi, jos joutuisi olemaan heti erossa vauvasta.

 

[Minde83]

Tuota samaa minäkin mietin, että jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan synnytyksessä, siis jos tulee jotain mutkia matkaan... omalla kohdalla eka synnytys oli vähän vaikeampi (synnytys käynnistettiin perjantaina ja vauva syntyi vasta sunnuntaina iltapäivällä), pitkä synnytys ja lopulta piti myös istukka irrottaa käsin, ja mies tosiaan tuolloin oli vauvan kanssa sen aikaa kunnes pääsin heräämöstä.

Toinen synnytys taas meni tosi helpolla, se kännistyi itsestään aika lailla laskettuna aikana ja kaikki meni tosi hyvin, toivuinkin synnytyksestä tosi nopsaan verrattuna ensimmäiseen.

Jos tässä kolmannessa kaikki menisi ihan niinkuin tuossa tokassa synnytyksessä, niin yksin synnyttäminen ei tunnu ollenkaan pelottavalta, mutta jos tosiaan tulee jotain ongelmia niin sitten se tietenkin olisi korvaamaton se oma puoliso siinä vierellä... mutta tosiaan, tilanne on sitten syksyllä mikä se on, ja varmasti kaikesta selvitään ja sopeudutaan...

 

[Minde83]

Edellisellä neuvolakäynnillä juttelin tästä huolesta, että jos joutuu olemaan täysin vailla tukihenkilöä, niin terveydenhoitajani lohdutti, että ainakin HUS-alueella jonkun verran ollut normaalia enemmän kätilöopiskelijoita, niin heistä on ollut yksin synnyttäville seuraa... tämä oli kovin lohduttava uutinen, koska eniten pelkään sitä jos joutuisi olemaan ihan yksin pitkiä aikoja synnytyssalissa, voisi aikakin tuntua pitkältä... toivottavasti näin on myös syksyllä. Varsinaisessa synnytyksessä tietenkään ei kuulemma jätetä yksin opiskelijoiden kanssa, mutta siis siinä odotteluvaiheessa seura on varmasti todella arvokasta :)

 

[Päivänsäde88]

Miehelläni sattuu juuri nyt syksyksi töissä vaihe, että joutuu olemaan reissussa viikot ja käy kotona viikonloppuisin. Mies pitää kesälomansa elokuun loppuun / syyskuun alkuun. Vaikka korona-tilanne nyt pysyisi sellaisena, että tukihenkilö pääsisi mukaan, niin jännittää joutuuko sitä kuitenkin yksin synnytykseen. Omat vanhempani ovat jo eläkkeellä, mutta asuvat myös kauempana enkä oikein viitsi viikkotolkulla heitä meillä pitää kaiken varalta. Äitini ehdotti doulaa, mutta yksityisdoula on kuitenkin melko hintava ja enkä oikein tiedä auttaako minulle vieraan henkilön läsnäolo.