Yhteistä puuhaa ja vanhemmuuteen rennompaa otetta!

[Sanya]

Arki kiireineen ja velvollisuuksineen kaataa äidit ja iskät vuorotellen sohvalle lähes koomaa muistuttavaan tilaan. Liian usein unohdamme, että jälkikasvun kanssa puuhaaminen on arvokasta aikaa yhdessä ja tilaisuus myös vanhemmille RELATA VÄLILLÄ.

Mistä ihmeestä on juurtunut yhteiskuntaamme käsitys, että oikea tapa leikkipuistossa on lasten leikkiä ja vanhempien möllöttää passiivisina vieressä? Pyh, sanon minä ja lasken vielä viidennen kerran liukumäestä!

Seuraavassa ilmaisia ja kaikkien saatavilla olevia puuhaesimerkkejä. Mikäli perheessänne on koiria, ottakaa ne puuhasteluihin mukaan (paitsi lasten leikkipuistoon ei sitten wuffeilla ole asiaa )

Lapset - mikä ihana tekosyy!

1. Kuralätäköissä hyppiminen
2. Liukumäestä laskeminen tai koko perheen pyöräilykisa
3. Laulaminen ja soittaminen yhdessä
4. Lautapelien pelaaminen
5. Eväsretket luonnossa
6. Seikkaileminen pimeässä illassa otsalampun kanssa
7. Temppurata olohuoneessa
8. Lumiukkojen tai hiekkalinnojen rakentaminen sekä veistosnäyttely
9. Koiran koulutus vanhempien ohjauksessa
10. Sormivärimaalaus, ikuistetaan kaikkien perheenjäsenten jalkojen ja tassujen jäljet

Mitä te teitte tänään yhdessä kikattaen kippurassa?
Me teimme muovailuvahasta muoteilla viidakon eläimiä, jotka olivat jokseenkin oudon värisiä. Tämän jälkeen vielä matkimme niiden ääniä :). Kokoonpano oli seuraava: Minä (äiti 33v), tytär (2v) sekä koira (4,5v) (+lila apina, vihreä norsu, keltapunainen sammakko ja pinkki seepra harmailla raidoilla). Koiralle ei tietenkään muovailuvahaa käsiteltäväksi annettu, mutta se osallistui aktiivisesti ääntelyihin kyllä :)

 

[Kittis]

Niin totta! En vielä ole ehtinyt leikkipuistoissa paljon viettää aikaa, kun vauva on vasta kohta 5kk, mutta odotan innolla, että pääsen leikkimään hänen kanssaan. Enkä aio hävetä, vaikka muut mammat tuijottaisi kädet puuskassa Meillä aikuisilla olisi niin paljon opittavaa lapsista: mielikuvitus, sinnikkyys (vaikka pyllähtää 20:ttä kertaa, nousee silti ylös ja hymyilee), luottavaisuus ja aito iloisuus. Ihailen ja kunnioitan lapsia niin monessa asiassa!

 

[Suski88]

Oma lapsi on vasta vajaa 4kk, niin ei vielä ole noi kunnon puuhastelut ajankohtaisia, mut kummipojan kanssa oon kyllä laskenut mäkee puistossa ja istunut hiekkalaatikolla. Niin ja trampallakin oon sen kanssa hyppinyt. :)

Sent from my SM-G350 using Vau Foorumi mobile app

 

[Elisha86]

Itsekin välillä havahdun samaan että ulkona lasten kanssa ollessa sitä toljottaa vain vierestä. Onneksi tosi harvoin kuitenkin kun enemmän tykkään telmiä 2v esikoiseni kanssa! Mikään ei ole ihanampaa päivässä kun saa unohtaa kaikki kotiaskareet ym ja pistää ranttaliksi lapsensa kanssa! :) Se että nauretaan ja leikitään yhdessä on jotain niin rentouttavaa ettei sitä tunnetta saa muualta :)

 

[Aaria]

On kyllä kiva kun vavva alkaa tulla vähitellen sellaseen ikään että voi viedä leikkipuistoon! Raskauden jälkeen vaan tuo meikäläisen tyviosa jää kiinni liukumäkeen joten laskeminen on poissa laskuista

 

[Piikkipensas]

Esikon kanssa etsittiin menninkäisen koloja metsässä (niitä on muuten paljon ). Muutenkin on hauska heittäytyä muksujen maailmaan.
Nyt esikko on jo niin iso, että äite ei enää kelpaakaan aina kaveriksi. Isä sen sijaan sopii paremmin "jätkien juttuihin".

Ja itse olen sitä mieltä, että ikkunat ehtii pestä vaikka ensivuonna, jos lapsella on asiaa just nyt tai hän haluaa leikkiä mun kanssa just nyt :) Ei muksut muistele puhtaita ikkunoita tai kiiltäviä tasoja aikuisena, he muistavat sen yhteisen ajan äidin ja isän kanssa.

 

[marsupilami]

Meillä on 1vuotias poika ja hänen kans on ihan mahdottoman kiva pössöttää, kutitella ja juosta ympäri kämppää ja olla piilosta kaikista parasta kun isikin lähtee leikkiin mukaan meille on tullut nähtävästi jo tavaksi vähän riekata ennen iltapalaa, poika villiintyy ihan mahdottomasti puoltuntia joskus jopa tunnin ennen iltapalaa :) sellainen päivän "loppu rutistus" niin tulee uni sittem paremmin

 

[Rille]

Meillä 9 kk tytön kanssa matkitaan kovasti toisiamme, isi myös osallistuu :) opetellaan taputuksia, pusutteluja ja kaikkia kivoja taitoja yhdessä :) Karkuun on kiva lähtä konttaamaan ja tiputtaa tavaroita että isi ja äiti nostaa lelut :D jos harjaan meidän koiria tulee tyttö myös räpeltämään turkkeja. :) Kaikki arjen jutut voi tehdä yhdessä ja yhdessä olohan on sitä parasta aikaa! jossain oli hyvä sanottu että " sinun arkesi on lapsesi lapsuus"- ja niinhän se menee! :) Arjesta ne löytyy itseltäkin ne kivat muistot, yhdessä leipomiset yms.

 

[Vargynja]

Meidän poika on jo lähemmäs kolme vuotta (syyskuussa on synttärit), joten hänen kanssa voi jo tehdä vaikka mitä, mutta oli pienekin kanssa kiva touhuta. Nykyisin hän on hyvä tekosyy ainakin...

• keinua
• laskea liukumäkeä
• tai pulkalla talvella
• kiipeillä kiipeilytelineissä
• lukea niitä kaikkia ihania lastenkirjoja
• mennä katsomaan jotain mielenkiintoisia, mutta "lapsellisia" juttuja kuten vaikka spinnereitä torikojulle
• mennä katsomaan ankkoja tai vaikka kotieläinpihaan
• ihastella luonnon ihmeitä kuten hiirenkorvalla olevia lehtiä, leppäkerttuja ja toukkia
• katsoa googlesta lohikäärmeen/dinosaurusten/leijonien kuvia.

Myös esim leipominen lapsen kanssa on kivaa, samoin yleinen peuhaaminen ja juoksentelu, vaikka isi osaakin sen homman paremmin. :) Voisi muuten tehdä majan jonain tylsänä päivänä...

 

[Furaga]

Onhan tässä tehty vaikka mitä. Metsäseikkailut on aina pop, koska siellä voi olla yksisarvisia. Ainakin jos uskoo pikkumimmiä, hän on nähnyt. Miekkailuakin ollaan hiukan harjoiteltu, neidille omansa ja mulle oma ja eikun menoksi. Joku kyl kauhistui ku annoin moisen astalon 3v muksulle, mutta pah minä siitä. Miekka on opettavainen lelu. Jos saa haavan, se on arvokas opetus. Eihän tuo nyt terävä ole, mutta tekee kyl kipeää kun saan osuman esim sääreen.
Puistoilemassakin käydään. Ja kunhan saan duunin puolesta rahoituksen tyky-toimintaan, aletaan käydä museoissa jne. Turun linna olis seuraavana kohteena joka tapauksessa.
En koskaan anna sen haitata mitä muut mahtaa miettiä, siksi mut voi bongata vetämässä yhden miehen congaletkaa bussipysäkillä. Koska se viihdyttää muksua.
Äitinsä ja isäpuolen kanssa sit eri leikit, mutta me kaikki osallistutaan kyllä leikkeihin. Olenkin joskus protestoinut ku liian monelle Candy crush on tärkeämpi kuin lapsen ylpeydellä ja ilolla esittelemä hiekkakakku. Silleen ne lapsen odotukset latistetaan, eikä sopis ihmetellä miksi se oireilee myöhemmin. Ku vanhemmat ei ennenkään ole välittäneet, miksi niillä olis oikeus välittää myöhemminkään.