Voi itku

Moon

Sukkela juttelija
Mulla on nyt synnytyksen jälkeen ollut itku ihan älyttömän herkässä. Saatan itkeä ihan mitä vain ja kuinka kauan tahansa...

Onko kenelläkään käsitystä kuinka kauan tämä kuuluu asiaan ja missä vaiheessa kuuluisi helpottaa? Toistaiseksi ei esim masenna joten en uskoisi tilanteen kehittyvän synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi. Toisaalta olen taas masennukseen taipuvainen... Kokemuksia kenelläkään?
 
Voimia sinne. Mulla ei ainakaan vielä ole itkua päässyt muusta kuin tulin kotiin eilen niin kn pääsin koiran luokse niin itkin ja sairaalassa itkin yöllä kun tuli koiraa kamala ikävä.[:)]
 
Moon: Älä huoli, toi ihan normaalia eikä tarkoita mitenkään sitä että joku masennus olis tulossa. Mä olen joka raskauden jälkeen ollut herkillä. Ekaks on se euforia joka pistää jaksamaan vaikka normitilassa olis jo nukahtanut pystyyn. Sitä seuraa sitten noita itkukohtauksia, mä olen synnytyksen jälkeen nyt itkeskellyt ties mitä vaihteeksi (sitä et en pystynyt nukkumaan sairaalassa, sitä et mulla on niin ihana mies/perhe/lapset jne.). En ihan tarkkaan muista kauan tää kestää mutta kai se henk.kohtaista.
 
viimeinen: Mulla siis sama juttu että tulee itkettyä ihanille asioille ja toisaalta voi tulla paha mieli mistä vaan. Onneksi tuli itkettyä jo sairaalassa niin sai kuulla sen kuuluvan asiaan.
Tänään meinasi tulla neuvolassa itku kun terkkari kysyi miten olen voinut. Että joku on taas kiinnostunut MINUSTA vauvan lisäksi. Ja itketti ilosta kun mies tuli kotiin töistä...
 
kyllä täälläkin on kyyneliä vuodatettu ja välillä nieleskellyt ne ennen kuin silmästä valunu. itku on usein päässyt kun on ollu väsyny ja vauva vaan huutaa, silloin kun omat voimavarat on minimillään. sunnuntaina viimeks pillitin, mutta toivottavasti suurin tunnekuohuaika olis ohitse. onneksi se kuuluu asiaan ja nykyään äideillä on tietoa, että se myös kuuluu asiaan. ettei turhaan tule olo,että olenko huono äiti kun itken.

tsemppiä ihanat äidit!! kyllä me jaksetaan :)
 
Itkua riittää täälläkin tämä tästä. Siihen on osasyynä ihan tolkuton väsymys, kun ei saa tarpeeksi unta. Ja sen lisäksi nälkä. Ruokahuolto ei pelaa äidin osalta yhtä hyvin kuin vauvan. Ja oman mausteensa soppaan tuo se, että yksi minulle tärkeä ihminen nukkui pois vain pari viikkoa ennen vauvan syntymää. Se tuo kyyneleet silmiin tämän tästä. Eli... Normaalia tai ei, mutta täällä kyllä itketään milloin mistäkin syystä.

Ulkona paistaa aurinko, jospas pakkaisi itkevän muksun vaunuihin ja lähtisi happihyppelylle. [:)]
 
Takaisin
Top