E
Eroamassa
Vieras
Meille on tulossa avioero perheeseen jossa on 1v lapsi ja toinen tulossa syksyllä.
Mies on hyvin riitaisa, vaikka hän itse tätä eroa haluaa. Syyttää mua kaikesta, jos en olisi tämmöinen niin ei oltaisi tässä tilanteessa.. Annan kaiken nyt mennä toisesta korvasta ulos, koska hän laukoo pelkästään törkeyksiä enää mulle. Huoritteli mua aamulla ja rupesi epäilemään onko syntymättömän lapsen isä edes.
Toi oli aivan älytöntä ja en tiedä miksi puhuu tuommoisia. Haluaa luultavasti vain aiheuttaa mulle tuskaa.
Mutta haluaisin tietää asuinpaikkaan liittyen, koska tässä joutuu muuttamaan pois tästä yhteisestä asunnosta.. Asutaan tällä hetkellä miehen vanhempien lähellä ja mun vanhemmat ovat n. 20km päässä. Haluaisin muuttaa tosiaan vanhempieni lähelle, koska mulla ei itsellä ole täällä läheisiä. Tulen hyvin toimeen appivanhempien kanssa, mutta he ei eivät pysty mua auttamaan jos tarvitsisin apua lastenhoitoon töidensä takia.
Aloin miettimään tässä saanko muuttaa, kun meille on kai tulossa yhteishuoltajuus. Voiko puoliso estää muuton vaikka uuteen asuinpaikkaan olisi vain 30-45min matka?
Puoliso ei pahemmin ole auttanut mua vauvanhoidossa, aikaisemmin se ei haitannut mutta sitten kun tulee toinen lapsi..
En edes tiedä suostuuko ollenkaan puhumaan näistä asioista sovussa.. Haluaa yhteishuoltajuuden, mutta on epävarma kuitenkin haluaako olla mukana lasten elämässä. Sanoi että myöhemmin voikin päättää ettei ole, kun ei halua olla heille isä kun mä olen niiden äiti. Tää on aivan lapsellista ja käsittämättöntä. Rupesi eilen isälleen puhelimessa valehtelemaan musta, oon kuulemma käyttäytynyt parisuhteessa väkivaltaisesti ja käyttänyt häneen henkistä väkivaltaa... Toi oli jo aivan uskomatonta potaskaa. Mua pelottaa kamalasti se että kertooko musta valheellisia juttuja viranomaisillekin. Mä itse haluaisin että lapsilla olisi isä elämässä, mutta miksi mä näen vaivaa siihen että yritän keskustella tästä ja mies solvaa mua vastaukseksi??
Tuntuu ihan uskomattomalta lukea niitä erotarinoita missä aina syyllistetään äitiä kuinka äiti yrittää omia lasta isältä. Mä itse yritän jotenkin puhua tolle, että kyllä lapset tarvii isäänsäkin
Pyysin että lähtisi muutamaksi päiväksi pois, jotta vähän rauhoittuisi tosta, mutta ei suostu ollenkaan siihen. Kuulemma hänellä on oikeus olla täällä, koska ollaan kummatkin vuokralla tässä. Kyllä tässä pärjäisi varmaankin, mutta mies ei pysty jättämään mua rauhaan täällä. Huutaa solvauksia jatkuvasti, yrittää selvästi ajaa mua ja lasta pois täältä. Voisin lähteä, mutta ei mulla ole oikein paikkaa minne mennä tavaroidemme kanssa, kun mies uhkailee heittävänsä roskiin ne.....
Kenen kanssa sitä on tullut oltuakin yhdessä ja vielä joutuu ton kanssa huoltajuuskiistoihin. Ahdistaa ihan älyttömästi pelkkä ajatus että joutuisi kuuntelee valheellisia asioita itsestään kun mies tekee kaikkensa pilatakseen elämäni..
Anteeksi vuodatus, oli pakko purkaa jonnekin tämä ärsytys ja ahdistus.
Ja jos joku osaisi kertoa miten toimia tässä tilanteessa?
Mies on hyvin riitaisa, vaikka hän itse tätä eroa haluaa. Syyttää mua kaikesta, jos en olisi tämmöinen niin ei oltaisi tässä tilanteessa.. Annan kaiken nyt mennä toisesta korvasta ulos, koska hän laukoo pelkästään törkeyksiä enää mulle. Huoritteli mua aamulla ja rupesi epäilemään onko syntymättömän lapsen isä edes.
Toi oli aivan älytöntä ja en tiedä miksi puhuu tuommoisia. Haluaa luultavasti vain aiheuttaa mulle tuskaa.
Mutta haluaisin tietää asuinpaikkaan liittyen, koska tässä joutuu muuttamaan pois tästä yhteisestä asunnosta.. Asutaan tällä hetkellä miehen vanhempien lähellä ja mun vanhemmat ovat n. 20km päässä. Haluaisin muuttaa tosiaan vanhempieni lähelle, koska mulla ei itsellä ole täällä läheisiä. Tulen hyvin toimeen appivanhempien kanssa, mutta he ei eivät pysty mua auttamaan jos tarvitsisin apua lastenhoitoon töidensä takia.
Aloin miettimään tässä saanko muuttaa, kun meille on kai tulossa yhteishuoltajuus. Voiko puoliso estää muuton vaikka uuteen asuinpaikkaan olisi vain 30-45min matka?
Puoliso ei pahemmin ole auttanut mua vauvanhoidossa, aikaisemmin se ei haitannut mutta sitten kun tulee toinen lapsi..
En edes tiedä suostuuko ollenkaan puhumaan näistä asioista sovussa.. Haluaa yhteishuoltajuuden, mutta on epävarma kuitenkin haluaako olla mukana lasten elämässä. Sanoi että myöhemmin voikin päättää ettei ole, kun ei halua olla heille isä kun mä olen niiden äiti. Tää on aivan lapsellista ja käsittämättöntä. Rupesi eilen isälleen puhelimessa valehtelemaan musta, oon kuulemma käyttäytynyt parisuhteessa väkivaltaisesti ja käyttänyt häneen henkistä väkivaltaa... Toi oli jo aivan uskomatonta potaskaa. Mua pelottaa kamalasti se että kertooko musta valheellisia juttuja viranomaisillekin. Mä itse haluaisin että lapsilla olisi isä elämässä, mutta miksi mä näen vaivaa siihen että yritän keskustella tästä ja mies solvaa mua vastaukseksi??
Tuntuu ihan uskomattomalta lukea niitä erotarinoita missä aina syyllistetään äitiä kuinka äiti yrittää omia lasta isältä. Mä itse yritän jotenkin puhua tolle, että kyllä lapset tarvii isäänsäkin
Pyysin että lähtisi muutamaksi päiväksi pois, jotta vähän rauhoittuisi tosta, mutta ei suostu ollenkaan siihen. Kuulemma hänellä on oikeus olla täällä, koska ollaan kummatkin vuokralla tässä. Kyllä tässä pärjäisi varmaankin, mutta mies ei pysty jättämään mua rauhaan täällä. Huutaa solvauksia jatkuvasti, yrittää selvästi ajaa mua ja lasta pois täältä. Voisin lähteä, mutta ei mulla ole oikein paikkaa minne mennä tavaroidemme kanssa, kun mies uhkailee heittävänsä roskiin ne.....
Kenen kanssa sitä on tullut oltuakin yhdessä ja vielä joutuu ton kanssa huoltajuuskiistoihin. Ahdistaa ihan älyttömästi pelkkä ajatus että joutuisi kuuntelee valheellisia asioita itsestään kun mies tekee kaikkensa pilatakseen elämäni..
Anteeksi vuodatus, oli pakko purkaa jonnekin tämä ärsytys ja ahdistus.
Ja jos joku osaisi kertoa miten toimia tässä tilanteessa?
Voimia ja tsemppiä!