Vauva ei pidä läheisyydestä?

[Geysira]

Onko kellään muulla vastaavaa lasta vai onko meillä jokin vinossa?

Vauva on ollut syntymästään saakka hätkähdyttävän "itsenäinen", ei ole ollut yhtään minun perääni. Hän syntyi hätäsektiolla ja oli isänsä sylissä ekat 4h ennen kuin me tavattiin. Laitoksella köllötteli tyytyväisenä omassa muovisängyssään, ei kaivannut viereeni. Imetys ei alun jälkeen onnistunut, ei suostunut ottamaan minusta kiinni, huusi kurkku suorana vastalauseita ja potki itseään kauemmas minusta.

Nyt 7kk myöhemmin vähän ehkä kaipaa minua toisinaan, pyytää joskus jopa syliin kädet ojossa. Mutta esimerkiksi lonkalla kannettaessa aina nojaa taakse poispäin kantajasta ja pitää kädet sivulla levällään, ettei vahingossakaan koske. Ei anna myöskään koskea kämmeniinsä, kiskoo ja ravistelee niitä pois ja käy itkemään jos vaan pitää kiinni. Eikä tosiaankaan ota itse kenenkään kädestä kiinni. Ei kierrä käsiänsä kaulan ympärille jos torkkuu olkapäätä vasten, vaan kädet roikkuu suorina sivuilla. Sylissä istuessa kiemurtelee kauemmas ja jos yrittää kevyesti halata rutistaa, käy ähisemään ja punkemaan pois. Hiuksia jos silittää liian kauan, nostaa omalla kädellään silittäjän käden pois.

Syntyi tosiaan hätäsektiolla, kun sykkeet tippui liikaa, joten pelkään happivajausta / aivovauriota tai ainakin jonkinlaista aspergeria tai autismia vähintään. Katsoo kyllä silmin ja ottaa muuten kontaktia, nauraa ja vilkuttelee ja muuta. Liikunnallinen kehitys myös laahaa, ei vielä edes ryömi, vaikka tuntuu, että puolet ikätovereista jo konttaa ja osa seisoo jo tukea vasten.

Ai mitä neuvola sanoo? Ei mitään, ei heitä kiinnosta. Meillä neuvola ei neuvo. Ne antaa vaan rokotteita ja mittaa.

 

[Yölento]

Täysin vastaavaa tilannetta meillä ei ole, mutta minä itse olen sellainen, että kenenkään ei tarvitse tulla lähelle, ei saa koskea. Lapsena olin aggressiivinen, jos joku tuli koskemaan tai edes lähelle. En koe, että minussa olisi mitään vikaa, tosin kaikissa aisteissa on yli- ja aliherkkyyksiä.

Ikävää, että teillä on noin huono neuvola. Muuten olisin ehdottanut, että otat aistiyliherkkyydet puheeksi neuvolassa.

Kuopukseni on ehkä vähän kaltaiseni, mutta ei onneksi aggressiivisuuteen asti. Hän ei ole lähellä ketään, joten korona sopii meille tosi hyvin. Ennen koronaa hän meni välillä ihan paniikkiin, kun vieraat lapset tulivat lähelle. Nykyisin useimmiten vanhemmat puuttuvat tilanteisiin niin, ettei vastaavaa tapahdu. Vauvana kuopus oli kyllä sylissä, mutta ei todellakaan saanut silitellä tai rapsutella.

Voisiko vauvalla olla kuuma, jos ei viihdy sylissä?

 

[Geysira]

On hyvin mahdollista, että on kuumissaan, on tosi kuumaverinen kyllä.

Aistiyliherkkyys tuli itselleni myös mieleen, lapsen sedällä on lapsena ollut minusta siihen viittaavaa käytöstä. Oli kuulemma nakuillut paljon ja ei ollut tykännyt pitää varsinkaan sukkia. Meidän vauvalle äsken iltapuuroa syöttäessä hämmästyin kun puuroa meni monta kupillista yhtään venkoilematta, ennen kuin tajusin, että ruokalappu puuttui. Sitä on joka kerta joka päivä ruualla kiskonut pois kaulasta ja pari kertaa viime päivinä käynyt itkemään jo syöttötuoliin laittaessa. Ruokalapuissa on niskassa tarrakiinnitys, joka on varmaan pahan tuntuinen, vaikka olen yrittänyt laittaa sen kiinni niin, ettei tuntuisi.

Oliko teillä, sinulla ja lapsellasi, läheisyys vaikeaa myös äidin ja isän suhteen vai vain vieraiden ihmisten?

Meillä on neuvola-aika ylihuomenna, voisin ainakin yrittää ottaa puheeksi, jos vaikka vahingossa saisin jotain muuta vastineeksi kuin lauseen, joka alkaa sanoilla "kaikki vauvat..." tai "ota yhtettä omalle terveysasemalle jos häiritsee".

 

[Yölento]

Meillä kuopus on isänsä lähellä mielellään, mutta siten että itse lähestyy isää. Joskus tulee minunkin syliini, mutta kovin harvoin.

Ja nuo sukat! Kuopus riisuu sukat aina sisällä ollessa ja usein housutkin. Kengistä on tosi tarkka, ei kävele askeltakaan jos kengät tuntuvat jalassa. Vauvana käytettiin stonzeja ja sen jälkeen paljasjalkakenkiä. Kerran ostin tavalliset kengät eikä kävellyt niillä yhtään.

Keskimmäinen lapsistani ei vauvana suostunut syömään kuin yhdellä lusikalla, vaikka oli muuten hyvä syömään. Kysyin neuvolassa apua, kun vauva huusi jo ennen kuin pääsi ruokapöytään. Neuvolassa ei osattu sanoa mitään, mutta parin viikon huutamisen jälkeen oivalsin, että kaikki sujuu hyvin, kun on yksi tietty pyöreänmallinen lusikka valmiina pöydässä. Vasta sen jälkeen oivalsin itsekin valitsevani aina tietyn malliset lusikat omaan käyttööni. Olin jopa ostanut siskolleni lahjaksi lusikoita, koska hänellä oli ikävän tuntuisia lusikoita aina kun kävin kylässä.

Jos tuo lusikkaepisodi olisi tullut vasta kun lapsi on isompi, olisin ajatellut, että se on kiukuttelua, mutta vauva ei osaa kiukutella.

Ehkä teidän kannattaa etsiä sopivamman tuntuisia ruokalappuja, jos se helpottaa elämää?
Se näissä aistiherkkyyksissä on hankalaa, että jokainen on yksilö ja jokaiselle pitää löytää sopivat tavat ja keinot. Ei ole valmiita vastauksia.

 

[Geysira]

Ajattelin muutaman kokoa isomman paidan hankkia hänelle "ruokalapuksi", sellaisia joiden kanssa ei haittaa vaikka tahrat jäisi. Vaatteiden kanssa ei ole vielä ainakaan ollut suurempaa ongelmaa, sukat toki lähtee, mutta se lienee normaalia tämän ikäisellä.

Itseä vähän harmittaa kun vauva on niin syötävän suloinen ja ihana muutenkin, että olisi ihanaa jos voisi hellitellä ja lellitellä häntä täysin rinnoin, mutta kun toinen ei halua pitää varmaan vaan nauttia pienistä hetkistä, esimerkiksi viime yö vaikka meni valvomiseksi, niin aamusyötön jälkeen olkapäätä vasten unisena nojatessaan vauva piti hetken otsaansa poskeani vasten ja kädet oli melkein kuin olisi pitänyt kaulasta kiinni.

 

[Kipuna]

Minä soittaisin/kävisin neuvolan pakeilla ja vaatisin lähetteen teraputtiseen vauvaperhetyöhön tai varhaisen vuorovaikutuksen yksikköön yms (millä nimellä se kulkeekin missäkin sairaanhoitopiirissä). Siellä ne varmasti osaavat paremmin neuvoa, mikä on normaalia

 

[Isabelle]

Kuulostaa harmilliselta tilanteelta. Varmasti raskasta kun haluaisit halia, mutta vauva ei juurikaan näytä pitävän siitä.

Mulla ei valitettavasti ole itse asiaan mitään apuja, mutta meidän reilu 7 kk on myös motorisesti kai hieman jäljessä. Ei oikein tykkää olla mahallaan, johon kyllä saatiin apua vauvahieronnasta. Vauvalla oli jumeja ja ekan hieronnan jälkeen oppi kääntymään mahalta selälleen. Ei ryömi eikä kierrä mahallaan navan ympäri. Seisoma-asennossa tykkää olla, tosin vahvasti tuettuna eli omilla jaloilla ei kovin paljoa painoa. Saatiin juuri neuvolasta lähete fyssarille. Voisikohan teidän neuvolasta kenties saada lähetettä esim. fyssarille?

 

[Aiarana]

Voitteko käydä lastenlääkärissä, sivuutatte neuvolan kokonaan, koska siellä ei puututa asiaan?

Kuulostaa joko aspergerilta tai autismilta - ei hätää ei välttämättä ole näitä, mutta hyvä olisi tutkituttaa ajoissa, että lapsi saa varhaisen tuen kehitykseen.

Toinen vaihtoehto on, että lapsella on yliherkkyys ja erityisesti tuntoon. Tämä voi olla lievä merkki lievästi autismista, nykyäänhän tunnetaan näitä olevan eri lajeja ja tasoja paljon. Omalla lapsellani on tunnossa jonkinlainen yliherkkyys, syömisessä esimerkiksi on näkynyt paljon se. Mutta meillä lähellä olo on erilaista kuin teillä: meillä pitää nujuta aika rankasti. Lapsi kaipaa päivittäin painia ja rutisteluja. Jos sitä ei saa, niin sitten koittaa piinailta perheelle, lapsi on levoton. Painihetken jälkeen hän on tyytyväinen. Tämäkin liittyy jotenkin johonkin lievään autismiin. Pakko-oireitakin lapsella on paljon. Meillä ei neuvolassa ole vielä käyty missään terapiassa, koska pärjätään kotona omin tuin ja kyseessä ei ole elämää haittaava asia, mutta on meillä oikeus käydä erityisavustajalla tarvittaessa. Kuitenkin jos neuvolassa ei olisi tätä tukea tarjolla, olisin käynyt lapsen kanssa lääkärissä. Nyt ei ole tarvinnut.

 

[Vargynja]

Minulla on tuntoyliherkkyyttä, mikä ilmenee esim. niin etten siedä tietynlaista kosketusta. Liian hento silitys tuntuu ikävältä. En tiedä millainen olin pienenä, mutta lapsellasi voisi ehkä olla jotain samanlaista. Ainakaan tähän mennessä ei ole missään epäilty että olisi autismia/aspergeria.

Mitä liikkumiseen tulee niin poikani oppi ryömimään ja konttaamaan 1-vuotis synttäreiden tienoilla. Oppi kuitenkin ihan tavalliseen tahtiin kävelemään jne. Kaikki voi siis vielä mennä sen suhteen hyvin. :)

Joka tapauksessa tunnet lapsesi parhaiten ja jos epäilyttää kannattaa vaatia neuvolasta tukea. Tai mennä lastenlääkärille, jos neuvola ei auta.

 

[Pingviiniemo]

Kuullostaa minun korvaani tosi paljon aistiyliherkkyydeltä. Jos lapsi haluaa kuitenkin välillä syliin ja erityisesti ottaa katsekontaktia, niin en ihan autismiin kallistuisi.

Ehdottomasti samaa mieltä muiden kanssa, eli yhteyttä neuvolaan ja jos eivät auta niin sitten lääkärille. Aistiyliherkän lapsen ja vanhemmankin on hyvä saada tukea.

Tsemppiä!