Vauva-arki :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja klik
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
K

klik

Satasella mukana keskusteluissa
Siihen malliin alkaa jo pikkuisia pullahtelemaan maailmaan, että ajattelin
tälläisen ryhmän olevan tarpeen :)

Olis ihana kuulla ryhmäläisten kuulumisia vauvan syntymänkin jälkeen,
toki itse nyt 3viikkoisen neidin kanssa oppineena huomasin ettei
sitä koneella jaksa/ehdi/kiinnosta ihan hirvesti istua, mutta välillä mukava
käydä lukemassa teidän juttuja :)

Elikkä kuinka sujui kotiutuminen, kuinka meni ensimmäiset päivät
kotona ja kuinka muuten arki lähtenyt kulkemaan pienen ihmeen kanssa?
 
Jospa sitä kirjottaisi sitten tähän ketjuun. :)

Meillä on kaikki sujunu oikein mallikkaasti alusta lähtien. Tai ekana päivänä syntymän jälkeen vauva oli hieman vaisu eikä hakeutunut rinnalle kuten esikoinen teki. Hieman ennenaikaisesti kun syntyi, niin johtui todennäköisesti tästä. No, jouduttiin sitten tietysti sairaalassa seurailemaan sokereita (+kaikkia muitakin veriarvoja), ja tietty sokerit oli alkuun hieman alle rajan, niin kovin innokkaasti lisämaitoa antoivat hoitajat. Ekalla kerralla mulle ei ees kerrottu mitään, mistä vähän harmistuin. Jatkossa toivat sitten syötöille aina pulloa, josta vähän hörppyyttämällä alkuun annoinkin. Toisena yönä poju kuitenkin jo piristyi, niin päätin sitten jättää maidot pulloon ja mennä vain rinnalla. Loppui pullon kiikuttaminenkin, kun huomasivat, ettei siitä mitään anneta. :) Ja hyvin riitti oma maitokin. Muutenkin ihan järettömän suuria määriä lisämaitoa toivat vastasyntyneille, siis 30ml on ihan liikaa alle päivän ikäiselle vauvalle.

Kotona sitten on kaikki sujunut tosi helposti. Isoveli otti vauvan vastaan tosi hyvin. Tykkää silitellä ja pussailla, joskus vähän liiankin rajusti. :) Vauva syö parin-kolmen tunnin välein vuorokauden läpeensä ja nukkuu sitten muuten. Nyt tosin on jo alkanut viihtyä hieman hereilläkin, ei ihan joka syötön jälkeen heti nukahda, vaan seurusteleekin jo hieman. Iltaisin sitten tankataan yötä varten, onneksi yleensä ehdin laittaa esikoisen nukkumaan ennen imemismaratonin alkua, niin voi sitten keskittyä vain vauvaan (ja tv:n katseluun siinä sivussa:)). Esikoinen oli myös samanlainen vauvana, iltaisin imettiin pitkään ja hartaasti ja jos sylistä laski pois, niin hereillä ollaan muutamassa minuutissa.

Nyt pitäisi vaan ilmeisesti kuitenkin hommata tuplarattaat, kun alkuun meinasin, et eiköhän me vanhoillakin pärjätä. Ollaan siis lenkkeilty joko yhdistelmällä vauva vaunuissa - esikoinen kävelee (tai istuu vauvan kantokopan jalkopäässä kun ei enää jaksa kävellä) tai sitten vauva liinassa - esikoinen rattaissa. Kumpikaan ei toimi ihan niin hyvin kuin toivoisi, joko kävellään tosi hitaasti eikä siis varsinaista lenkkeilyä itse saa tai sitten itselleen tule kuuma ja väsy liian nopeasti kun kanniskelee pientä lämpöpatteria iholla kiinni. :) Eli kai se on tupliin sijoitettava, vaikka mies on sitä mieltä, että ihan turhaa, kun niitä tarvitaan niin lyhyen aikaa. Niin, ja se aika on just nyt kun niitä tarvitaan. :)
 
Meillä alku oli vähän hankalampi, vauva kellastui eli bilirubiini arvo nousi korkeaksi kun oltiin pari päivää oltu kotona. eli valohoitoon joutui eikä riittänyt yksi kerta vaan oli siinä kolmesti yli vuorokauden. ei tosin yhteen menoon vaan aina niinä päivinä kun ei ollut valohoidossa joutui käymään sairaalassa vauvan verikokeissa. vähän reilu viikko oli tämmöistä joka oli raskasta kun ei saanut elää normaalielämää :( sen lisäksi vauva ei jaksanut tarpeeksi imeä rinnalta maitoa kun paino ei noussut tarpeeksi niin muutamana viimesenä päivänä lypsin imetysten välissä rintamaitoa pulloon mitä annettiin lisäksi, onneks itsellä on sähkökäyttönen pumppu. oishan sitä voinut korvikettakin antaa mutta itse en ole innostunut antamaan sitä ennenkuin ihan pakkotilanteessa.

Mutta kunhan tämä sairaalassa juokseminen ja valohoidot oli ohi on ihan kivasti mennyt. vielä pitää päivällä vauvaa herättää kolmen tunnin välein syömään mutta ei pullosta enää tarvi kauheesti antaa. ja usein vauva kyllä herää itse, välillä ollu vain tunti väliä kun vaatii jo lisää :) Vauva myös jaksaa seurustellakkin ja tykkää kun pitää mahallaan oman mahan päällä ja siinä nostelee päätään ja jumppailee. Saatiin myös lupa antaa yöllä vauvan nukkua miten haluaa, ihmeen hyvin yöt sitten mennyt ku yleensä neljä tuntia nukkuu, syötän ja nukahtaa heti uudestaan. Ulkona on myös oltu joka päivä mutta tosin tässä parina päivänä ollut niin kuuma ilma ettei ole pieni saanut vaunuissa nukuttua, sen hetken vaan mitä liikkeessä oltu. Meillä isosiskot eli Oona joka syksyllä täyttää 5v ja Roosa 2,5v ovat olleet kovin innoissaan vauvasta, pitää vaan vahtia etteivät liian kovakourasesti koske pieneen ja musitutella että kun vauva syö tai nukkuu ei häiritse. Tytöt eivät ole myöskään mustasukkasia mutta vauva on kyllä vasta 2 viikkoinen ja isi lomalla. toivottavasti näin jatkuukin :)
 
Jospa sitä itsekkin kirjoittelis..

Meillä neiti täyttää 1kk huomenna, meneepä aika nopiaa :)

Meillä ei oikein "arki" oo vielä pyörähtäny varsinaisesti kun mies
tuossa kesälomalla on mutta muuten kaikki lähtenyt kohtuu hyvin
rullaamaan.. Neiti nukkuu miten sattuu, mutta kohtuu hyvin kuitenkin yöt
ja pidempiä pätkiä jo niin saa itsekkin levätä.

Ensimmäiset kaksi viikkoa kotona oli kyllä täysin kaaosta, nyt sen voi
ääneen myöntää :D
Kaikki oli uutta ja ihmeellistä (mulla siis ensimmäinen lapsi) ja tavarat
ja tavat hukassa. Nyt on alkanu oppimaa tiettyjä tapoja/rutiineja niin
elämä alkanu normalisoitumaan niin paljon kun se vaan on mahdollista.
Uskaltaa jo ehkä vähän vapaammin olla tuon lapsen kanssa ettei jokaista'aivastusta
pelästy :)

Yleesä meillä iltaisin on pieni känkkäränkkä kylässä, mutta se lähtee kun saa olla
äiskän tai iskän sylissä ja tasasesti saa sapuskaa :D On toki ollu iltoja että
känkkäränkkä pysyny poissa. Vaunuilla me ollaan oltu ulkoilemassa joka pvä
kun vaan sää sen sallinut, onneksi viihtyy hyvin vaunuissa.

Nyt vain odotellaan ens viikon 6vkon neuvolatarkastusta ja jännitetään kuinka paljon on kasvanut :)
 

Heipsan hei! Jospas mäkin nyt kuulumisia piiiiitkästä aikaa. :)

Meillä on lähtenyt kotona sujumaan odotetusti eli ihan hyvin. Maitoa piisaa, välillä tulee tytöllä niit tankkauskausia eli sillon olen ihan turvautunut korvikkeeseen et itse kerkeän "tehtailla" taas maitovarastot täyteen.

Kakkaa, pissaa ja puklua riittää, samoiten pyykkiä. Onneksi tuo ukkeli on suurena apuna kun hoitaa esikoista miltei 24/7 mut tärkeetähän hänellekkin äidin huomio on, yritän siis repiä aikaa myös hänelle ja kohtuudella se on onnistunut. Yllättävän hyvin tyttö on ottanut pikkusiskon vastaan. Hieman kiukkuaa vanhemmille mut vauvalle on ONNEKSI ihana. Pahin pelkonihan oli et Juttis alkaa ilkeäksi/väkivaltaiseksi vauvaa kohtaan.

Välillä mustasukkaisuus nostelee päätään mut yleensä kun mä hoidan vauvaa ottaa Juttiskin oman nukkensa ja hoitaa samalla mallilla omaa "vauvaansa". Kovasti myös haluaa pikkusiskoa hoitaa ja pitää sylissä, tää tietenkin tapahtuu vanhempien valvovan silmän alla.

Kuuluipa tässä viikko takaperin rallatusta tytön huoneesta et "Ihana Neea-vauva." <3

Vauvalla väliin kuuluu olevan hieman ilmavaivaa, röyhtäsy jää mahaan pyörimään ja pieru etsii tietä ulos mut ei välttämättä löydä. Onneksi kuitenkin pääsääntöisesti mennään ilman vatsanpuruja. DeviSolit jätän kyl vielä ainakin pariksi viikoksi nurkkaan, niistä kun tuli semmoiset vatsanväänteet et oksat pois. Sinappikakkaa oli ihan joka vaipassa ja sitten kun tuli kunnon purkaus niin ei edes vaippa riittänyt. Pyykkiä siis tuli hyvinkin ahkeraan pyöritettyä.

Tosiaan meillähän pitää tätä pienintä syöttää noin joka kolmas tunti kun neiti painoi/painaa alle 3 kiloa. Ensiviikolla ajattelin jo antaa tytön nukkua hieman pidempiä aikoja kun uskoisin et se kolmen kilon pyykki ollaan jo nyt ohitettu. 6 päivän iässä paino oli 2930grammaa eli 15grammaa puuttui vielä syntymäpainosta.

Mulla vaan ihmetyttää kun meillä nuita neuvolatarkastuksia ei ole kuin viikon iässä ja sit vasta kuukauden ikäisenä! Esikoisellakin oli 1viikon, 2 viikon ja kuukauden iässä ja mitä olen muita kuullostellut niin kyllä heilläkin on 2 viikkoisena ollut tarkastus. Hmmm...

Onkos muilla tälleen harvemmin käyntejä ja jos on niin valaiskaa et millä perusteella.

Itse olen toipunut synnytyksestä hyvin. Tikkejähän ei tarvittu kun paikat eivät repeilleet kuin hieman ja nekin kuulemma paranevat paremmin ilman neuleita. Ja nopeesti tuntuivatkin paranevan.

Kiusaksi mulle on nyt synnytyksen jälkeen tullutkin pukamat mut sitä tiesinkin odotella, samaa vaivaa esikoisen jälkeen. P*rkeles et se onkin tuskaa kun tuntuu et ahterista pitää työntää soraa tai hiekkapaperia vaikka sieltä tulee ihan mitä kuuluukin tulla. :(

Harmi kun täällä ei oikein kerkee tiheempään käymään ja muutenkin kun olen ton mokkulan varassa hitaalla netillä niin menee ikä ja terveys kun odottaa et sivut latautuu. :( Siksipä mä olen tääl viihtynyt vähenevässä määrin. Mut joo, yritän tässä taas ennättää lukemaan ja kertomaan kuulumisia.

Oikein mukavaa ja ihanaista ja eritoten vauvantuoksuista loppukesää kaikille! Toivotteleepi mamma ja tyttäret x2

 
Meillä oli eka neuvola 5 pv:n ikäsenä ja toka on nyt torstaina, kun pikkumies on kaksi viikkoa vanha. Aika hassua tosiaan, jos on vasta kuukauden ikäsenä toka neuvola. Meillä ainakin perusteltiin tokan neuvolan ajankohtaa painon seuraamisella, ja meillä ei edes kuuluta mihinkään "riskiryhmään", kun tyyppi oli syntyessään 3785 g ja jo viiden päivän iässä oli yli syntymäpainonsa.

Vauva-arki on sujunut meillä tähän asti ihan kivasti. Esikoinen on ottanut pienen hyvin vastaan, mutta huomaa kyllä, että tuo haluaa äitin lähelle ja syliin ja muuta vähän enemmän, kuin ennen. Onneksi iskä on tosiaan vielä kotona, niin on apuja. Vähän pelonsekaisin tuntein odotan isyysloman loppumista, vaikka hyvinhän se varmaan menee. Tällä hetkellä meidän poju ei onneksi viihdy tissillä kovin kauaa kerralla, vaan aika nopeasti syö sen minkä on syödäkseen, ja sitten taas pääsee jatkamaan muuta. Tyyppi viihtyy myös onneksi makoilemassa tai sitterissäkin ihan kivasti, että ei ainakaan vielä ole ihan sellainen sylissä roikkuja, kun mitä esikoinen oli. Tosin tänä iltana oli ihmeen paljon tässä sylissä, ja kun koitti laskea nukkumaan, alkoi heti huuto. Mahavaivoja ehkä, toivottavasti ei enteile mitään pidempiaikaista. Esikoinen kun oli koliikkivauva, niin toivoisi tän toisen kanssa vähän helpompaa menoa. No, aika näyttää.

Poika nukkuu edelleen paljon, mutta jaksaa valvoakin 1 - 2 tuntia, vähän riippuen. Välillä vaan syö ja jatkaa unia, mutta välillä valvoo. Ei onneksi ole nyt enää valvonut yöllä, kun alkuun teki sitäkin.

Omasta mielestäni on ihmeellistä, kun tuo poika ei puklaile yhtään! Esikoinen kun puklasi aina ja jatkuvasti...!! Tää kaveri on puklannu tasan kerran, just sillon kun olin pukenu sille neuvolaan lähtöä varten vaatteet, niin oli pari minuuttia tossa sohvalla makoilemassa, niin jo vain oli olkapää puklussa!! Mut se on tosiaan ollu ainoo kerta tähän mennessä! Kakkaa ja pissaa sen sijaan riittää, enkä ees oo laskenu, monetko pissat on tullu jo lakanoihin... :D Nyt siirryttiin jo kakkoskoon vaippoihin, kun tais ne ykköset olla liian pieniä.
 
"Ihan hyvin" sujuu täälläkin! :D Eli uuden opettelua, totta kai, vähän saa rutiineja taas hakea, mutta kaiken kaikkiaan sujuu hyvin. Meillä oli isäntä kaksi viikkoa isyyslomalla ja nyt toista päivää takaisin töissä, mutta aloittaakin jo ensi viikolla kesäloman, joten tällainen kevyt harjoittelujakso tässä siis äitillä. :)

Esikoinen täyttää tämän kuun lopussa kaksi vuotta. Ja virtaa riittää! Se tuokin sitten omat haastavuutensa tähän arkeen, kun pitäisi yrittää keksiä tekemistä - edes lähteä ulos - että jätkä ei hypi seinille (no hyppii se vähän silti ;). Ehkä esikoisen jäljiltä olen ollut varmaan vähän turhankin varovainen tuon liikkumisen suhteen, hän kun oli sellainen, että kun alkoi vaikka kesken kävelyn itkeä, niin siitä ei sitten loppua tullut. Uusi kaveri on kyllä tuntunut jotenkin rauhallisemmalta tapaukselta ja toisaalta nyt, kun on ollut vielä sen verran lämmintä, niin on tuo imetysoptio vielä ulkonakin olemassa. Sitä on tullut käytettyäkin esimerkiksi aamuisilla koiralenkeillä. Esikoinen pysyy menossa mukana, kun ottaa rusinapurkin mukaan, niitä hää on toistaiseksi tyytyväisenä mutustanut, kun pikkuveli on notkunut rinnalla. Esikoinen aiheutti muuten äksöniä viime viikolla, kun sai kuumekouristuskohtauksen! Oli aika karmean näköistä mutta kuulemma yleistä lapsilla.. Mutta kyllä säikäytti. Onneksi isä oli silloin vielä kotona.

Neuvolakäynneistä - meillä meni niin, että koska olimme "varhaisia kotiutujia", lähdimme siis seuraavana päivänä kotiin (lääkärintarkastus venytettiin niin, että vauvalla oli täysi vuorokausi ikää), niin kävimme kontrollikäynnillä kätilön luona 4. päivänä synnytyksen jälkeen. Tuolloin oli syntymäpaino ylitetty, joten neuvolatätin kotikäynnillä ei ollut niin kiire, täti kävikin kylässä, kun vauvalla tuli ikää kaksi viikkoa. Seuraava käynti on vajaa 5-viikkoisena (samalla tehdään isoveljen kaksivuotishuolto). Aika säännöllisestihän näitä taitaa olla mutta ennen synnytystä neuvolassa sanottiin muistaakseni, että kun on toinen lapsi, niin ei välttämättä ole alkuun ihan niin usein noita käyntejä, jos paino nousee hyvin.

Mitäs vielä.. Mahan kipristelyjä on ollut ja eilen tuli suorastaan ripulikakkaa mutta ei kuitenkaan sen useammin kuin kahdesti. Pitää seurailla kuitenkin. Jos ei tunnu menevän ohi, niin omaa ruokavaliota on varmaan ensimmäisenä karsittava. Tällä kaverilla tuntuu kuitenkin asennonvaihtelut ja keikuttelut ja jalkajumpat auttavan kipuihin eikä ole juuri tullut sellaisia huutomaratoneja. *kopkopkop*
 
Meillä arki alkanut pyörimään ihan kivasti. Vauva nukkuu hyvin yöt. Päivällä jaksaa olla jo pitkään hereillä ja seurustella. Mulla vaan ei meinaa kädet riittää. :) Kaksivuotias keksii mitä uskomattomimpia touhuja just sillon kun esim. imetän.
 
Päivitellääs hieman kuulumisia.

Käytiin eilen 2kk neuvolassa, pojulla mittaa 58cm, painoo 6945g. Eli miehen mitoissa ollaan. :) Esikoinenkin oli iso, mut tää on vielä isompi. Hieman oli sammasta suussa, joten puolukkamehua sinne pitäisi laittaa.

Kirjottelinkin jo tonne nukkumisketjuun meidän rytmeistä, kiva kun sitä alkaa olla hieman enemmän. :) Toisaalta vauvan kasvaessa se vaatiikin enemmän, ei riitä vain vaipanvaihdot, syötöt ja takaisin nukkumaan. Ja eskoinenkin antaa aina välillä äitille vähän haastetta päivään. Meillä aamut alkaa aina viimeistään kuudelta, kun esikoinen herää ja tarttee päästä potalle. Onneksi oon yleensä just sitä ennen syöttäny vauvan, niin siitä pystyykin hyvin lähtemään aamutoimille ja hyvänä aamuna itsekkin ehtii aamupalan syödä, ennenkuin kakkonen herää. :) Ja oishan se ihan kiva joskus itenkin nukkua pidempään kuin siihen aamukuuteen, mut onneks sentään yön saan nukkua, muutaman kerran vaan vaihdan vauvan toiselle rinnalle ja sit pääsee aina jatkamaan uniaan. :)

Kahen kanssa tarvii kyl selkeesti enemmän organisointia ja etukäteissuunnittelua sekä aikataulutusta, jos haluu, et mikään sujuu tai et ehitään minnekään ajoissa. Onneksi kakkonen on kuitenkin yleensä melko tyytyväinen tapaus, tosin ei juurikaan viihdy lattialla/sitterissä tai missään muuallakaan pidempää aikaa yksin, sylissä pitäisi aina hereilläkin ollessa olla. Kantoliina onkin meillä kovassa käytössä. :) Ja ai sitä huudon määrää, jos esikoinen saa uhmakohtauksen ja kiljuu kurkku suorana ja vauva huutaa yhtäaikaa. Joo-o, voi olla, et sitä kolmatta harkitaan vielä jonkin aikaa...
 
Meillä varsinainen arki alkaa vasta maanantaina, kun mies menee taas töihin... vähän jännityksellä odotan, mutta uskon selviäväni... :D Esikoinen on ainakin toistaiseksi osannut käyttäytyä, toki asiaan saattaa tulla muutos, kun iskä palaa töihin. Nähtäväksi jää.

Pikkumiehellä alkoi kahden viikon iässä mahavaivat, jotka onneksi jonkun verran helpottui, kun aloitettiin Disflatyl-tipat. Iltahuutamista kesti siis vaan muutaman illan, ja silti olin niihin jo ihan kypsä. Kamala äiti. No, nyt on jo paljon helpompaa. Tänäänkin ihme kyllä pikkumies meni yöunilleen jo 21:30 aikaan! Olenkin ollut täällä ihan ihmeissäni, kun molemmat lapset on nukkuneet jo pari tuntia kohta, ja mieskin meni kaverilleen, joten mulla on ollut ihan omaa aikaa!! Huh! No, se on kyllä tervetullutta!

Tultiin tänään lomareissulta, oltiin kaksi yötä Naantalissa. Pikkumies kulki kivasti mukana Muumimaailmat ja kaupunkikierrokset. Herran eka lomareissu ja ikää kolme viikkoa :) Pakko oli jotain pientä reissua kehittää, kun koko kesä meni vauvaa odotellessa. Ja helppohan tommosen pienen kanssa on kulkea, kun nukkuu niin paljon ja ruokakin kulkee mukana kun on vaan itse mukana :D Kantorepussa tuo pieni onneksi viihtyy aika hyvin.

Yöt on meillä alkanu menemään kanssa ihan kivasti, tyyppi syö kyllä parin kolmen tunnin välein, mutta yleensä nukahtaa ihan kivasti syömisen päälle uudestaan. Enää ei ole öisin valvoskeltu sen kummemmin. Välillä vaan meinaa olla ahdasta meidän sängyssä, kun esikoinenkin tulee sinne yleensä aamuyöstä jossain vaiheessa.

No joo... viimeksi mainitsin, että on ihmeellistä, kun poika ei puklaile yhtään... no, nyt kyllä puklailee. Ja oikein kaaressa. Mutta ongelma taitaa olla mun rinnoissa, jotka esikoistakin piinasi, tai lähinnä vasemmassa rinnassa. Jostain syystä sieltä maito tulee aina oikein paineella ja sitä tulee paljon, ja aina jos pikkumies viihtyy yhtään kauempaa kyseisellä tissillä, silleen ihan vaan huvikseen, lentää vähän ajan kuluttua sellanen puklu että kaikki lähellä oleva kastuu!! Lomareissullakin meinasi loppua vaatteet sekä itseltä että vauvalta, kun en tajunnut tätä puklailuongelmaa. Tai oikeastaan se alkoikin vasta päivää ennen matkaa. Liekö vaikutusta myös niillä Disflatyl-tipoilla... tiedä sitten.

No mutta, nyt lähden unille. Saapi nähdä millainen yö tulee. Toivottavasti hyvä :)
 
Poika on nyt kolme viikkoa. Syö parin, kolmen tunnin välein (imetän). Ei enää nukahda tuosta noin vaan, vaan saattaa vaatia hytkyttelyä ja/tai syliä. Joskus viikon iässä aloin epäillä pientä vatsavaivan tynkää. Viime viikolla aloitettiin Cuplaton ja vaiva näyttääkin vähän hellittäneen, mutta nyt taas viime yönä en juuri saanut unta, kun poikaa piti sylitellä ja kokeilla eri asentoihin eikä oikein mikään ollut hyvä. Ilmeisesti poika kuitenkin syö ja kasvaa hyvin vatsavaivoista huolimatta. Varsinaisestihan se ei myöskään pidä mitään parkumaratoneja vaan lähinnä ähisee, känisee ja vääntyilee. Puklaillut ei ole paria minipuklua enempää.

Vaikka nämä meidän vatsavaivat eivät olekaan jokapäiväisiä tai jokaöisiä, niin silti huolestuttaa. Toisena vaihtoehtona olen jo alkanut ajatella jonkun sortin refluksia. Neuvolassa totesivat kaksiviikkoiskäynnillä, että lähes kaikilla vauvoilla on tässä iässä jotain vatsavaivaa eikä hommaa oikeastaan noteerattu sen enempää.
 
Meillä rullaa tällä hetkellä arki ihan kivasti.. 
Neiti kasvaa kovaa vauhtia.

Aamut on saatu kulkemaan aika samalla rytmillä jo ainakin kahden viikon
ajan, jei! :D Vielä kun jossakin vaiheessa sais iltaan vähän rytmiä mutta ehtii sen 
myöhemminkin :)
 
Meidän pikku herra syntyi 4viikkoa etuajassa ja on nyt 7viikkoinen. Hyvin meilläkin on alkanut menemään vaikka alkuun mua jännitti kun isäntä meni töihin, mutta nyt ollaan opittu olemaan ja poika kovasti tykkää kun isi tulee töistä ja kuulee taas sen tutun äänen. Sitä sitten silmät pyöreänä ihmetellään ja kuunnellaan. :)
Vatsan väänteitä, puklua ja muita ilmavaivoja on lähes joka ilta ja tuntuu pahalta kun pikkuinen ykskaks kiljaisee sydäntä riipivästi, mutta ei neuvolasta mitään ihmeempiä ohjeita meille annettu...toivottavasti ne menee nopeasti ohi.
Välillä mua jännittää lähteä pojan kanssa kahdestaan vaunuilla kauppaan tms, jos pojalle sattuukin iskemään paha hetki kesken reissun, mutta toistaiseksi ollaan niistäkin retkistä selvitty kunnialla.

Syntymäpaino oli 2225g, elikkäs tosi pikkuinen poika syntyi, mutta kohta ollaan jo neljän kilon sarjassa, päästään siirtymään isompiin vaippoihin! (elämän pieniä päämääriä :D)

Parin viikon päästä lähdetään retkeilemään Kolille, kun kesä meni vaan möllöttäessä kotona. Vuokrattiin mökki ja sitten pieniä kalastus- ja päiväkävelyretkiä tehdään poika rintarepussa kulkien. Saa nähdä kuinka siitä reissusta selvitään! :)

Hauskaa syksyn odottelua kaikille!
 
Heippa mammat pitkästä aikaan!

Ompa täällä juttelu loppunut melkein kokonaan... :(

Meillä arki sujuu ihan kohtuullisen hyvin. Vauva nukkuu yöt mainiosti; käy nukkumaan likimain 22 aikaan ja herää syömään noin klo 2 ja klo 6. Yöunilta herää klo 7-8 aikaan. Päivärytmiä meillä ei vieläkään oikein ole, mutta se muodostuu sitten omaan tahtiin. Pääasia että yöt menee kivasti, niin itsekin jaksan päivät touhuta kahden kanssa. :)

Ollaan paljon ulkoiltu, puistoissa vietetty jokapäivä aikaa. Vaikka vauva onkin lähes kokonaan pulloruoalla, niin kätevästi onnistuu tuttipullon lämmitys termoskannussa johon olen kotonta lähtiessä keittänyt vettä. Esikoisen aikaan ostin Ainun pullopussit ja hylsyn, loistokeksintö retkille! :)

Pullapitko: muistan itsekin alkuun esikoisen aikaan arastelleeni sitä, että jos kaupassa sattuu iskemään kovakin ikukohtaus... Mutta vauvathan itkee, se on elämää :) Ota vaan vauva syliin ja etsi penkki jossa voit tarvittaessa imettää. Jotku ihmiset paheksuu julkisilla paikoilla imettämistä, musta siinä ei ole mitään pahaa! Tissi suuhun, niin vauva rauhottuu tai ainakin meillä se toimi :) Mä olen kyllä imetellyt ihan pokkana millon missäkin, jos joku siitä vetää herneet nenään niin omapa on ongelma.

Onko muilla kahden lapsen äideillä esikoiset uhmaiässä? Meillä meni ekat pari viikkoa vauvan tulon jälkeen ok, sitten alkoi esikoinen tajuta että se minimies jääkin meille. Meno oli hurjaa! Nyt alkaa pikkuhiljaa "hyväksymään" tilanteen, rankaa on  ollut vaikka vauva on ollutkin super-helppo. Sitten esikoisella on joku ihmeen "äiti-vaihe". Äiti saa vaan tehdä asioita; äidin kanssa pestään hampaat, käydään vessassa, puetaan päälle, äiti jopa saa vaan tehdä ruokaa ja imuroida. Ja jos isä tekee jotain noista asioista, esikoinen vetää ihan hirveet itkupotkuraivarit :D Huvittavia nämä 2v tyypit! :D

Kovasti meillä vauva muuten kasvaa! 6vko:n neuvolassa liki 60cm ja 6,5kg! Iso mies ;)


 
äippä2010: kyllä, meillä todellakin on esikoinen uhmaiässä!!! mä saan joka päivä pikkuauton naamaan jossain vaiheessa, ja hirveetä nurkkataistelua välillä. onneks vauva on saanu olla rauhassa, sitä vaan silitellään. sitten kun mulla on jalassa tulehdus, enkä sais kävellä tai seistä (!!) niin on tosi rankkaa kun ei vois oikeen käydä puistossa tai missään. niin esikoisen paineet purkautuu sitten sisätiloissa. esikoisen nukkumaanmeno on vaikeutunu, itkee ja huutelee isiä ja äitiä. kaikkeen tulee vastaukseks aina "en", vaikka ehdottais mitä kivaakin. että kun on välillä hermo tiukalla, ja sitten harmittaa kun pinna palaa ja kun ei pysty olemaan niin paljon esikoisen kanssa ja ja...huoh. miehen ollessa kotona jaksaa vielä ottaa huumorilla, mutta sitten kun pitää selvitä yksin niin ei kyllä aina jaksa. koira ollaan päätetty myydä, kun tuntuu ettei voimat riitä, ja haluun antaa ne kaikki mieluummin lapsille.

vauvan rytmi on nykyään sellanen, että päivät menee kitistessä ja nukkuu satunnaisesti joskus vaan minuutinkin pätkissä. sit nukkuu n. 23:sta eteenpäin yöunia hyvin. herää klo 2 ja klo 5, ja sitten aamulla. mies hoitaa tällä hetkellä viiden syötön, ja herää sen kanssa, kun tekee iltatöitä. mulla on univaikeuksia, niin yritän sen aamuyön nukkua tulpat korvissa, kunnes imetän taas klo 11.

imettäminen on vähentyny, eikä vauvalle aina edes kelpaa, vaikka yritän kyllä n. 3 tunnin välein ennen korvikkeen antoa. samalla vähän haikeeta, mut samalla toivon että tää vaihe ois jo ohi. ristiriitaset fiilikset.
 
Äh, tuli taas kauhea ahdistus. Vauvan kanssa menee kaiketi ihan mukavasti, mut oon vaan jotenkin ihan poikki. Viime yönä vauva tosin nukkui ekan kerran 2,5 h putkeen, kun ennen tätä kaikki unet olleet alle 2h yöllä ja päivälläki, usein tunnin tai alle. Kaipa tuo väsymys alkaa verottaa...

Esikoinen on ollut onneksi vauvaa kohtaan suopea, mutta haluaisi koko ajan mun syliin ja keksii sitten pahojaan, jos oon esim. laittamassa ruokaa. Perhekahvilassa tönii muita lapsia, kun mä imetän ja sitä rataa... Mutta kaipa kaikki ihan normaalia.

Eniten nautin vaunulenkeistä. Vauva tosin ei kovin hyvä vaununukkuja, joten tunnin lenkki aika maksimi. Esikoinen viihtyy vielä hyvin rattaissa, joten tuntuu hyvältä, kun se hetken istuu niissä, eikä sen perässä tarvi juosta :)

Kuntosalille olis kova halu päästä, vaikka en tiedä onko vatsalihaksetkaan vielä treenattavissa. Täällä olis yksi paikka mihin sais lapsiparkkiin vauvankin 3kk eteenpäin. Jos vauvalle tulis vähän joku rytmi ja nukkuis pidempiä aikoja, olis kiva jos pääsis silleen, et vauva nukkuis sen hoitoajan, kun muuten mua kyllä stressaa... No, vaunulenkeillä nyt.

Tsemppiä kaikille!
 
Piti tulla ihan kehumaan....

meillä vauva kukkui viime yönä n. 6h putkeen! Kävi nukkumaan klo 22:30 ja heräsi vaille 5 syömään ja jatkoi unia vielä puol ysiin! Mä oon niin iloinen ja pirtee! :) Korvikkeilla siis mennään, päivisin imetän sen mikä tulee. Öisin en ole imettänyt enää viikkoihin.

Ja sit vähän ikävämpää uutista... mulla alkoi tänään menkat :( mä en kestä, oli ihanaa kun ne oli poissa....
 
äippä2010: voi ei, menkat :P!! mä en haluu niitä ikinä takas. enkä kyl haluu enää tulla raskaakskaan. itseasiassa pelkään koko ajan et tuun, ja kun vielä ei saa mun yhdistelmäpillereitäkään syödä kun imettää..viimeks mulla alko menkat vasta 6kk jälkeen, toivottavasti nyt sama setti. 

mulla taitaa taas olla jonkinasteinen synolknytyksen jälkeinen masennus, vaikkei yhtä paha ku viimeks. aattelin ens kerralla neuvolassa ihan pyytää lähetteen psykologille ja ottaa vaikka sen perhetyöntekijänki viemään lapsia ulos, kun jalka ja masennus estää. tekis kyllä mieli ulkoilla, se vois auttaaki, mut ku ei saa kävellä! masennuslääkkeitä en ota ainakaan imetyksen aikana, mutta sitte otan jos on pakko. sain tänään jälkitarkastuksessa vuoden melatoniinit nukkumista varten jo valmiiks, neki saa alottaa vasta kun ei imetä.

mek: mä oon jo tehny vatsarutistuksia kerran, ja hooveria tein jo pari viikkoo synnytyksestä varovasti. yritän nipistää aikaa kotikuntoiluun kun mies on kotona, minkä nukkumiselta ja siivoomiselta ehtii. aattelin nyt ottaa jo rankempia liikkeitä kun on jälkitarkastus ohi. meil on onneks kuntopyörä ja painot. että mä ootan et asuttais jo isovanhempien kaa samassa kaupungissa, sitten pääsis jumppiinki..
 
Te uudelleen synnyttäjät: muistatteko kuinka runsaat oli ekat kuukautiset synnytyksen jälkeen?

Mulla tosiaan on alkanu menkat ja ne on ihan älyttömän runsaat! Mä en yhtään muista millaset ne oli esikoisen syntymän jälkeen... Aamulla tosiaan heräsin sellasesta verilammikosta että huh huh. Tuntuu, että paksu sidekään ei meinaa kunnolla riittää.  Soitin terveysneuvontaan ja vakuuttelivat tän olevan normaalia, varsinkin kun synnytyksestä on näin vähän aikaa. Mutta sanoivat, että jos tällästä jatkuu vielä parin päivän päästä, niin sitten pitäs mennä lääkäriin. Että mä vihaan menkkoja! :(

Nyt kun vauva nukkuu melkein läpi yön, niin mun on herättävä vaihtamaan siteitä, kyllä on hienoo :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top