Vastustatko jotain toimenpidettä synnytyksessä?

Vargynja

Admin
Staff member
Administrator
Helmikuiset 2021
Meillä on parhaimmillaan etusivulla tämä artikkeli, jossa kätilö kertoo kuinka osa vastustaa synnytyksessä kätilön tarpeelliseksi näkemiä toimenpiteitä. Osa niinkin voimakkaasti että se vaarantaa vauvan tai äidin hengen.

Vastustatko sinä jotain toimenpiteitä synnytyksessä? Kuinka ehdoton olet?

Itse lähtökohtaisesti luotan kätilön arvioon siitä mikä on tarpeen enkä vastustele. Kuopusta synnyttämään mennessä toivoin ettei tarvitsisi mennä sektioon tai leikata välilihaa. Toivoin myös ensisijaisesti lääkkeetöntä kivunlievitystä. Nämä oli kuitenkin toiveita, joita noudatettaisi jos olosuhteet ei vaadi toimenpiteitä. Jos sektio olisi katsottu tarpeelliseksi, sitten olisi menty sektioon. (Toiveeni toteutui näiden suhteen.)
 
"”Toisinaan ihmettelen, miksi vanhemmat ylipäätänsä tulevat sairaalaan, jos äitiin ei saa koskea, synnytykseen ei saa puuttua, eikä äitiä saa edes tutkia”, puuskahtaa nimettömänä pysyttelevä kätilö Vau.fi:lle.

Pakko sanoa että tuo kuulostaa siltä että synnytystoiveissa olevista teksteistä otetaan puolet ja jätetään pois ne kohdat mitkä lieventää huomattavasti joitakin toiveita. Itse ainakin olen lukenut noista em toiveista lisäyksillä että ei saa koskea sanomatta/ilmoittamatta, ei saa puuttua ellei se ole välttämätöntä tms ja ei saa tutkia tai tehdä toimenpiteitä kysymättä lupaa tai kertomatta että jotain tehdään ja miksi tehdään. Ja toisaalta mun kokemus oli se että se toteutuikin hyvin eikä ollut ongelma.

Lopussakin todetaan että harva kieltäytyy sen jälkeen kun syy on selitetty. Ja noi toiveethan nimenomaan liittyy kommunikointiin ja siihen että kukaan ei halua kokea olevansa pelkkä ruho, vaan sillä on paljon merkitystä synnytyksen kulun ja synnytyskokemuksen kannalta miten sairaalassa äitiä kohdellaan synnytyksen aikana. Ja synnytyskokemus vaikuttaa kuitenkin merkittävästi mielenterveyteen ja mielialaan ja vauvan kanssa suhteen luomiseen heti alussa.

En siis itse vastusta tai vastustanut mitään toimenpiteitä mitkä nähdään tarpeelliseksi, kätilöillä on kuitenkin ammattitaito seurata tilannetta ja nähdä aikaiset merkit siitä mihin suuntaan synnytys menee. Mutta silti kirjasin itse toiveisiin juuri kommunikointiin liittyviä asioita, koska ajatuksena ahdisti se ettei tietäisi että minun omalle keholle joku tekee jotain ilmoittamatta. Onneksi kaikki kuitenkin meni hyvin.

Ja itsestä tuntuu että ehkä enemmän saa lukea traumoista ja huonoista kokemuksista sen takia, että äitiä ei ole kuunneltu ja toimenpiteistä on päätetty ja niitä on toteutettu liian myöhään.
 
Vastustin aina välilihan leikkausta. Onneksi sitä ei koskaan tehty eikä tarvinnut tehdä ja oli osaava kätilö (ja leveä lantio) jotka edesauttoi asiaa jo ekassa synnytyksessä.
 
En oikeastaan vastusta mitään toimenpidettä. Väliliha leikattiin mun toiveesta ekassa synnytyksessä ja lääkärin kanssa molemmat katsottiin se tarpeelliseksi. Ekassa synnytyksessä kun voimat alkoi loppua, niin aloin jollain tasolla toivoa että mut kärrättäisiin sektioon.

Toisessa synnytyksessä en osannut pelätä mitään. Luotan kätilön ja lääkärin arvioon 100%. Pelastivat mun hengen ekassa synnytyksessä.
 
En ole vastustanut mitään. Tietenkin toiveena ettei mitään tarvitsisi leikata (eikä ole tarvinnut).
Luotan että he eivät siellä turhaan mitään tee ja asiat joita tehdään on äidin tai vauvan parhaaksi.
Itsellä ei tosin ole paljoa mitään toimenpiteitä ollut. Sisätutkimuksiin on aina kysytty lupaa, kalvojen puhkaisuun myös ja annettu perustelut miksi niin on pitänyt tehdä.
Ainut mitä olen jäänyt miettimään on jokaisen synnytyksen jälkeen rutiinilla välittömästi vauvan synnyttyä reiteen tökätty oksitosiini piikki. En usko että se olisi välttämättä ollut tarpeellista, en tosin itse asiasta mitään faktaa tiedä.
 
En vastusta mitään vaan luotan hoitohenkilökunnan ammattitaitoon, mutta haluan, että toimenpiteistä keskustellaan ensin mun kanssa eikä mitään tehdä ilman lupaa. Onneksi mitään ei ole koskaan tehty ilman lupaa vaan aina on kerrottu ja perusteltu ennen toimenpidettä.
 
En ole vastustanut mitään. Tietenkin toiveena ettei mitään tarvitsisi leikata (eikä ole tarvinnut).
Luotan että he eivät siellä turhaan mitään tee ja asiat joita tehdään on äidin tai vauvan parhaaksi.
Itsellä ei tosin ole paljoa mitään toimenpiteitä ollut. Sisätutkimuksiin on aina kysytty lupaa, kalvojen puhkaisuun myös ja annettu perustelut miksi niin on pitänyt tehdä.
Ainut mitä olen jäänyt miettimään on jokaisen synnytyksen jälkeen rutiinilla välittömästi vauvan synnyttyä reiteen tökätty oksitosiini piikki. En usko että se olisi välttämättä ollut tarpeellista, en tosin itse asiasta mitään faktaa tiedä.

Vauvalle ei anneta oksitosiinia, se on K-vitamiinia, joka ehkäisee verenvuotoja kun vauvan suolisto on vielä kehittymätön eikä valmista heti sitä itse. :)
 
Mulla vasta yksi synnytys takana, mutta mulle ei oo synnytyksen jälkeen pistetty reiteen mitään:Eyes: ennen synnytystä kyllä. Kuulostaa erikoiselta.
 
En vastusta mitään, mutta tahdon aina kätilöltä/lääkäriltä selityksen, mikäli jotain toimenpidettä ehdotetaan, jotta saan sulatella asiaa edes ne muutamat sekunnit siinä tilanteessa. Luotan kuitenkin lähtökohtaisesti ammattilaisen arvioon, vaikka omana toiveena synnytyksessä onkin esimerkiksi ettei välilihaa leikata. Mutta, nämäkin painosanalla toive, sillä synnytyksen kulkua ei voi ennustaa etukäteen :smiling-eyes:
 
Takaisin
Top