Vastasiko vanhemmuus ja perhe-elämä odotuksiasi? Millaisia odotuksia sinulla oli? Tai jos olet tulossa vanhemmaksi ensi kertaa, mitä odotuksia sinulla on?
En oikeastaan koskaan missään asiassa ajattele ja unelmoi niin pitkälle, että kuvittelisin millaista arki/elämä olisi oikeasti. Ajattelin että jos joskus siunaantuu lapsi tai lapsia, elämä on yhtä hattaraa. Mutta eihän se ole, ei mikään ole pelkkää hattaraa. Mutta se on elämää se. Vaikka univelkaa on vuositolkulla ja ruuhkavuodet ryydyttävät, omaa aikaa ei ole niin paljon kuin haluaisin, silti sanon että odotukseni ovat ylittyneet. Se rakkauden määrä! Ylpeys omasta lapsesta. Ja se kun on mahdollista olla pitkään kotona kun lapset ovat pieniä, en olisi uskonut kuinka ihanaa ja tärkeää se minulle on.
Se taas kuinka vaikeita tunteita vanhempana tulee, yllätti. Meneekö kaikki raskaudessa hyvin? Hengittääkö vauva? Osaanko kasvattaa tahtoikäisestä kunnon kansalaisen? Eikai lapsesta tule koulukiusattu?
En oikeastaan koskaan missään asiassa ajattele ja unelmoi niin pitkälle, että kuvittelisin millaista arki/elämä olisi oikeasti. Ajattelin että jos joskus siunaantuu lapsi tai lapsia, elämä on yhtä hattaraa. Mutta eihän se ole, ei mikään ole pelkkää hattaraa. Mutta se on elämää se. Vaikka univelkaa on vuositolkulla ja ruuhkavuodet ryydyttävät, omaa aikaa ei ole niin paljon kuin haluaisin, silti sanon että odotukseni ovat ylittyneet. Se rakkauden määrä! Ylpeys omasta lapsesta. Ja se kun on mahdollista olla pitkään kotona kun lapset ovat pieniä, en olisi uskonut kuinka ihanaa ja tärkeää se minulle on.
Se taas kuinka vaikeita tunteita vanhempana tulee, yllätti. Meneekö kaikki raskaudessa hyvin? Hengittääkö vauva? Osaanko kasvattaa tahtoikäisestä kunnon kansalaisen? Eikai lapsesta tule koulukiusattu?