Varhaiskasvatuksesta

[Nepeta Cataria]

"Saara pelkää kertoa lasten vanhemmille, että päivä on ollut helvetillinen – kaupunki kannustaa rehellisyyteen" https://yle.fi/a/74-20015754 Taas yksi artikkeli siitä kun pääkaupunkiseudun varhaiskasvattajat ovat tiukoilla työmäärän kanssa.

Kuinkas teidän seudulla? Onko varhaiskasvattajista pulaa? Miten se näkyy lasten arjessa? Lapsethan eivät tiedä välttämättä paremmasta tai osaa sanallistaa tunteitaan ja kokemuksiaan. Asiaa ei varmaan auta jos varhaiskasvattajakin pitää kulissia yllä, peläten niin esimiehen kuin vanhempienkin reaktioita. '

Ja toisaalta ymmärrän vanhempien reaktiot jos kuulee että oma lapsi ehtii saamaan hoidossa huomiota kovin vähän. Meillehän on todisteltu jo vuosia kuinka lapsen on parempi olla päivähoidossa kun vaikkapa kotihoidossa, tutkimusdata (joka olikaan miltä vuodelta?) tuntuu osoittavan näin. Onko tuo totta siis enää? Vai riittääkö päivähoidon paremmuudeksi se että on paljon leikkikavereita ja eri lelut kuin kotona, ja lapset ulkoilutetaan säännöllisesti,.. eli virikkeitä siis?

Ja onkohan tässä myös vanhempien uusavuttomuus osittain takana, kun ajatellaan että päivähoito järjestää virikkeet, kaverit ja varhaiskasvatuksen. Sukupolvelta toiselle välittyvä kasvatustaito ovat katkolla, isovanhemmat asuvat usein eri paikkakunnilla kuin perheet, ja koska perheenhankintaikä on kasvanut, niin iäkkäät mummot ja papat eivät ehkä pysty edes auttamaan tässä. Tämä nousee ihan tavallisissakin perheissä helposti esille pitkien lomien aikana, kun yhtäkkiä lapset ovatkin kotona vanhempien kanssa ja arjessa ei välttämättä ole näitä kasvatusrutiineja.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Oon ite päiväkodissa töissä pienen kunnan päiväkodissa. Meillä ei varsinaisesti oo pulaa henkilökunnasta. Toki rekryäminen on vaikeaa täälläkin mut ryhmissä on kyllä oikea määrä henkilökuntaa. Meillä kannustetaan aina tekemään vikailmoitus, jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi tai esim. Avustaja puuttuu. Niinkuin kuuluisi kaikkialla tapahtua. Jos minun esimies käskisi valehdella ja peittää ongelmia niin lähtisin mahdollisimman pian töistä pois. Ihan hirveää tuo on. Mutta ei ole omassa ryhmässä ainakaan tarvinnut koskaan tehdä vikailmoitusta. Meillä on yleensä myös tutut sijaiset, jos tarvitaan niitä.

Lapsen päiväkoti on myös pieni ja sielläkään ei henkilökunnasta näytä olevan pulaa. Edes sijaisia en oo nähny ku ihan muutaman kerran.

Toki varhaiskasvatuksen ongelmat on varmasti koko maan laajuiset. Mutta uutisointi tietysti keskittyy pääkaupunkiseutuun missä tilanne on varmasti aivan poikkeuksellisen huono. En yhtään ihmettele, että henkilökunta ei siellä jaksa. Tsemppiä kaikille teille ja tietysti myös tsempit teille vanhemmille sinne. En osaa kuvitellakaan miten hirveä tilanne on teillekin

 

[Miyn]

Olen tässä nyt saanut verrata pienen maaseutuyksikön (alle 15 lasta) ja isomman kaupungin yksikön (sama lapsimäärä, mutta iso osastoitu päiväkoti) toimintaa. Tässä maaseutuyksikössä homma tuntui olevan rennompaa ja heillä oli paljon enemmän projekteja ja juttuja menossa. Lisäksi vanhempien kohtaaminen on aivan erilaista, kuin kaupungin yksikössä. Maaseutupäiväkodissa saatettiin jäädä pihalla rupattelemaan kuulumisia (siis lapsen kuulumisia) joskus vähän syvällisemminkin. Jos heillä oli herännyt kysymyksiä tai muuta. Tässä kaupunkiyksikössä taas luetaan paperista että söi hyvin ja nukkui päiväunet, heippa.

"Vai riittääkö päivähoidon paremmuudeksi se että on paljon leikkikavereita ja eri lelut kuin kotona, ja lapset ulkoilutetaan säännöllisesti,.. eli virikkeitä siis?"
Mä sanoisin että tämä riippuu niin paljon lapsesta ja siitä perheestä. Yksilapsisessa perheessä voi todellakin tehdä hyvää sille lapselle nähdä muitakin lapsia ja leikkiä oman ikäisten kanssa. Lisäksi lapsi voi luonteeltaan olla sellainen yltiösosiaalinen ja menevä, jolloin väsynyt äiti tai isä ei mitenkään voi korvata sitä toista lasta. Toisaalta lapsi voi olla myös rauhallinen ja viihtyä omissa oloissaan itsekseen leikkien, mutta silloinkin se muiden lasten seura olisi hyväksi. Se on taas eri asia, että hoidetaanko tämä sitten jossain kerhossa pari kertaa viikossa, vapaa-ajan harrastuksissa vai siinä päivähoidossa.
Ja jotain syystä usein näissä väitteissä päädytään siihen, että lapsi on joka arkipäivä 7-17 hoidossa ilman yhtäkään vapaapäivää ikinä kesät talvet kunnes menee kouluun. Eikä koskaan huomata sitä mahdollisuutta, että on olemassa myös esimerkiksi 0-70h hoitoaika.

"Ja onkohan tässä myös vanhempien uusavuttomuus osittain takana, kun ajatellaan että päivähoito järjestää virikkeet, kaverit ja varhaiskasvatuksen."
Vai olisiko kuitenkin nykyajan työrytmi, vaatimukset ja ruuhkavuodet?

"isovanhemmat asuvat usein eri paikkakunnilla kuin perheet, ja koska perheenhankintaikä on kasvanut, niin iäkkäät mummot ja papat eivät ehkä pysty edes auttamaan tässä"
Eläkeikä on joku 68 vuotta tällä hetkellä, eli ne mummot ja papat ovat itsekin vielä töissä.

 

[Sudensylin]

Pahoittelut, että mulla ei oo nyt mitään lähteitä ja teksti on ihan omaa mutuilua ja muutenkin tasoa "jostain luin".

Mulle tuli vähän yllätyksenä nää viimeaikaiset otsikot, miten on niin huono juttu, että äidit jää kotiin kotihoidontuelle, kaikki 9kk+ ikäiset hoitoon vaan, vaikka samaan aikaan uutisoidaan, miten varhaiskasvatus on ihan pulassa? Kun ite oon jotenkin kuvitellut olevani suunnilleen yhteiskunnan sankari, kun tällä tavoin kotiin jäämällä "uhraan" oman uran ja eläkkeen, enkä vie lastani yhteiskunnan rasitteeksi. Veikkaan, että se lapsen päiväkotitaival on kuitenkin rahallisesti arvokkaampi kuin mitä vanhemmat siitä maksavat tai mitä kht on.

Mitä tulee näihin sosiaalisiin kysymyksiin, niin olen ymmärtänyt, ettei alle 3v. varsinaisesti solmi mitään ystävyyssuhteita ja tämä minun alle vuotias ei ainakaan ole juuri edes kiinnostunut muista vauvoista, vaan enempi niistä ympäristön virikkeistä. Jotain ihmisiä omien vanhempien lisäksi olisi hyvä nähdä, mutta tähän riittäisi muutaman kerran viikossa vaikka joku perhekerho tai se isovanhempien vierailu - eli ei vaadi 40h/vko päiväkotia, mikä on myös stressaava ympäristö.

 

[Nepeta Cataria]

Hyvä pointti tuo et alta 3-vee ei kovin ole edes kiinnostunut muista. Minulla on nyt 1-vee ja 2½-veet kotihoidossa ja tuntuu että he ovat varsin hankala kaksikko - ovat kiinnostuneita samoista leluista, erityisesti jos toinen siihen koskee. Sitten tulee isompi ja tuuppaa pienemmän pois. Ei vielä mitään kykyä jakaa tavaroita, saati sitten vuorotella. Koitankin pitää heitä vähän eri leluissa ja eri tiloissa. Vähän hirvittää ajatus et kumpikin olisi päiväkodissa ryhmässä, pienempi ottaisi varmasti pataan koko ajan. Eihän siitä nyt ole takeita et hoitaja pystyisi koko ajan vahtimaan just mun lasta kun sillä on kenties 5 muutakin siinä vahdittava. Kun en pysty minäkään, vaikka mun porukka on vain 4 joista 2 alta 3v. Isommilla lapsilla sentään on edes vähän enemmän kykyä vuoro- ja yhteisleikkeihin.

 

[dimou]

Meidän esikoinen on nyt viidettä vuotta samassa päiväkodissa (tällä hetkellä eskarissa), eikä mulla ole koko tänä aikana ollut mitään isompaa huolta päiväkodin arjesta tai toiminnasta. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut tosi pientä, enkä ole kuin kerran nähnyt itselleni tuntemattoman sijaisen. Asutaan keskisuuressa kaupungissa, en ole kuullut muistakaan kaupungin päiväkodeista ongelmia.

Meillä on sinänsä eri tilanne, että lapsen erityisyyden vuoksi hän on pienryhmässä oman avustajan kanssa, mutta kyllä todellakin pystyvät siellä paljon parempaan mitä minä pystyisin kotona. Lapsi on myös aina jatkanut päiväkodissa käyntiä mun äitiyslomien ajan, enkä suostu siitä tuntemaan huonoa omatuntoa.

 

[Pikkupikkupikkunen]

@dimou ei todellakaan kannata tuntee huonoa omaatuntoa tosta! Kuulostaa just hyvältä teidän päiväkoti ja siltä, että oot aatellu asiaa lapsen parhaaksi

 

[Vilja.]

Hyvä pointti tuo et alta 3-vee ei kovin ole edes kiinnostunut muista. Minulla on nyt 1-vee ja 2½-veet kotihoidossa ja tuntuu että he ovat varsin hankala kaksikko - ovat kiinnostuneita samoista leluista, erityisesti jos toinen siihen koskee. Sitten tulee isompi ja tuuppaa pienemmän pois. Ei vielä mitään kykyä jakaa tavaroita, saati sitten vuorotella. Koitankin pitää heitä vähän eri leluissa ja eri tiloissa. Vähän hirvittää ajatus et kumpikin olisi päiväkodissa ryhmässä, pienempi ottaisi varmasti pataan koko ajan. Eihän siitä nyt ole takeita et hoitaja pystyisi koko ajan vahtimaan just mun lasta kun sillä on kenties 5 muutakin siinä vahdittava. Kun en pysty minäkään, vaikka mun porukka on vain 4 joista 2 alta 3v. Isommilla lapsilla sentään on edes vähän enemmän kykyä vuoro- ja yhteisleikkeihin.

Ihan nopeasti tähän väliin huutelen, että muistaakseni n.kolmivuotiailla alkaa olla valmiudet vuorovaikutteiseen leikkimiseen sekä kykyyn jakaa asioita Hyvin huomaa avoimissa leikkitapaamisissa, että pienet näennäisesti leikkivät yhdessä mutta kaikki omia leikkejään, sekä taistelut samoista leluista.

 

[Vilja.]

Pahoittelut, että mulla ei oo nyt mitään lähteitä ja teksti on ihan omaa mutuilua ja muutenkin tasoa "jostain luin".

Mulle tuli vähän yllätyksenä nää viimeaikaiset otsikot, miten on niin huono juttu, että äidit jää kotiin kotihoidontuelle, kaikki 9kk+ ikäiset hoitoon vaan, vaikka samaan aikaan uutisoidaan, miten varhaiskasvatus on ihan pulassa? Kun ite oon jotenkin kuvitellut olevani suunnilleen yhteiskunnan sankari, kun tällä tavoin kotiin jäämällä "uhraan" oman uran ja eläkkeen, enkä vie lastani yhteiskunnan rasitteeksi. Veikkaan, että se lapsen päiväkotitaival on kuitenkin rahallisesti arvokkaampi kuin mitä vanhemmat siitä maksavat tai mitä kht on.

Mitä tulee näihin sosiaalisiin kysymyksiin, niin olen ymmärtänyt, ettei alle 3v. varsinaisesti solmi mitään ystävyyssuhteita ja tämä minun alle vuotias ei ainakaan ole juuri edes kiinnostunut muista vauvoista, vaan enempi niistä ympäristön virikkeistä. Jotain ihmisiä omien vanhempien lisäksi olisi hyvä nähdä, mutta tähän riittäisi muutaman kerran viikossa vaikka joku perhekerho tai se isovanhempien vierailu - eli ei vaadi 40h/vko päiväkotia, mikä on myös stressaava ympäristö.

Tämä olisi ihan kuin mun kynästä! Luultavasti noilla tutkimustuloksilla haluttaisiin ajaa kotihoidontuen lakkauttamista ja vanhemmat vaan äkkiä töihin - viis siitä että mm.imetystä suositellaan yhden vuoden ikään (joo tottakai kaikki voivat töissä pumpata maitoa) ja viis siitä, että varhaiskasvatus on samaan aikaan pulassa. Olen ymmärtänyt, että nykyään ryhmissä on yhä enemmän yhä pienempiä lapsia, mikä on osaltaan kuormittanut päivähoitoa.

Minäkin pitäisin pienen pidempään kotona mutta ei auta, elokuussa olisi tarkoitus aloittaa pk-arki.

 

[Vargynja]

Selvästi vaihtelua on paljon. Joissain paikoissa varmasti liian vähän henkilökuntaa. Meillä kai hyvä tuuri. Kuopus aloitti hiljan kerhossa ja siellä on joka päivä kaksi aikuista vaikka välillä lapsia on niin vähän että yksikin riittäisi, kun osa on kipeänä tai nyt isosisaruksen hiihtolomareissuissa. Olo on luottavainen että päiväkodissa sama homma ainakin jos pääsee lähipäiväkotiin. Lähipäiväkodilla ja tällä kerholla on sama johtaja. Esikoinen oli myös samaisessa päiväkodissa eikä sieltä ainakaan välittynyt ikinä henkilöstöpulaa. Sijaisia oli toki välillä, mutta ne oli aina samoja. Mielestäni esikoiselle teki ehdottomasti hyvää käydä päiväkodissa. Tuli reippaammaksi, rohkeammaksi ja sai kavereita.