Vanhempien älylaitteiden käyttö lasten läsnäollessa

[Bella Swan]

Olin lasteni kanssa matkalla päiväkotiin ja juttelimme. Vanhempi rouva tuli kehumaan, että ihana nähdä äiti joka oikeasti kommunikoi lastensa kanssa, eikä vain tuijota puhelinta. Tästä aiheeseen: miten paljon vanhempien tulisi kiinnittää huomiota enemmän niihin lapsiin, eikä älylaitteisiin? Miten paljon teillä tulee uppouduttua esimerkiksi juuri kännykkään, vaikka lapset ovat läsnä?

 

[Suski75]

Näen asian vähän niin, että tietty porukka tykkää paheksua ja tuomita muita, ja kännykän käyttö on yksi niistä asioista, joista he kokevat saavansa vapaasti paheksua muita. Yleensä samat ihmiset ovat omille lapsilleen sanoneet, että äläpäs nyt häiritse kun luen hesaria, äläpäs nyt häiritse kun katson tv-uutisia ja äläpäs nyt häiritse kun puhun puhelimessa -- samoja asioita, joita sillä kännykälläkin tehdään, mutta omia tekoja ei tietenkään nähdä millään tavalla negatiivisina.

Samat ihmiset ovat usein teknologiavastaisia yleensäkin. Tietokoneen käyttö on pelkästään negatiivista, wifi on pelottavia säteitä, homokaasua tulee pistorasioista ja katulamput aiheuttavat syöpää. Eipä siinä sen kummempaa.

Yleensä nuo kehutkin johtuvat tarpeesta tuoda ilmi se, että paheksutaan ja tuomitaan muita; muutenhan kehu olisi päättynyt siihen, että kehutaan kommunikaatiota aikuisen ja lapsen välillä, ilma että kehuun on leivottu sisään muiden äitien paheksunta.

 

[Pingviiniemo]

Näen asian vähän niin, että tietty porukka tykkää paheksua ja tuomita muita, ja kännykän käyttö on yksi niistä asioista, joista he kokevat saavansa vapaasti paheksua muita. Yleensä samat ihmiset ovat omille lapsilleen sanoneet, että äläpäs nyt häiritse kun luen hesaria, äläpäs nyt häiritse kun katson tv-uutisia ja äläpäs nyt häiritse kun puhun puhelimessa -- samoja asioita, joita sillä kännykälläkin tehdään, mutta omia tekoja ei tietenkään nähdä millään tavalla negatiivisina.

Samat ihmiset ovat usein teknologiavastaisia yleensäkin. Tietokoneen käyttö on pelkästään negatiivista, wifi on pelottavia säteitä, homokaasua tulee pistorasioista ja katulamput aiheuttavat syöpää. Eipä siinä sen kummempaa.

Yleensä nuo kehutkin johtuvat tarpeesta tuoda ilmi se, että paheksutaan ja tuomitaan muita; muutenhan kehu olisi päättynyt siihen, että kehutaan kommunikaatiota aikuisen ja lapsen välillä, ilma että kehuun on leivottu sisään muiden äitien paheksunta.

Etpä olisi voinut paremmin tätä kiteyttää. Samaa mieltä!

 

[Miyn]

Eikä noissa tilanteissa oteta huomioon sitä, että sillä älylaitteella voidaan tehdä päivähoitovarauksia, vastata / lueta Wilmaa, varata lapselle lääkäriaikaa tai monia muita asioita, mitä nykyään tehdään puhelimella.

 

[Vargynja]

Samaa mieltä edellä vastanneiden kanssa. Omien vanhempieni sukupolvi valittaa kännykällä pelaamisesta ja tuijottavat samaan aikaan TV:tä. (Siis ihan kirjaimellisesti. Kerran erään sukulaisen luona tuli valitusta kun katsoin puhelinta. No mitäpä muuta tämä sukulainen oli sen aikaa tehnyt kuin katsonut saippuasarjaa.) Ja tämäkin juttu ettei kännykällä vain pelata ja katsota kissavideoita vaan tehdään monia hyödyllisiä juttuja. Ja jos nyt katsoo vaikka leikkipuistossa lasten leikkiessä kissavideoita, niin ehkäpä se on vanhemman ainoa hetki rentoutua päivän aikana. Ehkä loppupäivä menee kotitöissä ja niitä lapsia huomioidessa. Hyvä se on välillä hetki hengähtää. Jotkut on heti tuomitsemassa tietämättä koko kuvaa.

 

[MinnaM]

Liika on liikaa tässäkin asiassa. Kyllä minunkin huomio kiinnittyy negatiivisessa mielessä sellaisiin tilanteisiin, kun vanhempi istuu nenä kiinni puhelimessa puolen tunnin bussimatkan, vaikka lapsi yrittää kaikin tavoin vanhemmalle jutella ja kysellä tai leikkipuistossa lapsi touhuilee yksinään ja muiden vanhemmat joutuu oman lapsensa lisäksi vahtimaan ja puuttumaan toisen lapsen tekemiseen vain siitä syystä, että vanhempi keskittyy omaan puhelimeen. Tietty akuutit asiat on hoidettava tilanteessa kuin tilanteessa, mutta ei esim. Wilma-viestin lukemiseen/kirjoittamiseen mene niin kauan aikaa eikä meidän tarvitse olla 24/7 tavoitettavissa eli kaikkeen ei tarvitse vastata heti. Tämä tietty riippuu tosi paljon perheen tilanteesta ja lapsen iästä yms. eikä ilman parempaa tietoa saa toisia tuomita, mutta sen verran pitää kuitenkin ajatella sitä lasta, että puhelimen selailusta huolimatta on sille lapselle läsnä eikä koko ajan ohita lapsen tarpeita.

 

[MinnaM]

Liika on liikaa tässäkin asiassa. Kyllä minunkin huomio kiinnittyy negatiivisessa mielessä sellaisiin tilanteisiin, kun vanhempi istuu nenä kiinni puhelimessa puolen tunnin bussimatkan, vaikka lapsi yrittää kaikin tavoin vanhemmalle jutella ja kysellä tai leikkipuistossa lapsi touhuilee yksinään ja muiden vanhemmat joutuu oman lapsensa lisäksi vahtimaan ja puuttumaan toisen lapsen tekemiseen vain siitä syystä, että vanhempi keskittyy omaan puhelimeen. Tietty akuutit asiat on hoidettava tilanteessa kuin tilanteessa, mutta ei esim. Wilma-viestin lukemiseen/kirjoittamiseen mene niin kauan aikaa eikä meidän tarvitse olla 24/7 tavoitettavissa eli kaikkeen ei tarvitse vastata heti. Tämä tietty riippuu tosi paljon perheen tilanteesta ja lapsen iästä yms. eikä ilman parempaa tietoa saa toisia tuomita, mutta sen verran pitää kuitenkin ajatella sitä lasta, että puhelimen selailusta huolimatta on sille lapselle läsnä eikä koko ajan ohita lapsen tarpeita.

Ja itsehän tosiaan en myöskään hoida tätä asiaa oppikirjojen mukaisesti ja ole asiassa täydellinen vaan myös itse käytän lasten läsnäollessa älylaitteita ja välillä sanon lapsille, että odota hetki. Mutta tää on mielestäni asia, joka on hyvä meidän jokaisen tiedostaa ja itse ainakin pyrin parhaimpaani. Tiedostaen pyrin vähentämään kännykän käyttöä ja olemaan oikeasti läsnä. Siinä mielessä oon vanhanaikainen, että välillä tulee ajateltua, että ennen kaikki oli paremmin eli itse ainakin kaipaan sitä kontaktia muihin ihmisiin. Itse en haluaisi olla niin riippuvainen jostain asiasta, mutta kännykkä vie yllättävän paljon aikaa ja ihan huomaamatta. Välillä ärsyttää olla jonkun luona kylässä tai jonkun kaverin kanssa vaikka kahvilla, jos se toinen vaan koko ajan tuijottaa sitä ruutua, kun itse haluaisi kerrankin keskustella ihan face-to-face.

 

[Suski75]

Liika on liikaa tässäkin asiassa. Kyllä minunkin huomio kiinnittyy negatiivisessa mielessä sellaisiin tilanteisiin, kun vanhempi istuu nenä kiinni puhelimessa puolen tunnin bussimatkan, vaikka lapsi yrittää kaikin tavoin vanhemmalle jutella ja kysellä tai leikkipuistossa lapsi touhuilee yksinään ja muiden vanhemmat joutuu oman lapsensa lisäksi vahtimaan ja puuttumaan toisen lapsen tekemiseen vain siitä syystä, että vanhempi keskittyy omaan puhelimeen. Tietty akuutit asiat on hoidettava tilanteessa kuin tilanteessa, mutta ei esim. Wilma-viestin lukemiseen/kirjoittamiseen mene niin kauan aikaa eikä meidän tarvitse olla 24/7 tavoitettavissa eli kaikkeen ei tarvitse vastata heti. Tämä tietty riippuu tosi paljon perheen tilanteesta ja lapsen iästä yms. eikä ilman parempaa tietoa saa toisia tuomita, mutta sen verran pitää kuitenkin ajatella sitä lasta, että puhelimen selailusta huolimatta on sille lapselle läsnä eikä koko ajan ohita lapsen tarpeita.

Mutta tämä ei ole mikään älylaitteeseen liittyvä ongelma. Ihan sama ongelma on kyseessä, jos vanhempi istuu nenä kirjassa tai sanomalehdessä kun lapsi yrittää saada kontaktia. Vika ei ole kirjassa, sanomalehdessä tai älylaitteessa, vaan siinä vanhemmassa.

Silloinkaan päätelmiä ei voi tehdä yhdellä vilkaisulla, koska todella moni lapsi aloittaa epäkohteliaan jankutuksen heti jos ei saa vanhemmalta välittömästi huomiota, eikä tuosta huonosta tavasta opi pois ellei vanhemmat sano lapselle, että odotapa hetki niin kohta palaan asiaan, ja nimenomaan odotuta lasta sen jonkin aikaa. Mitä nopeammin palvelu pelaa, sitä lyhyemmän pinnan lapsi kotoa oppii.

Ja tosiaan, se puoli tuntia puhelintaan bussissa tuijottava vanhempi saattaa vaikkapa tehdä töitä, nykyään kun työt kulkevat kätevästi mukana. Ei elämää voi jättää elämättä vain siksi, että on päivystysvuoro. Meidän töissä päivystysvuoro kestää 7 päivää putkeen, ja soiton tullessa pitää työn alkaa 30 minuutin kuluessa soitosta. Harvoin noita tulee, mutta kun tulee, niin se voi tulla vaikka juuri silloin kun on lasten kanssa uimassa, ja sitten se palvelin bootataan pukuhuoneessa kännykällä.

 

[Yölento]

Luen kyllä uutisia lapsen läsnäollessa, kerron myös mitä teen. Toki kerron myös muut asiat, mitä teen laitteilla ja lapsi saa joihinkin niistä osallistua.

Minussa herää tuomitseva täti-ihminen, kun näen lapsen kaupassa istuvan vaunuissa ja tuijottavan lastenohjelmia. Siinä kohdassa en ymmärrä, miksi vanhemman ja lapsen välillä ei ole vuorovaikutusta, vaikka kaupassa käyminen on mitä parasta yhdessäoloa ja oppimista. Itse olen sen verran hölmö papupata, että olen puhunut lapselle jatkuvasti reissussa ollessa, jos tämä on ollut hereillä ja kun lapsi on oppinut puhumaan, olemme keskustelleet ihan niin kuin juttelisin puolison tai ystävän kanssa kauppareissuilla.

 

[Vargynja]

Totta kyllä liika on liikaa. Jos usein tai pitkiä aikoja vanhempi ei ole lasten saatavilla tai katso lastensa perään puhelimen (turhan) selaamisen takia, se ei ole hyvä juttu. Tai lukemisen. Tai television. Tai... Mitä kukin tekee. Nykyisin se on monilla puhelin, mutta eipä oma äitini meitä lapsia huomioinut katsoessaan Kauniita ja Rohkeita (ja monia muita ohjelmia). Muiden tuomitseminen on silti ikävää. Ikinä ei tiedä onko se puistossa puhelimella oleva vanhempi nyt tekemässä kiireellistä työasiaa tai onko bussissa päivän paras hetki varata lapselle lääkäri. Tai tosiaan se ainoa nollaushetki joka pelastaa illan kiukkuisen ylikuormittuneen vanhemman tiuskimiselta. Pieniä lapsia toki olisi hyvä vahtiakin siellä puistossa ettei satu mitään.

Mutta yhtä kaikki, kukaan ei ole täydellinen eikä tarvitsekaan olla. Jokaisella on omat kompastuskivensä ja vikansa. Parhaansa kukin varmasti yrittää ja se riittää.

 

[Noaidi]

Itse pyrin siihen etten tuomitse puhelimen käyttöä ensinäkemältä. Puhelin on nykypäivänä lähinnä monitoimityökalu jota tarvitaan niin moneen asiaan.
Joillakin puhelin voi olla myös ns. turvapaikka kiusallisessa tilanteessa tai se voi auttaa myös keskustelussa. Omalla kohdallani usein etsin keskustelussa jotain artikkeleita tai vaikka jotain kuvaa josta keskustelen. Mä en myöskään osaa katsoa ihmisiä silmiin keskustellessa ja kädet kaipaa tekemistä, joten usein se puhelin on siinä hollilla. Saatan ihan siis selata vaikka gallerian kuvia keskustellessa ja se helpottaa mua pysymään aiheessa vaikka tuntemattoman silmissä se antaa täysin päinvastaisen mielikuvan.

 

[Lya M.]

Tuosta puuttuu sellainen tilanne, että lapset katsovat vaikka pikkukakkosta, niin miksi ihmeessä äiti/isä ei saisi silloin tehdä omia juttujaan puhelimella?

Ja meillä on jaettu kauppalista puhelimessa - eli emme ”tuijota puhelinta” huvin vuoksi, vaan siitä näkee mitä toinen vanhempi on jo ottanut kärryyn, niin kauppareissu sujuu paljon nopeammin. Eli ulospäin ei näy mitä kaupassa puhelimella tehdään.

Lapselle (3v) en anna kaupassa tai muuallakaan puhelinta viihdykkeeksi. Poikkeuksena isommat juhlat, joissa ruokaa joutuu odottamaan omalla paikalla kauan.

Meidön päiväkoti on muuten kännykkävapaa vyöhyke, eli puhelut yms. käydään muualla kuin lasten hakutilanteessa. Tämä on ihan turvallisuusjuttu, kun lapsia ja autoja on esim. neljän aikaan todella paljon.

 

[Vargynja]

Tuosta puuttuu sellainen tilanne, että lapset katsovat vaikka pikkukakkosta, niin miksi ihmeessä äiti/isä ei saisi silloin tehdä omia juttujaan puhelimella?

Tämäkin aivan totta. Ehkä siitä ei ole vielä ollut puhetta, koska sitä ei ole ulkopuoliset yleensä näkemässä ja arvostelemassa. Mutta mielestäni ehdottomasti vanhempi voi käyttää puhelinta lapsen katsoessa lastenohjelmia.

Ja meillä on jaettu kauppalista puhelimessa - eli emme ”tuijota puhelinta” huvin vuoksi, vaan siitä näkee mitä toinen vanhempi on jo ottanut kärryyn, niin kauppareissu sujuu paljon nopeammin. Eli ulospäin ei näy mitä kaupassa puhelimella tehdään.

Meillä sama juttu. (Tässä sekin etu, ettei kännykkä yleensä unohdu kotiin toisin kuin kauppalappu.) Joskus joku vanhempi ihminen tainnut päivitelläkin kun nuoret "kokoajan" tuijottaa puhelinta, kun katsoin kauppalistaa kaupassa.

 

[Pingviiniemo]

Oma äitini sanoi, että kun alettiin olla semmonen keskenään leikkivä trio, "synny ttiin lapset peräkanaa". Niin hän katsoi leffoja, luki kirjaa yms... Mulle jäi loppujen lopuksi ihan hyviä muistoja vaikka muistan äidin laittaneen lähinnä ruokaa yms... Sisarukset toimi viihdykkeenä.

Äiti kyllä kuunteli silloin kun oli jotain asiaa, mutta muuten oltiin keskenämme.

Meillä lapset ei vielä keskenään leiki, joten tarttevat enemmän läsnäoloa kuin me pienenä.

Mutta siis, se on oikeesti kamala tunne, kun oon puhelimella paljon tai katon telkkaa ja lapset leikkii itekseen eikä kaipaa mitään ylimääräistä. Aina vastaan kun kysyvät jotain tai pyytävät, mutta kun he on niin paljon itekseen niin en oikeen viiti tuppautua...

Tää syyllisyys on hirveetä....

 

[Ginger]

Puhelimen käytöllä - kuten monella muullakin asialla - on hyvät ja huonot puolensa. Mikäli puhelimen käyttö vie kovasti aikaa lapselta, on se ikävää, mutta niin on mikä tahansa asia, mikä vie huomion pois lapselta. Ei kännykkä ole yksin se pahis. Ei vanhemman täydy totaalisesti omistautua lapselleen, mutta uskoisin olevan ihan tosiasia, että lasten sosiaaliset taidot ovat nykyään heikompia (huomannut päiväkodissa työskennellessä) ja uutisissakin näkynyt liikunnan vapaa-ajalla vähentyminen ovat ikävää kehitystä. Jollakin tapaa yhdistäisin nämä kyllä digitaalisten laitteistojen käytön kasvuun kodeissa. Lapsi itse käyttää enemmän digilaitteita ja mistä lapselle tulee malli tähän, niin kotoa ja tietysti myös vanhemmalle lapselle koulusta sekä ystäviltä. Itse pyrin käyttämään kännykkää lasten läsnäollessa vähemmän, mutta tuleehan sitä katsottua välillä kun tulee viestiä, on kauppalistaa, pankkiasioita jne. Toki olen tehnyt ihan tietoisia valintoja pysymällä poissa esimerkiksi instagramista, jottei sitä tule töllisteltyä liiaksi.

Usein koen nuo "taas se katsoo kännykkää" tai "nuorisolla on taas puhelin" -kommentit olevan usein jollakin tavalla ajastaan vähän jäljessä olevien iäkkäämpien jopa hieman kateelliseksi puheeksi. Jos ei itse osata tai pystytä käyttämään, niin ihmetyttäähän tai oudoksuttaahan se, sekä siellä saattaa olla se oma mielenkiinto ja ärsyynnys sen takia taustalla. Toki olen itsekkin nurissut sitä, että nuorella oli taas puhelin kädessä, kun pyöräilee kolmion takaa suoraan autoni eteen. Siinä kohtaa se on jo oman turvallisuuden vähättelyä, kun ei sen vertaa malteta keskittyä liikenteeseen sieltä puhelimen takaa.

 

[Kaaho]

@Lya M. Miten onnistuu jakaa kauppalista puhelimella? Jos se on joku sovellus niin kuulisin mielelläni. Nyt meni vähän aiheen vierestä mutta kiinnostaa tämä vinkki.

 

[Vadelmapirtelö]

@Lya M. Miten onnistuu jakaa kauppalista puhelimella? Jos se on joku sovellus niin kuulisin mielelläni. Nyt meni vähän aiheen vierestä mutta kiinnostaa tämä vinkki.

Vinkkaan että me käytämme Google keepiä (vaikka Lyalta kysyitkin ).

Sinne voi laittaa valintaruudut näkyviin ja listata tuotteet sitä mukaa kun keksii ja klikata valituksi. Ja sitten seuraavaa kauppareissua varten katsoa ne valitut läpi ja nostaa uudelleen listalle. Jako tapahtuu niin, että siihen laitetaan yhteiskäyttäjä ja molemmat voivat lisäillä ja poistaa tuotteita.