Vahingoittaako huutaminen lasta

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Bolly-
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
B

Bolly-

Vieras
Minun lapset ovat koko ajan tuhmia ja huudan joka päivä naama punaisena heille. On huono omatunto mutta he satuttavat toisiaan ja itseään esim hyppivät keittiön pöydällä vaikka on kielletty niin silti joka päivä. Koska olen saanut estettyä ei olla jouduttu päivystykseen kertaakaan kop kop. En voi mennä hetkeksikään muualla edes hakemaan tavaraa toisesta huoneesta kun he tekevät pahojaan ja huutaen juoksen sinne. Olenko huono äiti kun huudan niin paljon
 
Et ole huono äiti. ❤️ Minusta kuulostaa että olet väsynyt äiti. Kenties sinulla joko ei ole muita keinoja kuin huutaminen tai voimavaroja käyttää niitä.

On tilannetta muuten tuntematta mahdoton sanoa, miten huutaminen vaikuttaa lapsiin. Eihän jatkuva huutaminen hyvä ole, mutta ei se ole kaikissa tapauksissa ehdottoman pahakaan. Joskus huutaminen on ainoa turvallinen (=tarpeeksi nopea) keino pysäyttää tilanne. (Esim. lapsi juoksemassa autotielle. Pakko huutaa, jotta lapsi pysähtyy siihen paikkaan.) En myöskään usko, että löytyy vanhempaa, joka ei koskaan huutaisi lapselle. Ainakaan siis arjessa läsnä olevaa.

Mutta kenties tarvitsisit tukea jaksamiseen ja muita keinoja epätoivotun käytöksen vähentämiseen. Kannattaa ottaa asia neuvolassa puheeksi.
 
Jos huutaminen on tapa, niin pitemmän päälle lapsi ei kuuntele edes sitä huutamista. Tätä on nyt väsyneenä vaikea selittää, mutta kyllä, jokapäiväinen huutaminen vaikuttaa lapsiin ja sillä voi olla seurauksia ihan aikuisenakin. Esim. joskus töissä jonkun osan valmistus meni väärin ja työntekijä (mies) korotti ääntään ja manasi niitä tyypillisiä suomalaisia voima-kirosanoja ja kun olin siinä vieressä, niin jähmetyin aivan täysin. En kestä kuunnella minkäänlaista huutoa enkä kiroilua enkä raivonpuuskia.
Ja meillä kotona, kun olin lapsi, niin äidin tyypillinen kommunikointikeino oli huutaminen, kiroileminen ja käsittämättömät raivonpuuskat. Myös fyysistä käsiksikäymistä oli.
Nyt kun olen itse äiti, niin ymmärrän kyllä tiettyjä tunnetiloja ja riittämättömyyden tunnetta ym.
Mutta pää punaisena huutamista en ymmärrä. Kun se ei hyödytä mitään, se ei kasvata ketään, kukaan ei opi siitä mitään.
 
Jos huutaminen on tapa, niin pitemmän päälle lapsi ei kuuntele edes sitä huutamista. Tätä on nyt väsyneenä vaikea selittää, mutta kyllä, jokapäiväinen huutaminen vaikuttaa lapsiin ja sillä voi olla seurauksia ihan aikuisenakin. Esim. joskus töissä jonkun osan valmistus meni väärin ja työntekijä (mies) korotti ääntään ja manasi niitä tyypillisiä suomalaisia voima-kirosanoja ja kun olin siinä vieressä, niin jähmetyin aivan täysin. En kestä kuunnella minkäänlaista huutoa enkä kiroilua enkä raivonpuuskia.
Ja meillä kotona, kun olin lapsi, niin äidin tyypillinen kommunikointikeino oli huutaminen, kiroileminen ja käsittämättömät raivonpuuskat. Myös fyysistä käsiksikäymistä oli.
Nyt kun olen itse äiti, niin ymmärrän kyllä tiettyjä tunnetiloja ja riittämättömyyden tunnetta ym.
Mutta pää punaisena huutamista en ymmärrä. Kun se ei hyödytä mitään, se ei kasvata ketään, kukaan ei opi siitä mitään.
Kuinkas siinä vanhassa lasten sadussa kävikään? Susi, susi huusi joku...ja kun susi sitten oikeasti tuli niin ei kukaan huutajaa kuunnellut!
 
Kuinkas siinä vanhassa lasten sadussa kävikään? Susi, susi huusi joku...ja kun susi sitten oikeasti tuli niin ei kukaan huutajaa kuunnellut!
Miten tämä nyt liittyy aiheeseen?
Varmasti lohdutti aloittajaa...
 
Muokattu viimeksi:
Tjaah. Tuskinpa lapset vahingoittuvat huutamisesta. Mutta riehumiselle pitäisi kyllä tehdä jotain, ei se kenenkään hermot sellaista kestä eikä se huutaminen ole hyväksi sinulle. Saisiko vaikkapa keittiön tuoleja joksikin aikaa pois, niin ettei pöydille voi kiipeillä? Mitä toivoisit että lapset tekisivät riekkumisen sijaan? Saavatko lapset tarpeeksi liikuntaa päivisin, vai onkos tuo se "hullun tunti" ennen nukkumaan menoa? Minkä ikäisiä riekkujat ovat? Voisiko heitä harhauttaa muuhun tekemiseen? Kotia voisi muokata siten että siellä on tarjolla mahdollisimman vähän ei-toivotun käytöksen välineitä ja tilalle sellaista mitä toivot. Ja jemmassa kannattaa pitää aina jotain extraa, kuten uusia lastenohjelmia tai pelejä puhelimeen, joilla saat hetkeksi kiinnitettyä lasten huomion. Extrat kannattaa pitää harvinaisena herkkuna, jotta uutuusarvo säilyy ja saat halutessasi aikaan hiljaisen hetken vaikkapa tärkeää puhelua varten.

Ja joo, tietyssä iässä se menee just noin et heti kun järjestystä ylläpitävä ihminen poistuu huoneesta niin tilanne suorastaan räjähtää. Onneksi se on vain yksi elämänvaihe, kun lapset kasvavat niin vauhti kyllä hidastuu ja järkeä tulee toivottavasti enemmän päähän. Siihen asti sitä saa seistä maalivahtina torppaamassa huonoa käytöstä. Tsemppiä! Se on vain vaihe!
 
Muokattu viimeksi:
Voin samaistua, halaus :red-heart: Kun syystä tai toisesta pinna on tiukilla tai sitä pinnaa ei vain ole, tuntuu että kaikki ärsyttää, kaikki on huonosti, eikä kestä mitään. Meille sanottiin perheneuvolassa, että sitten kun vanhemmalla menee hermo, peli on jo menetetty. Ja niinhän se on, vanhemman pitäisi osata olla aikuinen. Mutta myös vanhempi on ihminen jolla on tunteet. Ja voi olla huolia, stressiä, mielenterveyden kanssa ongelmia. Olisi tärkeää saada tukea, ei jäädä yksin asioiden kanssa. Lapselle voi kertoa, että on pahoillaan karjumisesta, jokainen tekee virheitä. Tietty vaaratilanteita tulee ja joskus tulee hätä ja tulee karjaistua.
Neuvolasta tosiaan saa tukea ja esimerkiksi juuri perheneuvolasta saa hyviä kasvatusvinkkejä ja tarvittaessa muutakin. Sinne voi olla myös itse yhteydessä.
Mulle sanottiin myös, että kun on näitä lasten lääkärikäyntejä ja lapsiin keskittyviä perheneuvolakäyntejä ja muuta, niin olisi hyvä käydä myös itse juttelemassa omista jutuista. Omasta jakselemisesta.
Ja esim. meillä tutkitaan erityisyyttä, niin se on ominaisuus jonka kanssa löytää omat tavat toimia. Meillä olen ollut lasten kanssa kotona pitkään ja nyt on suositeltu, että oman ikäistä seuraa lapsille ja itsekin koen, että töihin pääsee sitten lepäämään ja lapset päiväkotiin sitten.
Tsemppiä:red-heart:Kenelläpä ei välillä olisi huono päivä. Tai huono kausi.
 
Takaisin
Top