Uusioperheen haasteet!

K

Kyfi8269640

Silmät suurina ihmettelijä
Olen seurustellut puolisoni kanssa muutaman vuoden ja hänellä on edellisestä suhteesta eskari ikäinen lapsi. Lapsi asuu meillä vuoroviikoin. Olemme suunnitelleet jo pidempään oman asunnon ostoa ja yhteisen lapsen tekoa.
Meillä kävi todella onni että tulin raskaasti heti ensi yrittämällä.

Tilanne on kuitenkin muuttunut hyvin vaikeaksi kun mieheni lapsen äiti suhtautuu tilanteeseemme hyvin negatiivisesti ja yrittääkin nyt sitten vaikeuttaa miehen ja lapsen välejä mm. Huoltajuusasioilla. Öapsen äiti kokee että pilaamme tämän nykyisen lapsen elämän sillä että teemme yhteisen lapsen.

Onko mitään ideoita millä tällaista tulehtunutta tilannetta voisi ratkoa?
Tämä lapsen äiti reagoi joka kerta todella voimakkaasti kun meidän parisuhteemme vakavoituu. Nyt jo hieman hirvittää mitä elämä on sitten kun vauva tulee..
 
Kuulostaapa todella ikävältä tilanteelta. Millaiset välit miehelläsi on tähän ex-puolisoonsa noin muuten? Jos tämä lapsen äiti alkaa hankaloittaa välejä huoltajuusasioilla ym, niin saisikohan hänet yhteiskäynnille lastenvalvojalle keskustelemaan asioista. Tai olisiko joku neuvolan kautta asiaan puuttuminen mahdollista.

Kuulostaa siltä ettei tämä henkilö ole oikein päässyt erosta yli ja eteenpäin elämässään, kun on noin katkera siitä, että miehesi jatkaa omaansa kanssasi. Sisarushan on lapselle ihana juttu ja rikkaus, eikä tietenkään pilaa lapsen elämää millään tavalla. Tärkeää olisi että lapsen äitikin ymmärtäisi tämän, mutta taitaa olla helpommin sanottu kuin tehty. :shifty:
 
Heillä on ollut aikoinaan hyvin riitaisa ero. Mies pyrkii tekemään kaikkensa että lapsen äiti pysyisi ”tyytyväisenä” koska muuten hän tekee elämästä hankalaa. Nainen on itse ottanut useamman kerran puheeksi lastenvalvojalle menon ja uhkaillut ottavansa pojan itselleen.
Aikoinaan kun sopivat yhteishuoltajuudesta jäi miehelle todella ilkeä tunne käynnistä. Silloin virkaatekevä oli ollut sitä mieltä ettei ole mitään järkeä miksi lapsi asuisi joka toisen viikon isällään koska lapsen on parasta olla vain äidillään. Tämän virkaatekevän sanat tuntuvat kaikuvan miehen korvissa ja pelkää että jos lastenvalvojalle päädytään, on automatio että lapsi siirtyy äidilleen.

Olen yrittänyt tsempata ja saada mieheni tajuamaan että sinne valvojan luo kannattaisi mennä jo sen takia että siellä olisi ulkopuolinen taho setvimässä näiden kahden erimielisyyksiä ja kertomassa miten huoltajuusasiat todella hoidetaan.
 
Katkeruus saa ihmisen tekemään asioita joita ei ehkä muuten tekisi. Eli olen samoilla linjoilla uusperhesatun kanssa siitä, että ilmeisestikään tämä nainen ei ole päässyt vielä yli miehestäsi. Inhottava ja hyvin tyypillinen tilanne, että se on se äiti joka pistää kapuloita rattaisiin :sad001

Mun mielestä jos on jo yhteishuoltajuus sovittu, ei tämä äitikään kyllä yksinhuoltajuutta todellakaan millään "minä nyt haluan" perustein itselleen saisi. Kyllähän siinä pitäisi olla jo miehen puolelta paljon kaikenlaisia rikkomuksia sovittuihin asioihin jne.
Ja siellä lastenvalvojallahan voi ihan rehellisesti sanoa, että tämä koko soppa nyt alkoi kiehua, kun te ilmoititte tulevasta vauvasta. Mitä sitä kiertelemään ja saattaisi sielläkin avautua silmät heillä erilailla. Vaikka miehen asemaa onkin parannettu tälläisissä erotilanteissa paljon niin silti valitettavan usein miesten (isän) oikeudet unohdetaan :sad001

Tsemppiä :Heartred Toivottavasti asiat ratkeaisivat parhain päin!
 
Mainittakoon nyt siis vielä että vaikka lapsen äiti yksinhuoltajuusasioilla uhkailee niin sitä tuskin koskaan tapahtuu. Käytännön tasolla lapsi on enemmän meidän luonamme sillä äiti ei jaksa lapsen kanssa kokonaista viikkoa olla. Saattaa soittaa kiukkuisena miehelleni että ”ota lapsi kun minä en jaksa nyt olla” usein toki nämä väsymiset ovat olleet silloin jos meillä on ollut jotain sovittuja menoja itsellä, mutta toki muulloinkin.
Lähinnä jonkun pitäisi saada avattua tämän naisen silmät ja herätettyä tilanteeseen.
:/
 
Ehkä aika auttaa? Kuinka kauan olette olleet yhdessä?

Meillä oli miehellä myös todella riitaisa ero ex vaimostaan ja eivät pystyneet puhumaan ollenkaan, mutta nyt 4 vuotta myöhemmin ovat jo ihan hyvissä väleissä.

Entä onko äidillä uutta puolisoa ? Yleensä uusi puoliso auttaa myös pääsemään yli.
 
Me olemme kohta olleet yhdessä 4vuotta ja nämä ovat olleet erossa jo 5vuotta.
Mekin pohdimme alkuun että jos äidillä olisi puoliso niin tilanne voisi olla helpompi, näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lapsen äiti vaihtaa asuinkumppania 1-2krt vuodessa. Nyt on pysynyt saman kanssa jo vuoden ajan.
Ja kuitenkin olemme jo yli kolmekymppisiä ihmisiä niin voisi kuvitella että aikuiset ihmiset osaisivat käyttäytyä..
 
Lastenvalvoja ei ainakaan mitään muutoksia voi tehdä huoltajuusasiaan tai lapsen asumiseen. Hän vain vahvistaa vanhempien väliset sopimukset. Jos siis tämä äiti yrittäisi saada niihin asioihin muutoksia ja isä on eri linjalla, äidin pitäisi viedä asia oikeuteen. Eikä huoltajuusasiaa sielläkään helpolla muuteta, joten siitä teidän tuskin tarvitsee olla huolissanne.

Lähinnä mietin että jos siellä olisi vaikka lastenvalvoja vaihtunut ja tilalla joku hieman vähemmän äidin kanssa liittoutuva. Tai sitten jos saisi apua ihan neuvolasta, esim. perheneuvolasta. Tärkeää varmaan olisi saada lapsen äidin silmät avautumaan sen suhteen, että alkaisi ajatella lapsen parasta eikä omaa katkeruuttaan. Jos joku kolmas, neutraalimpi osapuoli saisi hänet näkemään, että sisarus on kaikkea muuta kuin negatiivinen juttu lapselle.

Tosi kurja tilanne kaiken kaikkiaan. Inhottavaa, kun aikuiset ihmiset käyttäytyvät noin itsekkäästi.
 
Pitää yrittää puhua lisää järkeä vain miehelle tässä asiassa. Kuitenkin vaikka nyt olisi taas rauhallinen hetki niin sitä seuraavaa draamaa odotellessa.
Tämä on todennäköisesti ainoa raskauteni(minulla on itselläni autoimmuunisairaus joka vaikeuttaa raskautta huomattavasti) ja on todella perseestä että päällimmäiset ajatukseni tämän raskauden aikana ovat tähän mennessä ollut huolta tulevasta lapsesta,nykyisestä lapsesta, puolison exästä jne. Todella paskat fiilikset todella.
 
Kyfi8269640 sanoi:
Pitää yrittää puhua lisää järkeä vain miehelle tässä asiassa. Kuitenkin vaikka nyt olisi taas rauhallinen hetki niin sitä seuraavaa draamaa odotellessa.
Tämä on todennäköisesti ainoa raskauteni(minulla on itselläni autoimmuunisairaus joka vaikeuttaa raskautta huomattavasti) ja on todella perseestä että päällimmäiset ajatukseni tämän raskauden aikana ovat tähän mennessä ollut huolta tulevasta lapsesta,nykyisestä lapsesta, puolison exästä jne. Todella paskat fiilikset todella.
Click to expand...

Joo, olisi varmaan hyvä jos miehesi lakkaisi yrittämästä pitää tämä nainen tyytyväisenä ja sanoisi tälle suoraan, miten asiat ovat. Tosi kurjaa että joudut käyttämään energiaasi tuollaisen pohtimiseen. Aikuisten ihmisten itsekkyys ei kyllä koskaan lakkaa ihmetyttämästä.

Meillä on myös uusperhe, ja ero eksästäni ei tosiaankaan ollut helppo. Hän oli todella hankala pitkään ja suhtautui hyvin negatiivisesti uuteen suhteeseeni ja kaikkeen siihen liittyvään. Mutta meillä aika auttoi, ja nykyisin eksä suhtautuu kivasti kahteen lapseen, jotka olen saanut nykyisen mieheni kanssa. Hän ymmärtää, että on meidän yhteisen lapsen edun mukaista, ettei hän yritä hankaloittaa asioita.

Toivottavasti teilläkin tilanne ratkeaa edes jotenkuten parhain päin.
 
Kyfi8269640 sanoi:
Olen seurustellut puolisoni kanssa muutaman vuoden ja hänellä on edellisestä suhteesta eskari ikäinen lapsi. Lapsi asuu meillä vuoroviikoin. Olemme suunnitelleet jo pidempään oman asunnon ostoa ja yhteisen lapsen tekoa.
Meillä kävi todella onni että tulin raskaasti heti ensi yrittämällä.

Tilanne on kuitenkin muuttunut hyvin vaikeaksi kun mieheni lapsen äiti suhtautuu tilanteeseemme hyvin negatiivisesti ja yrittääkin nyt sitten vaikeuttaa miehen ja lapsen välejä mm. Huoltajuusasioilla. Öapsen äiti kokee että pilaamme tämän nykyisen lapsen elämän sillä että teemme yhteisen lapsen.

Onko mitään ideoita millä tällaista tulehtunutta tilannetta voisi ratkoa?
Tämä lapsen äiti reagoi joka kerta todella voimakkaasti kun meidän parisuhteemme vakavoituu. Nyt jo hieman hirvittää mitä elämä on sitten kun vauva tulee..
Click to expand...
Vaikka tämä on jo kuukauden vanha juttu niin ajattelin kommentoida. Olemme naimisissa mieheni kanssa, hänellä on laspi edellisestä suhteesta, lapsi on meillä 80% ajasta (äidillä ei ole mahdollisuus/kiinnostus/tekosyitä miksi ei pysty ottaa). Aina kun hänellä on huono päivä, hän uhkailee kaikenlaisilla jutuilla. Huoltajuus, itsemurha tms. ja poikahan uskoo että me emme anna hänen lähteä äidilleen varmaan. Poika on viisi vuotias. Me emme puhu pahaa hänen äidistä hänen edessä ikinä, vaikka molemmilla on mielipide hänestä. Olemme aloittaneet suunnittelut yhteisestä lapsesta ja olen varma että hän pillastuu heti kun saa tietää asiasta. Ei ole vielä tärpännyt mutta se ahdistaa, että se uusi lapsi "vaikuttaisi" häneen jotenkin. Tiedän todellakin tapauksen siis :/
 
StellaMom sanoi:
Vaikka tämä on jo kuukauden vanha juttu niin ajattelin kommentoida. Olemme naimisissa mieheni kanssa, hänellä on laspi edellisestä suhteesta, lapsi on meillä 80% ajasta (äidillä ei ole mahdollisuus/kiinnostus/tekosyitä miksi ei pysty ottaa). Aina kun hänellä on huono päivä, hän uhkailee kaikenlaisilla jutuilla. Huoltajuus, itsemurha tms. ja poikahan uskoo että me emme anna hänen lähteä äidilleen varmaan. Poika on viisi vuotias. Me emme puhu pahaa hänen äidistä hänen edessä ikinä, vaikka molemmilla on mielipide hänestä. Olemme aloittaneet suunnittelut yhteisestä lapsesta ja olen varma että hän pillastuu heti kun saa tietää asiasta. Ei ole vielä tärpännyt mutta se ahdistaa, että se uusi lapsi "vaikuttaisi" häneen jotenkin. Tiedän todellakin tapauksen siis :/
Click to expand...

Äh tiedän tuon ahdistuksen asian suhteen. :(
Meillä tilanne rauhottui sen myötä kun otin etäisyyttä lapsen äitiin. Aluksi siitäkin tehtiin kauhea numero ja seurasi uhkailua mutta se meni ohi. Nyt olen voinut paljon paremmin kun en ole tämän henkilön kanssa tekemisissä muutakuin nykyistä lasta koskevissa asioissa ja niissäkin lapsen isä hoitaa asian pääsääntöisesti.
Antaa toisten meuhkata mutta älä anna vaikuttaa teihin! :)
 
Kyfi8269640 sanoi:
Äh tiedän tuon ahdistuksen asian suhteen. :sad001
Meillä tilanne rauhottui sen myötä kun otin etäisyyttä lapsen äitiin. Aluksi siitäkin tehtiin kauhea numero ja seurasi uhkailua mutta se meni ohi. Nyt olen voinut paljon paremmin kun en ole tämän henkilön kanssa tekemisissä muutakuin nykyistä lasta koskevissa asioissa ja niissäkin lapsen isä hoitaa asian pääsääntöisesti.
Antaa toisten meuhkata mutta älä anna vaikuttaa teihin! :)
Click to expand...

Meillä myös kokemusta tuosta exien kanssa että mitä vähemmän tekemisissä sen parempi.
Lapset jo sen verran isoja että miehen lapset pääsääntöisesti kulkee bussilla välimatkan 25km, jolloin edes noissa vaihtotilanteissa ei ole exän mahdollista rueta urputtamaan mistään..
 
Takaisin
Top