Unilääkitys raskauden aikana?

Toivonmatka50

Silmät suurina ihmettelijä
Olen rv viikolla 3. Raskaus sai alkunsa IVF-hoidoilla Virossa. Ensimmäiset neuvolakäynnit on varattu. Soitin omalle terveysasemalle unilääkityksestä, että onko tarvetta vaihtaa? Siellä tk-lääkäri näkemättä minua oli kirjannut, etten saa nykyistä unilääkettä Doxepin 3 mg x 2 enää käyttää ja määräsi tilalle Atarax 25 mg (vaikuttava aine Hydroxyzine 25 mg x 2). Olen ehtinyt pari yötä tätä käyttää. Nyt vasta aloin lukea valmisteyhteenvetoa niin täällähän sanotaan, että ko. lääkettä ei tulisi raskaana tai imettäessä käyttää? Mistä ja miten voisi saada uuden unilääkereseptin ja lääkärin konsultaation? Minulla ei ole lapsettomuushoitoihin liittyvää lääkärin kontaktia Suomessa, kun hoidot tehtiin Virossa. En haluaisi syödä unilääkettä, joka saattaa sisältää riskejä sikiölle. Olen kärsinyt unettomuudesta yli 20 vuotta, joten on selvää, että tarvitsen jonkun unilääkkeen myös raskauden ajaksi. Te, jotka kärsitte samasta vaivasta mitä unilääkkeitä teille on määrätty ja kuka ne on määrännyt?
 
Teratologiseen tietopalveluun voi ottaa yhteyttä ja kysyä lääkkeen sopivuudesta. Tässä heidän nettisivu. Myös omasta neuvolasta voi kysyä. Hoitaja saattaa kyllä joutua konsultoimaan lääkäriä, jolloin tiedon saaminen kestää pidempään.

En Ataraxista osaa sanoa, mutta osassa lääkkeissä on ukaasit vähän varmuuden vuoksi. (Kun taas osa on oikeasti tosi haitallisia vauvan kehitykselle.) Eli osaa lääkkeistä voi lääkärin kanssa sovitusti käyttää raskaana, vaikka pakkauksessa kiellettäisiin. (Omin nokkineen ei tällaisia lääkkeitä tietenkään pidä mennä ottamaan.) Asiassa toki katsotaan myös kokonaisuutta. Joskus se lääke on pienempi paha ja odottavan äidin unettomuus on kyllä asia, jota pitää jotenkin hoitaa.

Itse käytin pientä annosta ketipinoria läpi kuopuksen raskaus- ja imetyksen ajan (nukkumiseen ja mielialaan). Tähän sain luvan peräti kolmelta lääkäriltä (hoitava taho, neuvola ja äitiyspoli).
 
Miun kohdalla eivät suostuneet antamaan mitään, vaan olin pois töistä, jos en nukkunut. En varmaan olisi suostunut mitään syömäänkään, kun olin kaikesta niin huolissani. Katsottiin lääkärissä sen unettomuuden olevan siinä mittakaavassaan pienempi paha kuin mahdolliset haitat sikiölle.

Luulen, että noita arvioidaan hyvin tilannekohtaisesti. Jos unettomuus on ihan älytöntä ja siitä olisi todennäköisesti enemmän haittaa niin ollaan valmiita ottamaan se riski, että sikiölle tapahtuu jotain. Jos taas unettomuus on lievää niin ei välttämättä ole järkevää ottaa niitä riskejä.
 
Takaisin
Top