Unikoulu kokemuksia?
- Ketjun aloittaja Lirtsi
- Aloituspäivämäärä
Miramaria
Tietävä tietäjä
Eri ikäisillehän toimii eri kikat. Meidän tyttö oli vauvana ja taaperona tosi huono nukkuja, ja vauvavuotena ei oikein nukahtanut kuin syliin tai viereen. Yritin saada tassuttelulla nukahtamaan. Toisinaan toimi, toisinaan ei. Pistäytyminen toimi joskus... Tuleepa multa nyt huonoja neuvoja. Tai ei oikeastaan neuvoja ollenkaan. 
Leikki-ikäinenhän jo pystyy käsittämään nukkuma-ajan ja silloin voi ihan hyvin todeta iltarutiinien jälkeen, että nyt nukutaan, jos lapsi turhaan märisee. (Meillä esimerkiksi iltapalan ja hampaiden pesun jälkeen luetaan satu ja lauletaan unilaulu. Hyvänyönhalin jälkeen ollaan hiljaa. No, useimmiten.) :) Huudattamista en missään tapauksessa suosittele, varsinkaan vauvalle. Oppiihan lapsi siinäkin tapauksessa nukahtamaan hiljaa itsekseen, kun huomaa, ettei huutoon vastata - mutta ei se tee hyvää pienen kehitykselle.
Leikki-ikäinenhän jo pystyy käsittämään nukkuma-ajan ja silloin voi ihan hyvin todeta iltarutiinien jälkeen, että nyt nukutaan, jos lapsi turhaan märisee. (Meillä esimerkiksi iltapalan ja hampaiden pesun jälkeen luetaan satu ja lauletaan unilaulu. Hyvänyönhalin jälkeen ollaan hiljaa. No, useimmiten.) :) Huudattamista en missään tapauksessa suosittele, varsinkaan vauvalle. Oppiihan lapsi siinäkin tapauksessa nukahtamaan hiljaa itsekseen, kun huomaa, ettei huutoon vastata - mutta ei se tee hyvää pienen kehitykselle.
Meillä poika oli tooodeeelllaaa huono nukkuja. Ja herkkä on edelleen. Painajaisia näkee herkästi (ihan kuten minäkin...ikävä vaiva).
Lopulta saatiin poika nukkumaan ja nukahtamaan omaan sänkyyn siten, että aloitettiin olemalla pojan sängyllä (poika siirtyi melko pienenä jo pinnasängystä laidalliseen lasten sänkyyn). ja siliteltiin ja odotettiin että nukahtaa. Kun se sujui, siirryttiin sängyn viereen. Siitä Hieman kauemmas. Lopulta ihan oven suulle. Viimeisessä vaiheessa ovella käytiin muutamia kertoja, ikään kuin että poika tiesi, että ollaan läsnä.
Välillä tuntui tulevan takapakkia, mutta melko nopeasti eteni kunhan pojalle iskostui päähän, että olemme läsnä, vaikkei ehkä samassa tilassa ollakaan.
Lopulta saatiin poika nukkumaan ja nukahtamaan omaan sänkyyn siten, että aloitettiin olemalla pojan sängyllä (poika siirtyi melko pienenä jo pinnasängystä laidalliseen lasten sänkyyn). ja siliteltiin ja odotettiin että nukahtaa. Kun se sujui, siirryttiin sängyn viereen. Siitä Hieman kauemmas. Lopulta ihan oven suulle. Viimeisessä vaiheessa ovella käytiin muutamia kertoja, ikään kuin että poika tiesi, että ollaan läsnä.
Välillä tuntui tulevan takapakkia, mutta melko nopeasti eteni kunhan pojalle iskostui päähän, että olemme läsnä, vaikkei ehkä samassa tilassa ollakaan.