Turinanurkka

Hei mammat! Harmittaa, kun päivä on harmaa ja satelee joka välissä. Onneksi olen saanut paljon aikaan. Käynyt asioilla, tehnyt ruuan ja kippasin juuri pahoilaiskakun lautaselle. En tsekannut vielä, onko kakku minkälainen. Kinuskikastikekuorrutekin vielä odottaa..(kondensoidusta maidosta keitetään iisisti kastike.. ekaa kertaa kokeilen) NAMS!

Tein tänään vielä kerran testin. On se plussa, pakko uskoa viimein.  Valitettavasti en vain voi uskoutua raskaudesta oikein kellekään. Ne joille uskoudun, eivät paljoa ymmärrä tai kannusta. Olin nimittäin juuri vähällä erota miehestäni. Kaksi keskenmenoa ja isoäitien kuolemat, stressi ja yhteisenajanpuute ajoi minut lähes täydelliseen hermoromahdukseen. Sitten tulikin tämä odottamaton plussa kesken eroaikeiden. Nyt ystäväni saarnaa ehkäisyn puolesta ja pelkäävät romahtamistani vieläkin enemmän. Olen päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja jutella puolison kanssa enemmän. Ero ei olisi ratkaisu tällä hetkellä ja teen kaikkeni, ettei eroa tulisikaan. Eihän parisuhteet ole koskaan helppoja, se minun pitäisi viimein käsittää.

Puuh, kiitos. Oli pakko päästä vuodattamaan jonnekin.
 
Poutis, tämä on ihan oikea paikka vuodattaa! :) Tsemppiä noihin parisuhdekiemuroihin - eivätköhän ne asiat siitä puhumalla selviä...
 
Hei, oli pakko tulla Poutis sua lokakuisista onnittelemaan tänne!!!! AIVAN MAHTAVAA että pääsit takasin odottajiin näin pian, olen tosi onnellinen puolestasi!!! emoticon
Nyt vain pikkuiselle iiiisot tarrasukat jalkaan!!!<3<3 Onnellista odotusta!!!! :):):):):)
 
Uaah, anoppi on ollut meillä kokonaisen viikon ja alkais olla jo aika lähteä! No siis huomennahan hän lähtee, mutta samalla kyydillä lähtee myös mies pois yhdeks yöks :(
Mie en voi sietää tuota tupakanhajua joka kulkeutuu anopin mukana sisälle. Välillä on pitänyt ihan oikeesti lähtee toiseen huoneeseen kun se tulee paikalle etten oksenna. En viitsisi valittaa, kun kuitenkin ulkona käy tupakalla, mutta se ällö haju on varmaan jo pinttynyt tuohon ihmiseen >:p... Ja muutenkin jotenkin ärsyttää tai oikeastaan käy sääliksi tuollainen eläkeläinen, joka on jotenkin niin rikki jo ekana eläkevuotenaan. En halua samanlaiseksi. Oma äitini on vuoden anoppia nuorempi ja niin paljon nuoremman oloinen ja ihanan energinen. <3

Pieni avautuminen mutta se lienee sallittua jos on viikon anopin seurassa ;)
 
poutikselle paljon tsemppejä!
Meidän parisuhde on kanssa ollut aikaajoin aika myrskyisä... Kun edellinen raskaus oli alkanut, sain tietää asian minkä mies oli multa salannut. Pikkuasia, mutta otin sen silti tosi raskaasti, koska oletin, että voimme kertoa toisillemme kaiken. Mies oli saanut viestin entiseltä heilaltaan, kuulemma oli viaton kihlausonnittelu (yeah, right..), mutta silti kummasti oli poistanut viestin ja sain puhuttua miehen pussiin muutama kuukausi tapauksen jälkeen. Olin siis silloin raskaana, ja raskaasti asian sitten otinkin. :D Muutenkin hormonit pisti pään sekaisin ja sitten tuli tämä ilmi. Ja siis ko. nainen viestitteli miehen perään meidän alkuaikoina, ja mies lupasi kertoa jos jotain vielä kuuluu. Noh, minähän siis pimahdin ihan totaalisesti. Olisin varmaan eronnut, jos en olisi ollut raskaana. Ja taustalla oli siis muitakin pettymyksiä mieheen. Toi esim. exänsä (ei sama kuin viestittäjä) kuvan mukanaan kun muutettiin yhteen. Löysin sen, pimahdin siitäkin. :D Mutta siis kuitenkin, tuosta viestistä.. Silloin sanoin miehelle jotain mitä kadun vieläkin. Sanoin, että toivottavasti raskaus menee kesken. Ja menihän se sitten..

Nyt taas kun hormonit heiluu, alkaa mustasukkaisuus nostaa päätään.. Jotenkin vaan olisi pakko saada taas järkeä tähän päähän.. Ahdistava olotila, enkä haluaisi miehelle sanoa, ettei loukkaannu.. Jotenkin kaikkien asioiden jälkeen tunnen itseni edelleen mitättömäksi, itsetuntoni on nollassa. Pelkään kai vieläkin, että mies haikailee entiseen.. Tai jotain.. Pitää vaan yrittää taas ryhdistäytyä. :D

Mullakaan ei ole oikein ketään kelle voisi puhua asioista, siksi on hyvä, että löysin tieni tänne. :) Toivottavasti tosta sepustuksesta saa jotain tolkkua. ;)
 
Pitäisiköhän tämä turina vaihtaa "valivali":ksi!? Heh
Oli huojentavaa tulla foorumille ja huomata kuinka paljon tänne on sadellut kommenttia! Jee, osataanhan me mammat puhua!

Kiitos Alissa onnitteluista. Todella ihme raskautua näin nopsaan. Ajattelin kierron menneen aivan sekaisin maaliskuun johdosta, mutta toisin kävi! Olo on mitä parhain! Toivottavasti te lokamammatkin voitte hyvin!

Puuh, onneksi en ole ainut hormonimonsteri tällä hetkellä. Viime viikon kun vollotin vuolaasti joka ikinen päivä. Mun perusjunttipohjalaisukko ei ymmärrä lohduttamisen päälle mitään, päinvastoin kiukustuu, mitä enemmän akka murjottaa.
Meillä ukko haisee tupakalle. Autossakin savuttaa ja joudun joka kerta pitämään luentoa siitä, ettei tarvisi masuasukkaan vuoksi savutella mun läsnäollessa. Joskus tuo toive kuullaan ja välillä leikitään kuuroa. Ärsyttää siis mielettömästi tulevan isän idioottimaisuus!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ei uskoisi, että on mua 10v vanhempi ! Olen myös supermustis, mutta en ole koko yhteiselon aikana saanut mitään naisjuttuja haaviini.

Eilinen kakku onnistui muuten hyvin. Valitettavasti kinuski on liian makeaa ja tänään sen ajatteleminen tekee jo pahaa. Eilen maistui pari palaa keposesti. Toisaalta hyvä, ettei herkut maistu liikaa.. kiloja kun on jo ennestään raskauksista jäänyt..
Kohta voisi soitella mammaneuvolaan. Siellä on tuttu ja mukava ihminen töissä. Onkin kiva soitella näitä uutisia sinne!
 
poutis: Joo, "valivali" kuvastaisi palstaa hyvin. :D

Ei vaan. Tää hormonihirmu on taas rauhoittunut ja mustisfiilis on tipotiessään. Miten voikin ihmisen mieli muuttua päivässä, tai vaikkapa tunnissa! :D Ihme, että tuo ukko jaksaa katsella/kuunnella. Tai ehkä se suodattaa mun jutut jotenkin..

Mites teillä vietetään vappua? Meille tulee ystäväpariskunta istumaan iltaa, syömään hyvin ja katselemaan lätkää. Eilen käytiin ruokakaupassa, onneksi. Yleensä tuppaa venymään kaupassakäynti siihen viimeseen päivään ja sitten kiroan kun "kaikki on tullut samaan aikaan MINUN kanssa". :D Esim. pääsiäisenä kävi näin. :P
 
Stalkkasin sua tänne Poutis,
Onnittelut tänne vielä ja nyt pikkunen pysykööt ja tiukasti matkassa !!emoticon
 
Voi kiitos muruset tsempeistä. Tässä aivan silmäkulma kostuu.. Olenkin mahdoton itkupilli nykyään. Ei ole päivääkään, milloin ei itku jostain tulisi.

Parisuhdeasiat on taas kunnossa. Keskusteleminen auttaa kummasti asiaa. Mököttäminen ja kiukuttelu ei yhtään. Tuon kuin muistaisi seuraavallakin kerralla..

Eilen oltiin kuorolaulamassa. Bussimatkalla meinasi olla huono olo ja hohhailinkin välillä, että helpottaisi. Porukka varmasti ihmetteli, miten minä niin eläväinen höpöttäjä olin niin vaisu ja kalpea. Konsertissa omassa laulussa teki myös pahaa, kun närästysaalto valtasi olon. Hyih, pelkäsin vähitään röyhtääväni siellä kirkossa!

Onko teillä muuten nivus-alavatsaseudulla viiltotuntemuksia tai kramppeja? Minulla niitä tuntuu olevan joka päivä ja käsi tulee painettua vaistomaisesti kipeimpään kohtaan. En tiedä, vaikuttaako seisomatyö ja stressi asiaan vai onko tämä aavistus/pelkotuntemus jostain ei niin hyvästä..?! Onneksi nuo on lyhytkestoisia tuntemuksia.
 
Mulla on ollut kaikkia ihme kramppeja :( Ja viikossa pullahti masukin esiin. En kyllä ymmärrä voiko jo nyt näkyää? Synnytyksestä melkein 9kk. Mites muilla joilla on jo lapsi näkyykö masu oikeesti näin nopeesti? :O Vai mitä ihmettä :D
 
Mullakin tulee noita vihlaisuja, yleensä jos yskäisen tai jos nauran makeasti. Ainakin neuvolassa on sanottu, että on normaalia. :) Tänään oli eka neuvola, turhauttava käynti kun saa 1,5h kuunnella vaan mitä _ei_ saa tehdä tai syödä. :D

Henrietta: Joo, mulla pullottaa masu. Valitettavasti ei kyllä ole raskausmasu vaan johtuu ihan turvotuksesta. Vaikka ei olisikaan turpee olo, niin silti pullottaa. Ärsyttävää. :/
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top